Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

ARA-asuntojen tulorajat saavat kritiikkiä – ”se ei ole fiksu päätös”, Jan Vapaavuori sanoo

Hallitus haluaa hyvätuloiset ulos tuetuista asunnoista ja pienituloiset tilalle. Seuraava askel on vuokralaisten tulotarkistukset viiden vuoden välein.

Kotimaa
 
Markus Jokela / HS
Jan Vapaavuoren mukaan vuonna 2008 ARA-vuokra-asuntojen tulorajojen poistamisella pyrittiin estämään segregaatiota eli alueellista eriytymistä.
Jan Vapaavuoren mukaan vuonna 2008 ARA-vuokra-asuntojen tulorajojen poistamisella pyrittiin estämään segregaatiota eli alueellista eriytymistä. Kuva: Markus Jokela / HS
Tästä on kyse

ARA-asunnostamaksetaan vuokraa omakustannusperiaatteen mukaan

 ARA-asunnot ovat valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja. Niitä on noin 375 000 kappaletta. Asuntoja omistavat sekä julkisyhteisöt että muut yleishyödylliset yhteisöt.

 ARA-asuntojen tavoite on tarjota asukkaille turvallista asumista kohtuullisin kustannuksin. Niiden on oltava julkisesti ja yleisesti haettavissa.

 Vuokrat ARA-asunnoissa määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaan. Asuntoihin pitää ensisijaisesti valita vähävaraisia ja pienituloisia asukkaita.

Hallitus kertoi torstaina asettavansa valtion tukemien ARA-asuntojen tulorajaksi 3 000 euroa. Rajan tarkoituksena on varmistaa, että näissä edullisimmissa vuokra-asunnoissa asuu pienituloisia ihmisiä.

Päätös herättää kovaa kritiikkiä.

”Se ei ole fiksu päätös”, Jan Vapaavuori (kok) sanoo. Vapaavuori toimi asuntoministerinä vuonna 2008, jolloin ARA-asuntojen tulorajoista luovuttiin.

”Asunnon tarpeeseen vaikuttaa monta muutakin asiaa kuin pelkät tulot”, Vapaavuori sanoo.

Tulorajojen poistamisen jälkeenkin ARA-asunnon hakijan tulot ja myös varallisuus ovat vaikuttaneet vuokra-asunnon saamiseen. Ne ovat kuitenkin olleet vain yksi osa kokonaisharkintaa. Niiden lisäksi on tarkasteltu hakijan elämäntilannetta laajemmin.

Liian korkeat tulot eivät siis ole viime vuosina automaattisesti karsineet hakijaa pois asuntojonosta. Jatkossa näin siis käy. Ensi vuonna yli 3 000 euron tuloilla ei voi saada ARA-asuntoa.

”Tässä ammutaan tykillä kärpästä”, Jouni Parkkonen sanoo. Hän on yleishyödyllisten vuokrataloyhtiöiden edunvalvontajärjestön Kovan toiminnanjohtaja.

Parkkosen mukaan ARA-asunnot ovat käytännössä menneet pääosin kaikkein pienituloisimmille ilman tulorajojakin. Joukossa on ollut jonkin verran yli 3 000 euroa tienaavia, mutta se on Parkkosen mukaan vain hyvä asia.

Esimerkiksi Helsingissä panostetaan aktiivisesti kaupungin vuokrataloissa sosiaaliseen sekoittumiseen. Taloihin pyritään samaan erikokoisia ja eri-ikäisiä sekä myös tulotasoltaan erilaisia perheitä. Näin pyritään välttämään segregaatiota.

Alueellisella segregaatiolla tarkoitetaan sitä, että kaupungin asuinalueet eriytyvät asukkaiden tulo- ja varallisuustason, koulutuksen ja usein myös ikärakenteen ja etnisen taustan mukaan.

Jan Vapaavuori kertoo, että vuonna 2008 tulorajojen poistamisella pyrittiin nimenomaan estämäään segregaatiota.

Selvitysten mukaan pääkaupunkiseudulla asuu ARA-asunnoissa noin 10 000 kahteen korkeimpaan tulokymmenykseen kuuluvaa kotitaloutta. Se on yhdeksän prosenttia alueen ARA-vuokralaisista.

”Käytännössä melkein aina, jos ihmisen tulot nousevat, hän haluaa käyttää osan kasvavista tuloistaan asumisensa parantamiseen. Yksinkertaistaen voi todeta, että suurempituloiset aika hanakasti muuttavat kaupungin vuokratalosta muualle, jos tulot sen sallivat”, Parkkonen sanoo.

Parkkosen mukaan tulorajojen palauttaminen lisää byrokratiaa ja kustannuksia sekä nostaa vuokria. Tulorajojen palauttaminen luo myös uuden kannustinloukun –  pienituloisen ihmisen ei välttämättä kannata ottaa työtä vastaan, jos riskinä on jäädä ilman asuntoa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) kertoi torstaina hallituksen tiedotustilaisuudessa, että ARA-asuntojen tulorajat koskevat vain uusia asukkaita. Nykyisten ARA-asukkaiden tuloja ei tarkisteta.

Suurempi muutos on kuitenkin tulossa lähivuosina. Tulorajat ovat vasta ensimmäinen askel.

Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmassa todetaan, että ”ARA:n vuokra-asuntojen asukasvalintoja kehitetään paremman kohtaannon saavuttamiseksi liittämällä asukasvalintaan sosiaalisen tarveharkinnan tulorajat”.

Hallitus kaavailee järjestelmää, jossa ARA-asukkaan tulot tarkistetaan aina viiden vuoden välein. Tämä mahdollistuu vuonna 2019, jolloin reaaliaikainen tulorekisteri otetaan käyttöön.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että ARA-asuntojen vuokrasopimuksista tulisi 5-vuotisia määräaikaisia sopimuksia. Jos vuokralaisen tulot nousevat yli rajan, hän menettää asuntonsa.

Hallituksen asetus tulorajojen käyttöönotosta koskee ainoastaan pääkaupunkiseudun neljää kaupunkia Helsinkiä, Espoota, Vantaata ja Kauniaista. Asetuksen pitäisi tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Esitystä tulorajoista valmisteltiin jo viime syksynä. Silloin se oli laajempi ja olisi koskenut pääkaupunkiseudun lisäksi myös muita Uudenmaan kuntia sekä Tamperetta ja sen ympäryskuntia.

Viime syksyn lausuntokierroksella kunnat ja kaupungit kritisoivat asetusta voimakkaasti. Niiden mielestä tulorajojen asettamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Ympäristöministeriö esitti syksyn lausuntokierroksella, että tulorajan pitäisi olla yhden henkilön osalta 3 540 euroa. Perusteluna oli se, että kyseinen summa on poliisin keskimääräinen kuukausipalkka pääkaupunkiseudulla.

Hallitus päätti kuitenkin ottaa huomattavasti alemman tulorajan eli 3 000 euroa.

ARA-asuntojen tulorajoista on kiistelty jo pitkään. Rintamalinjat voi karkeasti jakaa niin, että toisella puolella on valtiovarainministeriö ja toisella puolen ovat kaikki muut.

Kiista näkyi hyvin vuonna 2011 julkisesti tuettua asumista selvittäneen Tarmo-työryhmän työssä. Ryhmää vetänyt, valtiovarainministeriön silloinen ylijohtaja Tuomas Sukselainen ajoi linjaa, jossa yleisen asumistuen ja toimeentulotuen piirissä olevia ihmisiä pitäisi aktiivisesti ohjata asumaan valtion tukemissa asunnoissa.

Kaikki muut työryhmän jäsenet jättivät raportista eriävän mielipiteen.

Työryhmässä oli edustajat ympäristöministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöistä, asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta sekä Helsingin ja Keravan kaupungeista.

Valtiovarainministeriön tarkoitus olisi kohdentaa pääkaupunkiseudun ARA-asunnot nimenomaan pienituloisille, mikä pienentäisi tukimenoja, lisäisi työvoiman liikkuvuutta ja poistaisi kannustinloukkuja. Tämän vuoksi asunnoista pitäisi saada hyvätuloiset ulos.

Tarmo-työryhmän raportin mukaan pääkaupunkiseudulla asuu 12 000 pienituloista kotitaloutta asumistukinormit ylittäen vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa.

Jos pienituloinen perhe muuttaisi kalliista vapaarahoittesesta vuokra-asunnosta vastaavaan kunnalliseen vuokra-asuntoon, työnteon kannustimet paranisivat. Raportissa lasketaan, että keskimääräinen vuokra alenisi jopa 40 prosenttia. Raportin mukaan tämänsuuruinen vuokramenojen aleneminen pienentäisi yli 400 eurolla kuukausipalkkaa, jolla työnteko kannattaisi.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo kertoi viime viikolla Helsingin Sanomien haastattelussa, että tämä Tarmo-työryhmän raportissa esitetty näkemys on edelleen pätevä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat