Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Budjetti väännetään loppuun tänään – Pöydällä kikyn kohtalo, työllisyyskeinot ja päivähoitomaksut

Kokeile laskurilla, miten budjettiin esitetyt muutokset vaikuttavat sinuun.

Kotimaa
 
Markus Jokela / HS
Ulkoministeri Timo Soini (ps) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk) keskustelivat hallituksen budjettiriihessä Kesärannassa keskiviikkona.
Ulkoministeri Timo Soini (ps) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk) keskustelivat hallituksen budjettiriihessä Kesärannassa keskiviikkona. Kuva: Markus Jokela / HS
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (taustalla) kävivät tiistaina valtioneuvoston linnassa tapaamassa hallitusta.
Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (taustalla) kävivät tiistaina valtioneuvoston linnassa tapaamassa hallitusta.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus sopii tänään Kesärannassa valtion tulojen ja menojen mitoituksesta ensi vuodelle.

Budjettiriihensä keskiviikkona aloittanut hallitus joutuu loppuun asti etsimään kolmea hallituspuoluetta tyydyttävää ratkaisua.

Hallituskumppanit ovat pitkin kesää kiistelleet julkisuudessa muun muassa päivähoitomaksujen korotusten perumisesta. Kokoomus ajaa perumista, keskusta ja perussuomalaiset ovat olleet nihkeitä ja ovat korostaneet hallitusohjelmassa pysymistä.

Riihessä yritettiin keskiviikkona rakentaa lehmänkauppoja, jossa kukin hallituspuolueesta saisi jotain.

Kompromissi lienee se, että kokoomus saa päivähoitomaksujen korotuksen perumisen, keskusta maatalouden tukipaketin lisäbudjetissa ja perussuomalaiset niin sanotun Lex Lindströmin, yli 60-vuotiaiden pitkään työttömänä olleiden eläkearmahduksen.

Esillä on ollut myös kotihoidon enimmäistuen keston lyhentäminen, mutta sen toteutumista pidetään epätodennäköisenä.

Budjetin pohjana toimii valtiovarainministeriön esitys, joka julkistettiin elokuussa. Oheisella laskurilla voit kokeilla, miten budjettiin esitetyt muutokset vaikuttavat sinuun. Artikkeli jatkuu laskurin alapuolella.

Hallitus väänsi budjetista ja työllisyyspaketista keskiviikkona pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa. Neuvottelut jatkuivat myöhään iltaan ja niistä tihkui niukasti tietoja.

Hallitus on lomien jälkeen saanut huomata olevansa tiiviisti naimisissa työmarkkinajärjestöjen kanssa, vaikka se korostaakin tekevänsä päätökset itsenäisesti.

Syynä on tuskalla väännetty kilpailukykysopimus (kiky), jossa palkansaajien työehtoja heikennettiin ja työaikaa pidennettiin, jotta yrityksillä menisi paremmin ja työpaikkoja syntyisi.

Keskiviikkona osoittautui, ettei kikyn synty edes ole täysin varma, vaikka työmarkkinoiden keskusjärjestöjohtajat allekirjoittivat sen kesäkuussa ja 91 prosenttia palkansaajista on hyväksynyt kikyn ehdot.

Kunta-alan palkansaajien edunvalvojat uhkasivat keskiviikkona irtautua sopimuksesta, jos hallitus ei suostu perumaan kuntasäästöjä tai löytämään kunta-alaa miellyttävää ratkaisua kikyn aiheuttamiin yllättäviin veromenetyksiin kuntapuolella.

Kuntapuolella irtautuminen on mahdollinen, sillä ala ei ole vielä allekirjoittanut jo alustavasti sovittua kikyn mukaista työehtosopimustaan. Hallituksella on aikaa toimia maanantaihin saakka, jolloin kuntapuoli tekee päätöksen allekirjoituksesta.

”Se on varma, että jos tätä ei ratkaista, minä eivätkä muutkaan kikyä allekirjoita”, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.

Kuntaliitto ja valtiovarainministeriö (VM) ovat päässeet suurin piirtein sopuun siitä, että kiky vie nettona kuntataloudelta 70–90 miljoonaa euroa. Kuntatyönantajat ja palkansaajat ovat sitä mieltä, ettei kuntatalous saa kärsiä näin kikystä. Mitään kirjausta kikyssä tästä ei ole.

Kunta-alan mielestä valtion ensi vuoden alustavassa budjetissa on laskettu yläkanttiin kikyssä sovitun vuosityöajan pidentämisen ja lomarahaleikkausten piristävät vaikutukset kuntatalouteen. Sopimuksessa työntekijöiden sairauspäivämaksun korotus puolestaan vähentää kuntien verotuloja.

Keskeinen syy on se, että sopimuksessa työntekijöiden sairausvakuutusmaksu suureni. Veronmaksaja voi vähentää verotuksesta näitä maksuja. Kuntien talous siis heikkenee, koska maksujen takia lisääntyneet verovähennykset vähentävät kunnille jääviä verotuloja.

”Sekä keskusjärjestöjen että liittojen neuvotteluissa on lähdetty siitä, että sopimuksen vaikutukset kuntatalouteen kompensoidaan. Kesällä VM alkoi laskea vaikutuksia, ja yllättäen se huomasi, että esimerkiksi verovähennysten kautta kuntatalouteen tuleekin vaikutuksia, joita ei ollut etukäteen otettu huomioon”, sanoo Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

Vaikka hallitus löytäisi kunta-alaa tyydyttävän ratkaisun, se on edelleen tiiviisti sidoksissa työmarkkinajärjestöihin.

Kikyssä on pykälä, jonka mukaan hallituksen pitää valmistella työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Palkansaajajärjestöt katsovat, että hallitus on rikkonut sopimuksen, jos se tekee yksipuolisesti päätöksiä esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Hallituksen budjettiriihen keskeisin osa käsittelee nimenomaa erilaisia työllisyystoimia.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) osastopäällikkö Tuija Oivon on tehnyt 17-kohtaisen listan työllisyyskeinoista hallitukselle.

Työryhmän lista piti alunperin julkistaa ennen riihen alkua keskiviikkona, mutta sen julkaisua lykättiin.

Monia työryhmän esittämistä ”pehmeistä keinoista” ollaan ilmeisesti ottamassa mukaan työllisyyspakettiin. Näillä pyritään lisäämään työttömien osaamista ja työkykyä sekä tehostamaan muun muassa työnvälitystä ja yrittäjäkannusteita.

Sen sijaan työryhmän esittämät kovat keinot ovat poliittisesti hankalia. Kokoomus ajaa näistä ansiosidonnaisten työttömyysturvan porrastamista.

Ansiosidonnaisen sormeilu on kuitenkin hyvin vastenmielistä perussuomalaisille. Myös keskusta empii, eritoten siksi, että SAK on jo ilmoittanut vastustavansa mitä tahansa työttömyysturvan heikennysesitystä.

Valtiovarainministeriö toi riiheen niin sanotun Tanskan mallin mukaisen ehdotuksen, jonka ideana on keppiä käyttämällä aktivoida työtöntä työllistymään. Se tarkoittaa, että työttömän työhaluja arvioidaan joka kolmas kuukausi. Jos niitä ei ole osoittaa, työttömyysturvasta leikataan päivä pois. Vuodessa se tarkoittaa yhteensä noin kolmen prosentin leikkausta.

Hallituksella on paine päättää riihessä edes jostain toimesta, jota voi pitää kyllin kunnianhimoisena ja vaikuttavana. Työmarkkinajärjestöjen puristuksessa se on kuitenkin hankalaa.

Hallitus on saanut HS:n tietojen mukana TEM:n listalta eteensä myös ehdotuksen työehtosopimukset alittavasta palkkatasosta esimerkiksi maahanmuuttajille ja työttömille nuorille, jotta työhön pääsyn kynnys madaltuisi. Palkkataso nostettaisiin tes-tasolle sosiaaliturvan avulla.

Hallitus ei olisi ainakaan oitis hautaamassa esitystä, vaan on lykkäämässä sen erillistyöryhmään jatkoperkuuta varten. Työhön osallistuisivat myös työmarkkinajärjestöjen edustajat.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat