Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Mikromuovia löytyy jopa Suomen järvistä – pienhiukkaset saattavat päätyä ihmisten elimistöön

Mikroskooppisen pieneksi jauhautunutta muovisaastetta on myös järvissä. Tutkijoita kiinnostaa voiko sitä päätyä myös ihmisten ravinnoksi.

Kotimaa
 
Mikromuovia troolattiin Kallavedellä
Mikromuovia troolattiin Kallavedellä
Suomalaisissa järvissä piilee vaara, jota ei ihmissilmin havaitse. Mikroskooppisen pieneksi jauhautunutta muovisaastetta troolattiin Kuopiossa. Toimittaja: Minna Pölkki, kuvaus ja leikkaus: Antti Raatikainen.
Fakta

Elämme mikromuovin keskellä

 Mikromuovilla tarkoitetaan alle viiden millimetrin kokoisia muovihiukkasia.

 Mikromuovia on lähes kaikkialla. Muovihiput voivat olla jauhautunutta muovia tai esimerkiksi kankaiden keinokuituja.

 Mikromuovia syntyy esimerkiksi muoviroskasta, liikenteestä, teollisuudesta, vaatteista. Pienimpiä hiukkasia voi päästä vesistöihin myös jätevedenpuhdistamoista.

 Mikromuovi esimerkiksi vaikeuttaa vesieläinten ja eliöiden ravinnonsaantia syrjäyttämällä niiden normaalin ravinnon.

 Muovien sisältämät aineet voivat vaikuttaa eläimiin. Muoveissa on esimerkiksi hormonihäirikköinä tunnettuja aineita.

Kuopio

M/S Roope-Saimaa -alus vetää pientä troolia aurinkoisella Kallavedellä elokuun viimeisenä päivänä Kuopiossa. Tästä troolauksesta idylli on kuitenkin kaukana, sillä Kallavedestä troolataan nyt mikromuovia eli alle viiden millimetrin kokoista muovisaastetta.

Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Itä-Suomen yliopisto ovat juuri aloittaneet nelivuotisen tutkimushankkeen, jossa selvitetään mikromuovin määrää, lähteitä ja vaikutuksia sisävesissä.

Mikromuovia löytyy meristä ja järvistä. Sen jälkeen seuraakin paljon kysymyksiä, joihin ei ole toistaiseksi varmoja vastauksia. Yksi suurimmista kysymyksistä on se, miten mikromuovi etenee ravintoketjussa ja voiko se päätyä ihmisten ravinnoksi esimerkiksi kalojen ja simpukoiden kautta.

”Meitä kiinnostaa, miten pieneksi muovi voi hajota ja mitä se tarkoittaa ekosysteemissä. Puhutaan nanoluokan hiukkasista. Silloin ruvetaan puhumaan jo juomaveden laadustakin. Kuopiolaiset juovat Kallaveden vettä, helsinkiläiset Päijänteen vettä”, sanoo tutkija Samuel Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta.

”Suomen järvet ovat osoittaneet merkkejä siitä, että sieltä löytyy yllättävän paljon mikromuovia. Kuormitusta on enemmän kuin on ajateltukaan olevan.”

Tutkijoita kiinnostaa etenkin muovien itsensä sisältämät haitalliset aineet ja niiden itseensä sitovat aineet kuten ympäristömyrkyt. On mahdollista, että myös bakteerit ja virukset voivat kiinnittyä mikromuoveihin.

”Tiedetään, että muovit sisältävät haitallisia aineita. Tiedetään myös, että ne voivat imeä itseensä lisää haitallisia aineita. Haittavaikutuksia voi tulla, jos nämä aineet lähtevät liikkeelle”, sanoo hankkeen koordinaattori erikoistutkija Maiju Lehtiniemi Sykestä.

Mikromuovitutkimus on maailmallakin vasta alussa. Suomessa mikromuoveja on tutkittu tähän mennessä lähinnä Itämerellä. Nyt Kuopiossa alkanut Suomen Akatemian rahoittama hanke on ensimmäinen sisävesiä koskeva tutkimus.

Keskiviikkona tutkijat olivat Kallavedellä liikkeellä Pidä saaristo siistinä ry:n aluksella. Se teki järvellä parikymmentä vetoa mantatroolilla, jonka silmäkoko on vain 0,3 millimetriä. Osa mikromuovista jää trooliin, mutta pienimmät hiukkaset uivat läpi.

Iso osa trooliin jäävästä saalista on levää. Siellä joukossa on myös mikromuovia, mutta se on niin pieninä hiukkasina, ettei sitä ihmissilmällä juuri havaitse.

”Muovin esiin saaminen sieltä on hyvin haasteellista. Menetelmiä ei ole saatavilla apteekin hyllyltä. Nyt olemme luvanneet kehittää myös niitä”, Lehtiniemi kertoo.

Yhden päivän aikana tutkijat ottivat Kuopiossa näytteitä eri paikoista kuten sataman edustalta, jätevedenpuhdistamon purkuputken ja moottoritien läheisyydestä.

Näin yritetään selvittää, mistä vesistöjen mikromuovi on peräisin. Näytteitä otetaan myös esimerkiksi pohjan sedimenteistä, simpukoista, kaloista, planktonista ja talvella jäästä. Näytteet tutkitaan Itä-Suomen yliopiston laboratoriossa.

Hartikaisen mukaan on tärkeää selvittää sitä, mistä vesistöjen mikromuovit ovat lähtöisin. Kun lähteet tiedetään paremmin, pystytään paremmin tekemään myös ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä.

”Muovia on kaikkialla ja muovi tuottaa aina mikromuovia. Sen pääsyä luontoon pitäisi pystyä kontrolloimaan paremmin”, Hartikainen sanoo.

Antti Raatikainen
Syken tutkijat Maiju Lehtiniemi (vas.) ja Outi Setälä valmistelevat mikromuovia keräävää mantatroolia veteen.
Syken tutkijat Maiju Lehtiniemi (vas.) ja Outi Setälä valmistelevat mikromuovia keräävää mantatroolia veteen.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat