Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kuka puolustaa alle 1 500 euroa ansaitsevia? – työllisyyspaketin isä tarjoaa kansalle karvaita lääkkeitä ja sanoo olevansa pienituloisten puolella

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson arvostelee poliittisia päättäjiä siitä, että uudistuksia on lykätty niin pitkään.

Kotimaa
 
Jukka Gröndahl / HS
”Valikoima on tässä. Ei yhtään uutta kania löydy enää hatusta”, kuvaa TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson ryhmänsä ehdottamia työllistämiskeinoja.
”Valikoima on tässä. Ei yhtään uutta kania löydy enää hatusta”, kuvaa TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson ryhmänsä ehdottamia työllistämiskeinoja. Kuva: Jukka Gröndahl / HS
Fakta

TEM:n työryhmän työllisyysehdotuksia

 Työryhmä teki ehdotuksia 30 000 uudesta työpaikasta

 Ansiopäivärahan leikkaus 15 prosentilla puolen vuoden jälkeen ( 6 500 työpaikkaa).

  Työttömien henkilökohtaisen palvelun tehostaminen (5 000 työpaikkaa)

  Kotihoidon tuen enimmäiskeston lyhennys kuudella kuukaudella (3 000 työpaikkaa)

 Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajan (eläkeputki) nosto (10 000 työpaikkaa)

  Ulosoton suojaosuuden tasokorotus 902,60 euroon kuukaudessa (2  000 työpaikkaa)

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kansliapäällikkö Jari Gustafsson, 57, vakuuttaa, että hän ei ole turhautunut budjettiriihen jälkeen. Ei, vaikka oman ministeriön johdolla laaditun työllisyyspaketti-työryhmän esityksen ydinkohdat käytännössä kaatuivat budjettiriihessä.

”En ole turhautunut. Olen toiveikas. Pääasia, että aletaan vihdoin puhua oikeista asioista, on ajankohta sitten syyskuun alku tai lokakuun alku”, Gustafsson sanoo ja hymyilee kokeneen diplomaatin tavoin.

TEM-vetoisen virkamiestyöryhmän raportti sisältää jopa dramaattisia ehdotuksia. Virkamiehet esittävät, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikattaisiin jo ensi vuonna 15 prosenttia puolen vuoden eli 125 työttömyyspäivän jälkeen.

Virkamiehet ehdottavat myös työehtosopimukset alittavia palkkoja nuorille, maahanmuuttajille ja pitkäaikaistyöttömille, jotta heidän kynnyksensä päästä työelämään madaltuisi. Harjoittelijatason palkkoja täydennettäisiin valtion palkkatuella.

Siis ehdotuksia, jotka ammattiyhdistysliike kokee vastemielisiksi. Eikä hallituskaan niitä hyväksynyt, vaan lykkäsi koko aihepiirin uuteen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen työryhmään. Sen tehtävänä on syyskuun loppuun mennessä keksiä keinot 10 000 uuden työpaikan luomiseksi.

Gustafsson tukee virkamiesesityksiä täysillä ja uskoo, että TEM:n esitykset elävät. ”Keinovalikoima on tässä. Ei se siitä miksikään muutu. Ei yhtään uutta kania löydy enää hatusta.”

Gustafsson korostaa, että kilpailukykysopimuksen, työllisyyspaketin sekä paikallisen sopimisen tavoite on luoda suomalaisille yrityksille keinoja päästä kasvuun kiinni.

”Maailmalla kysyntä kasvaa koko ajan. Silti meillä on edelleen ihmisiä, jotka haluavat pysäyttää kellot, vaikka jokaisen työntekijän, myös julkisen sektorin opettajan, ainoa turva on, että suomalaiset yritykset pärjäävät maailmalla. ”

Gustafsson sanoo, että Seppälä oli aikoinaan isompi kuin H&M. ”Ei ole mitään estettä, etteikö näin voisi olla myös kymmenen vuoden päästä. Meillä on vihreä kulta. Meillä on teknisen taidon kulta. Meillä on yhä kylliksi vahvuuksia menestyä.”

Gustafsson muistuttaa, näköpiirissä on vain heikkoa kasvua samaan aikaan kun työttömiä on jo 370 000. Päätöksiä on pakko tehdä.

”Lähdin vuonna 2006 töihin ulkomaille. Suomi oli silloin vauraampi kuin nyt. Suomi kasvaa nyt myös Euroopan hitainta tahtia ja eurokriisi alkaa olla voitettu kaikkialla muualla paitsi Suomessa.”

”Tietenkin hallituksen avainhenkilöt tietävät, kuinka huono tilanne on. Lähestymme koko ajan hetkeä, jolloin dramaattiset toimet on pakko aloittaa. Ja toimet ovat sitä dramaattisempia, mitä myöhemmäksi ne lykätään.” Dramaattiset toimet tarkoittavat uusia etujen leikkauksia ja hyvinvointipalvelujen karsintaa.

Gustafsson ryyditti keskustelua rakennemuutoksesta jo elokuun lopulla julkaistussa Kauppalehden kolumnissa. Siinä hän suorasanaisesti arvosteli päättäjiä toimettomuudesta ja peräsi keskustelua palkkaerojen hyväksymisestä.

”Kumpi on parempi vaihtoehto: pitkäaikaistyöttömyys yhteiskunnallisen tuen varassa vai paluu työllisyyteen työehtosopimuksia alemmilla palkkatasoilla”, Gustafsson kirjoitti.

Haukkuja tuli. ”Minulta kysyttiin, että enkö ymmärrä, että 1 500 eurolla ei tule toimeen. Totta kai ymmärrän, että se on vaikeaa. Mutta kuka puolustaa sitä koko ajan kasvavaa joukkoa, joka ei saa edes tätä 1 500:aa euroa? Ei kukaan.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat