Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Millaista kohtelua naiset saavat armeijassa? Puolustusvoimat alkaa kerätä tasa-arvokokemuksia

Varusmiespalvelussa olevat naiset ilmoittavat miehiä enemmän eriarvoisesta kohtelusta. Uudella tutkimuksella halutaan lisätietoa tasa-arvon tilasta armeijassa ja uutta pontta asepalveluksen kehittämiseen.

Kotimaa
 
Juha Sinisalo / LEHTIKUVA
Naisten vapaaehtoinen asepalvelus alkoi Suomessa vuonna 1995.
Naisten vapaaehtoinen asepalvelus alkoi Suomessa vuonna 1995. Kuva: Juha Sinisalo / LEHTIKUVA
Fakta

Naiset asepalveluksessa

 Naiset voivat suorittaa asepalveluksen vapaaehtoisesti kaikissa puolustushaaroissa ja aselajeissa.

 Edellytyksenä on Suomen kansalaisuus, 18–29 vuoden ikä sekä terveydentilan ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien sopivuus sotilaskoulutukseen.

 Koulutuksen sisältö on sama kuin miehillä.

 Varuskunnissa on naisille omat tuvat, mutta leireillä, sotaharjoituksissa ja merivoimien sota-aluksilla ei järjestetä erillismajoitusta. Sotilasvaatetus on pitkälti sama kuin miehillä.

 Varusmiespalveluksen suosio naisten keskuudessa on kasvanut viime vuosina. Tänä vuonna hakijoita oli ennätysmäärä.

Lähde: Puolustusvoimat

Puolustusvoimat alkaa yhdessä Tampereen yliopiston kanssa tutkia vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten tasa-arvokokemuksia. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun naisten armeijakokemuksia tutkitaan näin laajasti, kertoo erikoissuunnittelija Esa Janatuinen Pääesikunnan koulutusosastolta.

Edellisen kerran sukupuolten välistä tasa-arvoa tutkittiin vuonna 2012. Silloin selvisi, että vaikka tilanne tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kohdalla oli varuskunnissa melko hyvä, varusmiespalveluksessa olevat naiset kokevat miehiä enemmän epäoikeudenmukaista kohtelua.

”Puolustusvoimien tiedossa ei ole miten tilanne on tämän jälkeen kehittynyt. Ilmi ei ole tullut, että tilanne olisi mennyt ainakaan huonompaan suuntaan. Uuden tutkimuksen toivotaan päivittävän ja syventävän tämänhetkistä tilannetta”, Janatuinen kertoo.

Erilaista epäasiallista kohtelua kertoo armeijassa kokeneensa lähes puolet naisista ja kolmasosa miehistä. Useimmiten kiusaaja on toinen varusmies. Naisten ilmoitusten mukaan epäasiallista kohtelu on usein sanallista ilkeilyä: nimittelyä tai esimerkiksi perättömien huhujen levittelyä.

”Se ei välttämättä ole kestänyt koko varusmiespalvelusta, mutta jossakin vaiheessa sitä ikäviä kokemuksia on kertynyt.”

Palkatun henkilökunnan keskuudessa naiset ilmoittavat miehiä useammin huonoksi koetuista etenemismahdollisuuksista, kiusaamisesta ja sukupuolisesta häirinnästä sekä kollegojen arvostuksen puutteesta.

”Aiemmassa tutkimuksessa mielenkiintoinen ilmiö oli se, että vaikka vapaaehtoista asepalvelusta suorittavilla naisilla ikäviä kokemuksia on enemmän, motivaatio palveluksen suorittamiseen oli parempi kuin miehillä. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että naisilla vapaaehtoisuus lisäsi motivaatiota suorittaa palvelus loppuun.”

Tutkimuksella aiotaan selvittää samalla myös asepalveluksessa olevien miesten kokemuksia ja käsityksiä palvelusajastaan ja siitä, miten naiset palvelustovereina ovat vaikuttaneet miesten palvelusaikaan, koulutuksen onnistumiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Janatuisen mukaan hankalimpia tapauksia armeijassa ovat varusmiesten keskuudessa tapahtuvat kiusaamistapaukset, sillä ne jäävät helposti piiloon henkilökunnalta.

”Jos on kysymys perinteisestä suuremmassa joukossa tapahtuneesta simputuksesta – niistä aina joku rohkea ilmoittaa.”

Kynnystä ilmoittaa epäasiallisesta kohtelusta on Janatuisen mukaan yritetty madaltaa sillä, että varusmiehiä kannustetaan kertomaan asiasta oman perusyksikön päällikön lisäksi muulle henkilökunnalle.

”Usein voi tuntua vaikealta kertoa asiasta johtavalle upseerille. Silloin voikin ottaa yhteyttä sosiaalikuraattoriin, sotilaspappiin tai terveydenhuollon henkilökuntaan. Ikävä kyllä usein pitää tapahtua jotain vakavampaa, että varusmiehet kertovat kokemastaan kohtelusta eteenpäin.”

Tutkimus toteutetaan marras–joulukuun vaihteessa. Aineistona käytetään kahden viimeisen varusmiesten saapumiserän loppukyselyjä sekä lomakekyselyä. Kaikki varusmiehet vastaavat palveluksensa lopussa loppukyselyyn, jossa selvitetään erilaisia asioita palveluksesta.

Loppukyselyn tietoja täydennetään lomakekyselyllä, joka osoitetaan kaikille sillä hetkellä palveluksessa oleville naisille ja otokselle miehiä. Varusmiehiltä kysytään muun muassa sitä, miten erilaiset tilat toimivat naisten ja miesten kannalta ja millaista epäasiallinen kohtelu tarkemmin ottaen on ja kenen taholta sitä esiintyy.

Janatuinen arvioi, että tutkimuksen pohjalta tehty varusmiespalveluksen kehittämissuunnitelma on valmis ensi syksynä.

Tutkimus kuuluu 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen, joka on osa Suomen itsenäisyyden virallista 100-vuotisjuhlaohjelmaa. Hanketta vetävät tasa-arvoasian neuvottelukunta Tane ja Naisjärjestöjen keskusliitto. Sen tarkoituksena on edistää tasa-arvoa uusilla ja konkreettisilla teoilla.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat