Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Leikkaukset näkyvät jo yliopisto-opetuksen laadussa: ”Ainoa henkilö, jolla olisi ollut ammattitaitoa, on irtisanottu”

Helsingin yliopiston opiskelijat epäilevät, että irtisanomiset ovat viivyttäneet kurssimerkintöjen saamista kuukausilla. Yliopisto kiistää väitteen.

Kotimaa
 
Ville Vaarne
Mika Ranta / HS
Yleisen historian opiskelija Jenni Räikkönen näytteli Helsingin yliopiston avajaiskarnevaalissa. Räikkösen mukaan leikkausten takia vapaaehtoisten tutoreiden rooli opinnoissa kasvaa.
Yleisen historian opiskelija Jenni Räikkönen näytteli Helsingin yliopiston avajaiskarnevaalissa. Räikkösen mukaan leikkausten takia vapaaehtoisten tutoreiden rooli opinnoissa kasvaa. Kuva: Mika Ranta / HS
Fakta

Yliopistojen irtisanomiset tänä vuonna

 Helsingin yliopisto 371 henkilöä.

 Aalto-yliopisto 188

 Itä-Suomen yliopisto 55

 Åbo Akademi 47

 Tampereen teknillinen yliopisto 40

Keneltä voi saada opinto-ohjausta? Kuka tulee opettajaksi harjoitusryhmiin?

Helsingin yliopiston lukuvuosi avattiin maanantaina epävarmoissa merkeissä. Keväällä päättyneissä yt-neuvotteluissa irtisanottiin 371 työntekijää, joista 48 oli opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Opiskelijat ovat huolissaan siitä, kuinka paljon opetuksen laatu heikkenee ja jääkö kursseja kokonaan pitämättä.

Helsingin yliopistossa kasvatustieteitä opiskeleva Mirka Oinonen oli maanantaina lukuvuotensa ensimmäisellä luennolla. Siellä opiskelijoille oli kerrottu, että alkaneen kurssin harjoitusryhmiin ei ole lainkaan opettajaa. Lisäksi kurssin toisesta osasta uupuu opettaja kokonaan.

”Ainoa henkilö, jolla olisi ollut ammattitaitoa, on ilmeisesti irtisanottu. Luennoitsija sanoi, että saattaa olla, että yliopisto joutuu nyt palkkaamaan jonkun jostain ulkopuolelta. Se on hankalaa, jos hän ei tunne meidän tutkintorakennettamme”, Oinonen sanoo.

Hänen mukaansa myös opintoneuvontaa on ollut hankala saada.

”Tämä huolestuttaa minua tosi paljon. Tulin tänne vasta viime vuonna opiskelemaan. Nyt pelottaa, mitä koulutuksen laadulle tapahtuu.”

Myös muut opiskelijat jakavat Oinosen huolen.

Mika Ranta / HS
Teologiaa toista vuotta opiskeleva Jessiina Nurmela (toinen oik.) osallistui maanantaina Helsingin yliopiston avajaiskarnevaaleihin. ”Leikkaukset näkyvät hallintoon liittyvissä asioissa. Tärkeintä on, että ne eivät vaikuttaisi opetuksen laatuun”, hän sanoo. Vieressä oikealla Kerttu Hintikka.
Teologiaa toista vuotta opiskeleva Jessiina Nurmela (toinen oik.) osallistui maanantaina Helsingin yliopiston avajaiskarnevaaleihin. ”Leikkaukset näkyvät hallintoon liittyvissä asioissa. Tärkeintä on, että ne eivät vaikuttaisi opetuksen laatuun”, hän sanoo. Vieressä oikealla Kerttu Hintikka.

”Parin viikon päästä nähdään, miten pahasti irtisanomiset näkyvät opiskelijoiden arjessa. Jo nyt näkyy se, että opintojen suunnittelu on ollut vaikeaa, koska kursseja ei ole julkaistu ajoissa”, kertoo opiskelijoita edustavan ylioppilaskunnan puheenjohtaja Susanna Jokimies.

Yliopiston rehtori Jukka Kola kertoo olevansa lukuvuoden alkaessa hyvin positiivisella mielellä. Hän pyytää opiskelijoilta kärsivällisyyttä, vaikka tilanne on hankala.

”Tästä ei selvitä ihan kivuttomasti”, Kola sanoo.

Vuoden alussa Helsingin yliopisto ilmoitti, että se vähentää jopa tuhat työntekijää ensi vuoden loppuun mennessä. Aiheesta järjestettiin mielenosoituksia. Julkisuudessa ihmeteltiin, miksi menestynyt yliopisto joutuu vähentämään väkeä. Säästöjen syy oli hallituksen leikkaukset yliopistojen rahoitukseen.

Kola sanoo, että yliopiston pakollisesta opetuksesta ei syksyllä tingitä. Sen sijaan vapaaehtoiset ja valinnaiset opinnot kärsivät. Esimerkiksi humanistisen tiedekunnan oppiaineissa on karsittu ulkopuolelta ostettua tuntiopetusta. Kolan mukaan yliopisto aikoo myös selvittää, voisiko joissain pienemmissä kielissä ottaa opiskelijoita sisään vain joka toinen vuosi.

Keväällä yliopisto irtisanoi pääosin hallintohenkilökuntaa. Ylioppilaskunnan mukaan joidenkin opiskelijoiden kurssimerkinnät ovat irtisanomisten takia viivästyneet jopa kuukausia. Yliopisto kiistää, että irtisanomiset olisivat syynä viivästyksiin.

Asia on tärkeä, sillä puuttuva kurssimerkintä voi estää opiskelijaa saamasta opintotukea. Moni opiskelija ostaa peruselintarvikkeensa opintotuella, joten tuen menettäminen voi aiheuttaa suuria ongelmia.

Säästöt iskivät pahimmin Helsingin yliopistoon, mutta kaikkien muidenkin rahoitusta on leikattu. Eniten kärsivät tekniset yliopistot, eli Helsingin Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto, joista irtisanottiin kuluneen vuoden aikana kymmeniä ihmisiä.

Viime vuosina eniten yt-neuvotteluita on käyty Itä-Suomen yliopistossa, jossa viimeisimmät päättyivät keväällä. Potkut sai 55 työntekijää. Rehtori Jukka Mönkkönen sanoo, että alkava lukuvuosi ei kuitenkaan vähennä opetuksen tarjontaa.

”Tämä on iso laiva, eikä äkkinäisiä muutoksia voi tehdä”, Mönkkönen sanoo.

Ensi vuonna Itä-Suomen yliopistolta jää puuttumaan viisi miljoonaa euroa.

”Henkilöstö on kovilla. Tulevina vuosina talouden tasapainottaminen vaatii kärsivällisyyttä.”

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Juho Ikonen kertoo, että säästöt ovat vaikuttaneet opiskelijoihin. Yt-neuvottelujen aikana yliopiston ilmapiiri heikkeni.

”Henkilökunnan tunnelma ja henkinen pahoinvointi saattoi heijastua opiskelijoihin asti”, Ikonen sanoo.

Tampereen yliopistossa luotetaan siihen, että aiempina vuosina säästöön jääneet rahat riittävät pitämään opetuksen tason ennallaan. Tavoitteena on säästää pari miljoonaa euroa vuodessa seuraavan kahden vuoden ajan.

”Mitään dramaattista muutosta ei tänä vuonna ole tapahtunut”, sanoo Tampereen yliopiston hallintojohtaja Petri Lintunen.

Turun yliopisto säästää 10 miljoonaa tämän ja ensi vuoden aikana. Yliopisto ei aio irtisanoa väkeä, vaan muun muassa luopuu tiloistaan ja tekee enemmän yhteistyötä muiden yliopistojen kanssa. Tavoitteena on, että opetusta ei vähennetä. Myös Jyväskylän yliopistosta kerrotaan, että mitään olennaisia muutoksia ei tänä lukuvuonna ole tulossa.

Leikkausten kohteeksi joutuneet yliopistot saivat viime viikolla kuulla vielä yhdestä leikkurista. Kilpailukykysopimuksen eli kikyn neuvottelujen yhteydessä viime viikolla kerrottiin, että yliopistoilta leikataan vielä yhteensä lähes 14 miljoonaa euroa jo ilmoitettujen leikkausten päälle.

Helsingin yliopisto kertoi viime vuonna tavoitteekseen säästää peräti 86 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan yliopistossa on kesken myllerrys, jossa tutkinnot kandista maisteriin menevät uusiksi.

Nykyisen yli sadan oppiaineen tilalle tulee 32 kandiohjelmaa. Sadan maisterintutkinnon tilalle tulee 60 uutta maisteriohjelmaa. Eri tieteenaloja sulautetaan keskenään.

Rehtori Jukka Kola kertoo, että tutkintojen myllerrys ei johdu pelkästään säästösyistä. Uudistuksia alettiin suunnitella jo ennen viime vuotta, jolloin tieto leikkauksista saatiin.

Kolan mukaan uudelleen suunnitellut tutkinnot voivat houkutella lukiolaisia, jotka eivät välttämättä aina tiedä, mitä haluavat opiskella.

”Yhteen tutkintoon voi kuulua esimerkiksi ekologiaa, ekonomiaa ja teknologiaa yli tiedekuntarajojen”, Kola sanoo.

Kansainvälisyyttä haetaan sillä, että yhä useampi tutkinto on englanninkielinen. Tarkoitus on myös houkutella maksavia EU- ja ETA-alueen ulkopuolisia opiskelijoita, joista ensimmäiset tulevat vuoden päästä syksyllä.

Uusien yhdistelmätutkintojen lisäksi säästöjä saadaan rehtorin mukaan myös tilojen vähentämisestä ja vuokraamisesta sekä verkko-opetuksen lisäämisestä.

Kansainvälisten säätiöiden raha kiinnostaa Helsingin yliopistoa

Tulevaisuudessa yhä isompi osa Helsingin yliopiston rahoituksesta aiotaan hankkia kansainvälisiltä säätiöiltä.

Mika Ranta / HS
Opiskelijat seurasivat avajaiskarnevaaleja Helsingin yliopistolla maanantaina. Kristy Harrison ja Wong Kei Yin kurkistivat Porthanian sisältä, mitä pihalla oikein tapahtuu.
Opiskelijat seurasivat avajaiskarnevaaleja Helsingin yliopistolla maanantaina. Kristy Harrison ja Wong Kei Yin kurkistivat Porthanian sisältä, mitä pihalla oikein tapahtuu.

”Suomessa tässä ollaan jäljessä. Esimerkiksi Tanskassa Kööpenhaminan yliopisto on saanut merkittävää säätiörahoitusta”, rehtori Jukka Kola sanoo.

Moni muukin Euroopan huippuyliopisto saa huomattavan osuuden rahoituksestaan säätiöiltä. Euroopassa arvioidaan olevan yli 141 000 yksityistä säätiötä. Ne tukevat yleishyödyllisiä kohteita yli 53 miljardilla eurolla vuosittain.

Helsingin yliopisto ilmoittaa saavansa säätiöiltä vuosittain 20 miljoonaa euroa.

Kola sanoo, että säätiörahan saamiseksi yliopiston pitää laajentaa tunnettuuttaan ja luoda nykyistä paremmat suhteet kansainvälisiin säätiöihin.

Yliopisto kerää parhaillaan säätiöiltä ja muilta lahjoittajilta rahaa. Toistaiseksi kassaan on tullut 32 miljoonaa euroa. Rahan kerääminen jatkuu ensi vuoden loppuun asti. Kola korostaa, että lahjoitusraha ei riitä korvaamaan leikkausten aiheuttamia menetyksiä.

Kola odottaa, että hallituksen lahjoitustuki kaksinkertaistaa rahasumman. Alun perin tarkoituksena oli, että hallitus nelinkertaistaisi yliopistojen keräämät lahjoitusrahat.

Oikaisu kello 12:50: Toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, Juho Ikosen mukaan säästöt ovat vaikuttaneet opiskelijoihin.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat