Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Työttömyysetuudella opiskelu kovassa suosiossa – mutta ehdot voivat kiristyä

Palkansaajajärjestöt haluaisivat höllentää omaehtoisen opiskelun ehtoja, mutta Akavan mukaan etenkin yliopisto-opintojen suorittamista työttömyysturvalla aiotaan jopa kiristää.

Kotimaa
 
Jarno Mela / Lehtikuva
Opiskelua Laurea-ammattikorkeakoulussa Espoossa marraskuussa 2013.
Opiskelua Laurea-ammattikorkeakoulussa Espoossa marraskuussa 2013. Kuva: Jarno Mela / Lehtikuva

Työttömyysetuuden turvin opiskelu on yleistynyt nopeasti ja ohittanut jo reippaasti perinteisen työvoimakoulutuksen osallistujaluvut. Tuoreimman työllisyyskatsauksen mukaan omaehtoisia opintoja harjoitti työttömyysetuudella heinäkuussa liki 27 000 ihmistä eli noin 4 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Samaan aikaan työvoimakoulutuksessa oli noin 16 000 opiskelijaa, joka on 1 400 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Palkansaajien ammattijärjestöt ovat vaatineet, että työttömyysturvalla opiskelua tulisi laajentaa ja sen ehtoja höllentää. Puheenjohtaja Sture Fjäderin mukaan korkeakoulutettujen Akava on yrittänyt saada sen myös budjettiriihen työttömyysturva-asioitten listalle.

Parannusten sijaan näköpiirissä on jopa kiristyksiä etenkin yliopisto-opiskeluun, Akava tulkitsee kesällä lausunnoilla ollutta lakiluonnosta työvoimapalveluista.

Vähintään 25-vuotias työtön tai työttömyysuhan alainen on voinut opiskella päätoimisesti vuoden 2010 alusta lähtien menettämättä päivärahaansa. Myös kulukorvausta voi nykyään saada, mutta se on ehdotettu poistettavaksi. Mikään subjektiivinen oikeus ei kuitenkaan ole kyseessä.

Etuutta oli viime vuoden loppuun mennessä hyödyntänyt lähes 90 000 ihmistä, työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan. Työllistymisen on ollut koulutusten jälkeen melko hyvää. Noin 30 prosenttia viime vuosina osallistuneista oli vailla työtä kolmen kuukauden kuluttua opintojen päättymisestä.

Omaehtoinen eli itse hankittu opiskelu on houkutellut etenkin naisia ja niitä, jotka ovat halunneet päivittää osaamistaan tai vaihtaa ammattia. Esimerkiksi palvelu-, myynti- ja rakennusalan työntekijät ovat tuoreimman tilaston suurimpia ryhmiä.

Vaikka opinnot voi valita itse, te-toimistolla on valta harkita ja ratkaista, täyttävätkö ne hakijan koulutustarpeet ja myös työllistävät hänet, jolloin ne sisällytetään työllistymissuunnitelmaan. Opintojen edistymistä myös seurataan.

Tätä te-toimistojen harkintavaltaa on pidetty ongelmana, sillä tulkinnat vaihtelevat eri toimistoissa, joiden vähentyneellä henkilöstöllä riittää muutenkin tehtäviä.

Työmarkkinakeskusjärjestöistä etenkin Akava on vaatinut, että työttömyysturvalla pitäisi saada opiskella vapaasti, kunhan olisi samalla työmarkkinoiden saatavilla eli valmiina töihin. Korkeakoulutettuja pitäisi aktivoida niin, että he voisivat päivittää osaamistaan omien tarpeidensa mukaan ilman toimeentulon vaarantumista.

Työttömyysetuutta voi saada nykyään enintään 24 kuukautta eli kaksi vuotta yhtä opintokokonaisuutta kohden.

Vaikka opintojen tulee tähdätä tutkintoon tai tutkinnon osiin, se ei ole tarkoitettu kokonaisten korkeakoulututkintojen suorittamiseen, mitä varten on ”normaali” ja niukempi opintotuki.

Aiempia opintoja voidaan tukea työttömyysetuudella vain, jos opintojen keskeytymisestä on vähintään yksi vuosi. Rajoitus ei koske työsuhteen aikana aloitettuja opintoja, mutta irtisanoutuminen voi olla este opintojen tukemiselle.

Erityisesti yliopisto-opintojen tukea varten on tarkka ohjeistus. Kokonaan uudet opinnot voi aloittaa vain, kun siihen on erityinen peruste.

Akavalainen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut (YKA) on sitä mieltä, että hallitus on nyt jopa vaikeuttamassa uusien yliopisto-opintojen suorittamista työttömyysturvalla, vaikka tarve olisi päinvastainen.

Lausunnoilla ollut julkisia työvoima- ja yrityspalveluita koskeva lakiluonnos sisältää muutoksia, joiden mukaan työvoimaviranomainen ei voisi enää edes erityisestä syystä myöntää työttömyysturvaa sellaisiin opintoihin, joita ei ole aloitettu ennen työttömäksi jäämistä tai irtisanomispaketin jaksotuskauden loppumista, arvioi YKA:n toiminnan johtaja Simo Pöyhönen.

Luonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan esimerkiksi, että ”pitkäkestoisia yliopistossa suoritettavaan tutkintoon johtavia opintoja ei lähtökohtaisesti tuettaisi”.

Lainmuutos saattaa YKA:n mukaan vaikeuttaa rekrytointia esimerkiksi sosiaalialalla, jossa vasta ylempi korkeakoulututkinto pätevöittää sosiaalityöntekijän tehtäviin.

Myös Akavan asiantuntija Ida Mielityinen on lukenut muutosesityksen niin, että yliopisto-opintojen suorittaminen työttömyysetuudella olisi vastedes ”erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta”.

Erityisasiantuntija Tiina Polo työ- ja elinkeinoministeriöstä torjuu järjestöjen tulkinnan yliopisto-opintojen vaikeuttamisesta työttömyysturvalla.

Polon mukaan kyseessä on lähinnä tekninen muutos, jonka avulla haluttiin selventää lainsäädäntöä. ”Ei ole tarkoitus muuttaa tukemisen edellytyksiä, vaan kirjoittaa säännökset ja ohjeet eri tavalla”, Polo selvittää.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat