Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Nyt on oikea aika muuttaa elintapoja – psykologi kertoo, kuinka pysyvä muutos onnistuu

Syyskesä on luonnollinen siirtymäkausi, jolloin elintaparemontin voi luonnollisesti yhdistää arkeen paluuseen, sanoo psykologi Outi Rinne. Ruokavaliota ei kuitenkaan tarvitse laittaa kerralla uusiksi.

Kotimaa
 
Pentti Vänskä
Syyskesä on elintapamuutosten pohtimisen sesonkia.
Syyskesä on elintapamuutosten pohtimisen sesonkia. Kuva: Pentti Vänskä

Suunniteltu elintapamuutos kannattaisi tehdä nyt eikä vasta tammikuussa. Näin uskoo ravintoon ja mielen hyvinvointiin erikoistunut psykologi Outi Rinne, joka kuvailee syyskesää vuodenkierron luonnolliseksi siirtymävaiheeksi kohti lomasesongin jälkeistä arkea.

”Vuodenvaihteessa ja tammikuussa lehdet ovat täynnä dieettivinkkejä. Mutta silloin on pimeää, raskasta ja on paljon tekijöitä, jotka kuormittavat psyykkisesti – tuolloin muutos vaatii enemmän tahdonvoimaa”, Rinne sanoo.

”Terveellisen syömisenkin kannalta syksyllä on hyviä raaka-aineita tarjolla, kuten satokauden marjoja.”

Syyskesä onkin elintapamuutosten pohtimisen sesonkia. Personal trainerit mainostavat omia treeni- ja ruokavalio-ohjelmiaan, ja viime päivinä Facebookissa levinneeseen halvan mutta terveellisen ruoan syyshaasteeseen on intoutunut mukaan jo 18 000 osallistujaa.

Syysinnostuksista tunnetuin lienee vähähiilihydraattinen ruokavalio eli karppaus, joka rymisi kunnolla Suomeen vuonna 2011.

Lisäksi suomalaisten alkoholinkulutus on perinteisesti vähentynyt kesän jälkeen.

Rinteen mukaan ravitsemustottumuksilla ja niiden muutoksilla on luonnollisesti yhteys myös henkiseen hyvinvointiin. Paremmin tai tietyllä tavalla syömisestä voi tulla hyvä mieli.

”Yhteys on varsin monimuotoinen. Ensinnäkin on ravintoaineita, jotka vaikuttavat aivokemiaan ja yleisemmin jaksamiseen. Toisaalta ruokaan liittyy paljon tunnekokemuksia: tapoja, muistoja, tottumuksia ja sosiaalisia vuorovaikutussuhteita. Siihen liittyvät myös omat arvot. Jos ihminen kykenee ruokavalionsa kautta edistämään omia arvojaan, se vaikuttaa positiivisesti myös psykologiseen hyvinvointiin”, Rinne sanoo.

Rinne kehottaa välttelemään ehdottomuuksia. Esimerkiksi tipattomissa syyskuissa kannattaisi hänen mukaansa pohtia, mitä pidättäytymisellä tavoittelee. Sama pätee hänen mukaansa myös karkkiin ja kahviin.

”Psykologisesti asiaa voi miettiä hallinnan tunteen kautta – pohtimalla, saako [lakolla] kyseisen asian hallintaan vai hallitseeko asia minua. Usein kohtuus on paras vaihtoehto, mutta tärkeintä on, että itse aidosti pystyy valitsemaan. Joillekin se voi olla tipaton, joillekin voi olla jotakin muuta.”

Syksyllä erityisen tärkeää olisi palata normaalin ruokailurytmiin, sanoo puolestaan erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL). Viiden aterian suosituksesta on kesälomilla ja pitkinä iltoina helppo lipsua, mutta syksyn säännöllisempi arki voi tuoda ryhtiä myös ruokailutottumuksiin.

Ravitsemussuosituksissa vuorokauden aterioiksi suositellaan aamupalaa, lounasta, kevyempää päivällistä ja yhtä tai kahta välipalaa.

”Loma-aikana tällainen säännöllinen rytmi katoaa luonnollisista syistä, joten hyvään rytmiin palaaminen on syksyllä tärkeää. Etenkin aamupala on tärkeä ateria”, Kuusipalo sanoo.

”Kesän aikana syödään perinteisesti enemmän marjoja ja kasviksia sekä kalaa mutta toisaalta myös jäätelöä ja makkaraa, mikä näkyy kauppojen myyntiluvuissa.”

Kuusipalon mukaan tärkeää olisi vähentää piilosokerin ja -suolan syöntiä sekä muistaa kasvisten ja etenkin sesonkikasvisten lisääminen ruokavalioon suositusten mukaisesti. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulee syödä se kuuluisa puoli kiloa päivässä. Vaaleat leivät tulisi korvata täysjyväleivillä. Kalaa tulisi syödä 2–3 kertaa viikossa.

”Kalasta saa pehmeitä rasvoja. Kala on myös varsin ympäristöystävällinen valinta, jos sillä korvataan punaista lihaa.”

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksiin voi perehtyä täällä.

Kuusipalo veikkaa, että eräs syksyn ruokavaliouutuuksista voi olla niin sanottu ”köyhän ruokavalio”.

”Kansan arkiruoka on uudestaan nousemassa muotiin. Se viittaa ruokaan, joka valmistetaan varsin vaatimattomista ruoka-aineista. Niitä ovat peruna, kotimaiset viljat, juurekset, kalat ja marjat, joista voi valmistaa arkisia ruokia, kuten puuroja ja haudutettuja uuniruokia”, Kuusipalo sanoo.

”Luulen, että Suomessakin aletaan käyttää enemmän kauraa ja ohraa esimerkiksi riisin sijasta. Me emme kuitenkaan ole koskaan menneet niin syvälle höttöruokiin kuin Keski-Euroopassa – voimme olla rinta rottingilla siitä, että meillä vanhat täysjyvätuotteet ovat säilyneet ja osaamme käyttää luonnonantimia hyväksi.”

Miten uuden ruokailurytmin tai ruokavalion saa pysymään syksyä pidemmälle? HS listasi Outi Rinteen neuvoja.

 

Tee muutos omasta halustasi

”Mikäli elämäntapamuutos tulee ulkoa annettuna, se ei ole yhtä pysyvä kuin omista lähtökohdista ja oman hyvinvoinnin vuoksi aloitettu. Oma motivaatio on myös parempi lähtökohta kuin se, että on pelästynyt jotakin uutta ravintotietoa tai muoti-ilmiötä ja siksi lähtenyt seuraamaan sitä.”

”Tärkeää on halu pitkäjänteisesti tehdä itsellensä hyviä asioita.”

”Usein ihmiset ajattelevat, että he tekevät muutoksen ja naps, se on siinä. Keskimäärin uuden tavan oppiminen vaatii esimerkiksi 30 tai 100 toistoa, riippuu toki tavasta. Todellinen elämäntapamuutos on elämänmittainen eikä mikään kuuri. Kun itse alkaa huomata muutoksen positiivisia vaikutuksia omaan hyvinvointiinsa, tapa alkaa pysyä.”

 

Etene pienin askelin

”Koko ruokavaliota ei tarvitse laittaa uusiksi heti. Ensin voi lähteä lisäämään lautaselle uudenlaisia kasviksia tai marjoja – kokeilla jotain, mitä ei ole aiemmin kokeillut ja kuulostella omaa oloaan. Se toimii paremmin kuin karsimisen ja niukkuuden kautta kulkeminen. Nälkä ja puutos kuluttavat myös henkisiä resursseja”

”Elämäntaparemontissa jo pienikin muutos lisää omaa hallinnantunnetta, mikä on erittäin tärkeää elämänhallinnassa ja psykologisessa sopeutumisessa. Hallinnantunne myös edistää muutoksen ylläpitämistä. Itselleen kannattaa antaa joustoa: usein pienikin muutos on riittävä. Usein ihmisillä tuntuu olevan tarve ajatella, että ’kaikki tai ei mitään’. Sitten monesti jääkin leikki kesken, kun ihminen kokee, ettei ole onnistunut.”

 

Anna epäonnistumiset anteeksi itsellesi

”Tavoitteitaan kannattaa miettiä pitkäjänteisesti: jos tulee repsahduksia, kannattaa muistaa pidempiaikaiset tavoitteet. Pitkän tähtäimen tavoite ei saa olla koskaan hetkittäisen mieliteon horjutettavissa.”

”Olen itsemyötätunnon ja lempeyden puolestapuhuja. Eli elämäntapamuutoksessa kannattaa edetä joustavuuden ja sallivuuden kautta – ilon kautta.”

 

Kokeile valmistaa oma ruokasi

”Ruoanlaitto ei välttämättä ole vain vaiva, se voi olla myös keskittymistä. Hyvin ja laadukkaasti voi syödä vähälläkin vaivalla. Ruoanlaitto on myös konkreettista tekemistä, jota tietokoneilla istuvien ihmisten arjessa on nykyään yhä vähemmän. Ruoan itse valmistamalla voi tietenkin itse valita myös raaka-aineensa, jolloin myös lisäaineita on helpompi päästä eroon.”

Syksyn tyypillisiin elämäntapamuutoksiin lukeutuu myös liikuntaharrastuksen aloittaminen. Siinä onnistumiseen HS kokosi neuvoja viime viikolla.

 

Vastaa myös HS:n kyselyyn:

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat