Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kunta-alan ja hallituksen kikykiistaan ei ratkaisua

Pääministeri Sipilän mukaan kuntatalous vahvistuu ensi vuonna.

Kotimaa
 
Kimmo Mäntylä / lehtikuva
Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen
Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen Kuva: Kimmo Mäntylä / lehtikuva

Kunta-alan ja hallituksen kilpailukykysopimuksesta aiheutuneeseen kiistaan ei löytynyt vielä lopullista ratkaisua torstaina, vaikka hallitus ja palkansaajapuoli ovat lähetelleet ratkaisuehdotuksia toisilleen tiistaista lähtien.

Kunta-alan palkansaajien mukaan kilpailukykysopimus uhkaa leikata ensi vuonna kuntien taloudesta jonkin verran alle sata miljoonaa euroa, jos valtio ei tule vastaan. Palkansaajien mielestä sopimukseen ei pitänyt tällaista leikkausta tulla.

Pääministeri Juha Sipilä kertoi ensi vuoden budjettia koskevassa tiedotustilaisuudessa, ettei mitään riitaa ole ja kuntatalous vahvistuu ensi vuonna. Hän lupasi, että kilpailukykysopimus on niin sanotusta kustannusneutraali eli ei aiheuta erillisia lisämenoja kuntapuolelle.

”Hallitus on sitoutunut seuraamaan kikyn vaikutusta kuntatalouteen. Jos ne negatiivisia, siihen puututaan tarvittaessa”, Sipilä sanoi.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen pitää hyvänä, että hallitus pitää kiinni sovitusta. Hänen mielestään kiky jäi auki. ”Haluamme edelleen katsoa tietää, onko 2017 osalta kuntien kiky-ratkaisu sovitusti kustannusneutraali ennen kuin allekirjoitamme oman sopimuksemme.”

Kuntapuolen kiistan takia kilpailukykysopimuksen kattavuus jäi vielä epävarmaksi, ja samalla myös hallituksen lupaamat veroalennus jää epävarmaksi. Sipilän mukaan budjetissa lähdetään, että sopimuksessa on kunta-ala ja kattavuus on yli 90 prosenttia työntekijöistä.

Kauppalehden mukaan hallituspiireissä on huomattu, ettei kunta-alan liitoilla ole edes mahdollista erota kilpailukykysopimuksesta, koska ne ovat keskusjärjestöjensä kautta mukana sopimuksessa.

Luukkaisen mukaan väite on roskaa, koska kilpailukykysopimus laitetaan toimeen työehtosopimuksissa ja näitä työehtosopimuksia ei ole kunta-alalla allekirjoitettu. ”Tässä on kaksi asiaa. Ensinnäkin näemme, että hallitus on tässä ollut toiminut vastoin sopimusta emme me. Ja toiseksi sopimusta ei voi laittaa toimeen ilman kilpailukykysopimuksen mukaista työehtosopimusta.”

Luukkaisen mielestä voidaan aivan vapaasti mennä selvittämään asiaa oikeuteen, jos on tarve.

Kunta-ala on periaatteessa hyväksynyt erityisen paljon kuntapuolen työntekijöiden etuja leikkaavan kilpailukykysopimuksen, mutta se ei ole vielä allekirjoittanut omaa kilpailukykysopimuksen mukaista työehtosopimustaan. Kunta-ala on uhannut, ettei se allekirjoita sopimusta ennen kuin sopu sadan miljoonan kiistasta on syntynyt.

Jos kunta-ala ei allekirjoita sopimusta, hallituksen voimalla ajama kilpailukykysopimusta ei mahdollisesti saada voimaan. Hallitus on luvannut 515 miljoonan euron veroalennuksen, jos kikyssä on yli 90 prosenttia palkansaajista. Jos yli 400 000 kunta-alan työntekijää jää ulos, minkäänlaisiin veroalennuksia ei synny eikä tule todennäköisesti myöskään kilpailukykysopimusta.

HS:n tietojen mukaan alun perin kilpailukykysopimus uhkasi kaikkien osapuolien yllätykseksi kiristää kuntataloutta noin 380 miljoonalla eurolla, mutta hallitus tuli jo aikaisemmin vastaan lähes kolmella sadalla miljoonalla eurolla.

Tämä noin kolmen sadan miljoonan tiukennus kuntatalouteen olisi tullut siksi, että kilpailukykysopimuksessa korotettiin työntekijöiden veronvähennyskelpoista sairausvakuutusmaksua. Maksujen korotus lisäsi verovähennyksiä, mikä vähensi kuntien käytettävissä olevia tuloja.

Tämä vaikutusketju selvisi vasta kiky-neuvottelujen jälkeen, ja valtio on jo alustavasti sopinut hyvittävänsä tämän kuntien valtionosuuksissa.

Jäljellä on vielä kiista siitä, kuinka paljon kilpailukykysopimuksen vuosityöajan pidennys ja lomarahaleikkaukset säästävät kuntataloudesta. Kuntapuolen mielestä virkamiehet ovat laskeneet niiden vaikutukset yläkanttiin.

Kuntapuoli haluaa uudet laskelmat. Hallitus on tarjonnut sitä, että jatkossa tarkastellaan, miten kiky vaikuttaa kuntatalouteen ja päätökset tehdään sitten. Hallitus on vakuuttanut, että kuntatalous on kasvussa ja piristyvä talous piristää kuntataloutta lähivuosina edelleen eikä siis kikyn vaikutukset välttämättä näkyisi säästöinä.

Kuntapuoli haluaa oikeita euroja ensi vuoden budjettiin eli sen, ettei kuntatalouteen tule noin sadan miljoonan euron lisäleikkaustarvetta.

Torstaina kaikkien palkansaajapuolen neuvottelijoiden yllätykseksi Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen esitti Twitterissä ratkaisuksi sen, että kikyn myötä tulevia menetyksiä kunta-alalle paikattaisiin laskemalla kuntatyönantajan eläkemaksua 1,26 prosenttiyksiköllä. Se keventäisi kuntataloutta jopa 260 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Kietäväisen viestin mukaan asiaa käsitellään Kevan hallinnossa 2. joulukuuta.

Kietäväinen sanoo HS:lle, että esitys on jo annettu kunnille eikä siinä ole uutta. ”Tästä alennusvara johtuu 0,86 prosenttiyksikön osalta eläkeuudistuksesta ja 0,4 prosenttiyksikköä kikystä. Jos siitä on apua budjettiriiheen, niin hyvä, mutta sen takia esitystä ei ole tehty”, Kietäväinen sanoo. ”Ei tällä vaaranneta eläkekertymää.”

”Pidän hyvänä, että esitetään ratkaisuehdotuksia, mutta tähän liittyy monia ongelmia koska kyseessä on tulevien eläkeläisten raha. Kyseessä on eläkeratkaisu”, Luukkainen sanoo.

Työnantajapuoli on pitkään ollut sitä mieltä, että Keva perii liikaa eläkemaksuja ja on vaatinut alennusta. Palkansaajille ratkaisu voi olla vaikea, koska ratkaisulla pelastetaan valtion budjettineuvottelut palkansaajien eläkerahalla.

Sari Gustafsson / Lehtikuva
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat