Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Haluaako Viro estää estää Suomen ja USA:n puolustusyhteistyön? Asiantuntijoiden mukaan kumppanuus hyödyttää myös Baltian maita

Kahdenkeskinen puolustusyhteistyö varsinkin Yhdysvaltain kanssa on noussut Suomen ja Ruotsin puolustuspolitiikassa Nato-kumppanuuden rinnalle näkyvyydessään.

Kotimaa
 
Tapio Kekkonen
Yhdysvaltain merivoimat osallistuivat Baltops harjoitukseen kesäkuussa Hangon edustalla.
Yhdysvaltain merivoimat osallistuivat Baltops harjoitukseen kesäkuussa Hangon edustalla. Kuva: Tapio Kekkonen

Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyöstä on hyötyä myös Virolle ja muille Baltian maille, arvioivat suomalaiset asiantuntijat. Yhteistyö tukee Suomen kykyä puolustaa omaa aluettaan. Se olisi läntisten analyysien mukaan Suomen päätehtävä sotilaallisessa kriisissä Itämeren alueella.

”Yhteistyö keskeisen Nato-maan kanssa lisää vakautta ja vahvistaa yhteistoimintakykyä”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Helsingissä arvioidaan kuitenkin myös, että Viro yrittää estää Suomen ja Yhdysvaltain keskinäisen sotilaallisen yhteistyön tiivistymistä (HS 5.9.).

Arvioiden taustalla voi olla vanhempaa erimielisyyttä siitä, kuinka paljon Suomi ja Ruotsi voivat tiivistää kumppanuuttaan Naton kanssa liittymättä sotilasliiton jäseneksi.

Kahdenkeskinen puolustusyhteistyö varsinkin Yhdysvaltain kanssa on noussut Suomen ja Ruotsin puolustuspolitiikassa Nato-kumppanuuden rinnalle näkyvyydessään.

Viro kuuluu Natossa maaryhmään, joka jo ennen Venäjän sotatoimia Ukrainassa korosti erityisesti liittokunnan perussopimuksen viidennen artiklan mukaista yhteispuolustusta. Maat suhtautuvat hyvin epäillen kaikkeen, mikä niiden arvion mukaan hämärtää Naton jäsenmaiden ja kumppaneiden eroa.

Jäsenmaiden toisilleen antama lupaus yhteisestä puolustuksesta nousi takaisin koko järjestön pääteemaksi Krimin valloituksen ja Itä-Ukrainan sotatoimien vuoksi keväällä 2014.

Julkisesti Viro tukee Suomen ja Ruotsin Nato-kumppanuuksien tiivistämistä ”tehostettujen mahdollisuuksien ohjelmalla”, joka hyväksyttiin Naton huippukokouksessa Walesissa kaksi vuotta sitten.

Hankkeen valmistelussa Virolla ja muillakin Baltian mailla oli kuitenkin epäilyjä muun muassa kumppaneiden mahdollisuudesta osallistua Naton päätösten poliittiseen valmisteluun.

Samalla presidentti Sauli Niinistö korosti Suomessa eri yhteyksissä, ettei Suomelle voinut hivuttaa vastuuta Viron puolustuksesta muun puolustusyhteistyön nojalla.

Asetelma muuttui viime talvena. Suomen, Ruotsin ja Baltian maiden puolustuksen keskinäisestä riippuvuudesta tehtiin uusia arvioita.

Erityinen käännekohta oli Naton vuosittainen strategisen päätöksenteon harjoitus CMX. Sen skenaariona viime maaliskuussa oli viidennen artiklan piiriin kuuluva sotilaallinen konflikti Itämeren alueella. Suomi ja Ruotsi osallistuivat Brysselissä pidettyyn harjoitukseen.

Johtopäätöksenä oli se, että Suomi ja Ruotsi joutuisivat kaikissa hahmotelluissa tilanteissa mukaan konfliktiin. Kyse ei olisi valtioiden sitomisesta puolustamaan Baltian maita vaan Baltian maiden turvallisuuden suorasta vaikutuksesta Suomen ja Ruotsin omaan turvallisuuteen.

Sotatilanteessa Suomella ja Ruotsilla olisi jossain määrin samanlainen rooli kuin Puolalla Suomenlahden eteläpuolella. Maiden pitäisi torjua hyökkäystään omalla alueellaan mahdollisimman tehokkaasti.

Suomella ei olisi edellytyksiä antaa apua Virolle, joka olisi muualta tulevan tuen varassa.

Suomen uskottava aluepuolustuskyky on ennen kaikkea pelote mahdollisen konfliktin estämiseksi. Se ei heikennä Naton sitoumuksia Virossa vaan tukee niitä.

Puolustusyhteistyö Yhdysvaltain kanssa lisää Suomen puolustuskykyä, joten sen vastustamiseen ei päde sama logiikka, jolla Viro on suhtautunut kriittisesti Nato-kumppanuuksien syventämiseen.

Yksi mahdollinen peruste puolustusyhteistyön vastustamiseen olisi arvio, että se vie Suomea kauemmas Nato-jäsenyydestä, jota Viro pitää etunsa mukaisena. Nato-jäsenyys ei kuitenkaan riipu puolustusyhteistyöstä vaan poliittisesta päätöksestä.

Juhani Niiranen / HS
Suomen ilmavoimien Hornet-lentäjät harjoittelivat yhdessä Ruotsin JAS Gripen lentäjien kanssa Gotlannin saaren Visbyn tukikohdassa.
Suomen ilmavoimien Hornet-lentäjät harjoittelivat yhdessä Ruotsin JAS Gripen lentäjien kanssa Gotlannin saaren Visbyn tukikohdassa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat