Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Reserviläinen katosi kertausharjoituksista aseen kanssa – varusmiesten psyyke tutkitaan, mutta kertaajat ilmoittavat kuntonsa itse

Kutsuntoja varten asevelvollisten mielenterveys kartoitetaan hoitohistoriaa myöten, mutta kertausharjoituksia varten luotetaan, että reserviläinen ilmoittaa mielenterveyden muutoksista itse.

Kotimaa
 
Roni Rekomaa / Lehtikuva
Kertausharjoituksessa reserviläiset käsittelevät aseita ja ampumatarvikkeita.
Kertausharjoituksessa reserviläiset käsittelevät aseita ja ampumatarvikkeita. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Kertausharjoitukset laittavat psyyken koetukselle, kun arki muuttuu äkillisesti sotaharjoitukseksi.

Toukokuun lopussa reserviläinen katosi harjoitustilanteessa keskellä yötä aseen ja taisteluvarustuksen kanssa metsään kertausharjoituksen aikana, kertoo harjoituksen johtoon kuulunut kommodori Auvo Viita-aho Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta.

Ennen katoamistaan mies oli käyttäytynyt uhmakkaasti. Hän oli muun muassa haastanut ryhmänjohtajansa painiotteluun.

Vaikka sotaharjoituksien aikana sotilaspaini on yleistä, usein lämmön ylläpitämiseksi kylmällä, miehen painihaaste ja muu uhmakas käytös sai aikaan sen, että tuloksettomien omien etsintöjen jälkeen Viita-aho teki päätöksen pyytää virka-apua poliisilta.

Joukko, johon kyseinen reserviläinen kuului, oli edellisenä päivänä osallistunut kovapanosammuntaan, joten poliisin paikalle tulo oli perusteltua.

”Aina on sellainen pieni mahdollisuus olemassa, että kaverilla on hallussaan esimerkiksi ammunnoista talteen otettu patruuna”, sanoo Viita-aho.

Viita-ahon mukaan niin ei onneksi ollut.

Mies palasi teltoille lopulta omaehtoisesti, ja poliisi otti asian tutkintaan. Hänet vietiin lääkärin arvioitavaksi, ja lääkäri määräsi hänet kotiutettavaksi. Lääkärinlausunnossa todettiin, että mies ei ole kelpoinen palvelukseen.

”Hänen oma selityksensä liittyi lähinnä väsymykseen, hyttysiin ja huonoon oloon.”

Viita-ahon mukaan kertausharjoituksissa pyritään laittamaan reserviläiset koville.

”Todennäköisesti se oli tällä kertaa tälle miehelle liikaa.”

Vaikka kertaajat joutuvat harjoituksissa koville, Puolustusvoimat ei tee yhtä tarkkaa mielenterveyden tilan kartoitusta kertausharjoituksiin osallistuville reserviläisille kuin se tekee varusmiespalveluksen aloittaville.

Asevelvollisen mielenterveys vaikuttaa palveluskelpoisuusluokkaan. Mielenterveyshäiriöistä kärsivät joko vapautetaan rauhanajan palveluksesta tai palvelukseen astumista lykätään 1–3 vuodella. Vapautuksen saa esimerkiksi, jos asevelvollisella on uusiutuva vakava masennus. Lykkäystä saattaa tulla muun muassa siitä, että henkilöllä on ollut elämänsä aikana itsetuhoisia ajatuksia.

Palveluskelpoisuuden määrittämisellä varmistetaankin palvelusturvallisuus.

Käytännöt varusmiespalvelukseen tulevien ja kertaajien mielenterveyden kartoittamisessa eroavat selkeästi.

Puolustusvoimat saavat automaattisesti tiedot kutsuntaan tulevien aikaisemmista psykiatrisista hoitosuhteista, kun aluetoimistot lähettävät alueidensa psykiatrisille hoitotahoille henkilötiedot kaikista kutsuntaan tulevista alueen asevelvollisista.

Mikäli käy ilmi, että kutsuntaan tulevalla on ollut hoitosuhde psykiatrisessa hoitolaitoksessa, lääkärin tulee laatia lausunto, jossa esitetään palveluskelpoisuusluokkaa.

Tämän menettelyn lisäksi varusmies käy palveluksen alussa läpi tarkan terveystarkastuksen ja tekee psykologiset testit.

Kertausharjoitukseen tulevan reserviläisen kohdalla menettely on paljon kevyempi.

Harjoituksen alussa reserviläinen täyttää kyselyn terveydentilan muutoksista. Jos siinä ilmenee jotain hälyttävää, reserviläinen voidaan ohjata lääkärin vastaanotolle.

Käytännössä Puolustusvoimilla olevat tiedot reserviläisten mielenterveyden tilasta perustuvat laajalti varusmiespalveluksen aikana kerättyihin tietoihin. Ne saattavat siis olla peräisin vuosien takaa.

Puolustusvoimat luottaakin siihen, että reserviläinen itse ilmoittaa mahdollisista muutoksista terveydentilassaan, joilla on vaikutusta palveluskelpoisuusluokkaan. Automaattisesti tietoja ei tule.

”Jos ei se henkilö itse toimita sitä tietoa meille, niin tietoa ei ole saatavissa”, sanoo sotilaslääketieteen keskuksen johtaja, lääkintäeversti Jouko Peltomaa.

Sotilaslääketieteen keskuksen kenttälääkinnän palveluyksikön johtajan, lääkintäeverstiluutnantti Petteri Harjuvaaran mukaan Puolustusvoimien kannattaa pohtia, pitäisikö myös kertausharjoituksiin osallistuvien reserviläisten kohdalla tiedot kerätä psykiatristen hoitotahojen kautta, kuten kutsuntoja varten tehdään.

”Jos absoluuttisen, sataprosenttisen turvallisuuden kannalta ajateltaisiin, niin kyllä sitä varmaan pitäisikin muuttaa”, sanoo Harjuvaara.

Lain perusteella tälle ei ole estettä. Asevelvollisuuslain mukaan Puolustusvoimat saa pyytää tietoja mielenterveyspalvelujen antamisesta asevelvolliselle terveyskeskukselta, mielenterveystoimistolta, sairaalalta tai muulta mielenterveystyötä tekevältä taholta, jos tiedoilla on merkitystä asevelvollisen palveluskelpoisuuden tai palveluksen järjestämisen kannalta. Salassapitosäädökset eivät sitä estä.

Harjuvaaran mukaan tietojen toimittaminen pitäisi kuitenkin tehdä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.

Lääkärilausunto-ohjeessa kutsuntaikäisten asevelvollisten psykiatristen terveystietojen luovuttamisesta tietojen tarve perustellaan nimenomaan palvelusturvallisuudella. Tietoja tarvitaan palveluskelpoisuuden arvioimista varten, sillä asepalveluksessa kaikki käsittelevät aseita.

Vaikka sama tietojenkeruukäytäntö ei päde kertausharjoitusten kohdalla, palveluturvallisuuteen vaikuttavat samat tekijät kuin varusmiespalveluksessa.

”Ihan samanlailla reserviläiset kertausharjoituksessa käsittelevät aseita ja ampumatarvikkeita”, sanoo Harjuvaara.

Kutsuntojen kohdalla yhteistyö Puolustusvoimien ja julkisen terveydenhuollon välillä toimii rutiinilla. Reserviläisten terveydentilan kartoittamisessa niin ei ole.

Harjuvaaran mukaan olisi toivottavaa, että myös reserviläisten kohdalla julkinen terveydenhuolto pystyisi rutiinilla kertomaan, miten terveydentila on muuttunut, oli kyse sitten mielenterveyden ongelmista tai muista sairauksista.

Tapaukset, joissa reserviläinen on kertausharjoituksessa mielenterveytensä johdosta vaaraksi joko itselleen tai muille, ovat Harjuvaaran mukaan erittäin harvinaisia.

Suurin osa sattuneista tapauksia ovat sellaisia, joissa mielenterveysongelmista kärsivä yrittää vahingoittaa tai onnistuu vahingoittamaan itseään.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat