Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Eduskunnan vallan rapautuminen vaivaa kansanedustajia

Lakiesityksissä ja budjetissa valta on liukunut hallitukselle, eikä eduskunta pysty juuri tekemään muutoksia esityksiin.

Kotimaa
 
Heidi Piiroinen / HS
Kuva: Heidi Piiroinen / HS

Eduskunnan valta on vuosien mittaan kaventunut, ja se on alkanut yhä enemmän ärsyttää kansanedustajia.

Tänään tiistaina syysistuntokauden alkaessa Sibelius-Akatemian väistötiloissa tungeksii kansanedustajia, joista moni on käyttänyt huomattavasti aikaa ja maksanut kymmeniä tuhansia euroja päästäkseen valtakunnan päättäjäksi – vain huomatakseen, että valta piilee jossakin muualla.

Perustuslaissa määritellyt eduskunnan valtaoikeudet ovat laajat: eduskunnalla on valta säätää Suomen lait, minkä lisäksi se valvoo hallitusta, Kelaa ja Suomen Pankkia sekä päättää valtiontaloudesta.

Maanantaina julkistettiin eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämä Helsingin yliopiston tutkijaryhmän selvitys, jonka mukaan etenkin budjettivalta on tasaisesti rapautunut. Tämä johtuu muun muassa budjetissa olleiden toimintojen yhtiöittämisistä ja budjetin ulkopuolisista rahastoista – sekä myös eduskunnan omasta passiivisuudesta.

Laajapohjaisten enemmistöhallitusten maassa valta on liukunut hallitukselle ja ministeriöiden virkamiehille, jotka puolestaan havaitsevat nyt työmarkkinajärjestöjen kaventavan omaa liikkumatilaansa.

Viime keväänä neljä kokoomuksen kansanedustajaa Harri Jaskari, Kai Mykkänen, Saara-Sofia Sirén ja Juhana Vartiainen kirjoittivat pamfletin, jossa muun ohella purkautui tyytymättömyys eduskuntaan.

”Suurin osa siitä, mitä virallisesti teemme, on turhaa”, nelikko kirjoittaa. Heitä sapettaa se, että eduskunta ei pysty tekemään merkittäviä muutoksia hallituksen lakiesityksiin tai selontekoihin.

Toinen ärsytyksen aihe pamfletissa on eduskuntatyön tehottomuus, joka on nelikon mukaan ”tabu, jossa on kollektiivisen petoksen piirteitä”.

Nelikosta Jaskari on kolmannen kauden kansanedustaja, muut ensikertalaisia.

Valtaosa eduskunnan päätöksistä perustuu maan hallituksen antamiin esityksiin. Eduskunnalla on kyllä itsenäinen aloiteoikeus, ja myös kansalaiset voivat nykyisin tehdä lakialoitteita, mutta käytännössä vain hallituksen liukuhihna tuottaa poliittisesti ja teknisesti mahdollisia lakiesityksiä.

Lakiesitykset käsitellään eduskunnan valiokunnissa, joissa istutaan pitkiä kokouksia, mutta työn jälki ei näy niin paljon kuin kansanedustajat haluaisivat. Se ei koske vain oppositiota, vaan myös vallassa olevien hallituspuolueiden edustajia.

”Toivoisimme, että kansanedustajat voisivat olla mukana lainvalmistelutyössä jo ennen hallituksen esitystä”, Saara-Sofia Sirén sanoo. ”Nyt me käytämme ison osan työmäärästämme muutoksiin, jotka ovat tosi marginaalisia lopullisessa lainsäädännössä.”

Sirénin mukaan hallituspuolueiden edustajilla on oppositiota paremmat mahdollisuudet vaikuttaa lakia valmistelevaan ministeriin, mutta paljon kansanedustajien asiantuntemusta jää hyödyntämättä.

Pamfletin mukaan valiokuntatyö on silti järkevin osa kansanedustajan työtä. Siellä käydään parhaat keskustelut, mutta ne jäävät suljettujen ovien taakse.

Valiokunnat julkistavat jälkikäteen pöytäkirjansa ja asiantuntijoilta tulleet lausunnot, mutta muuten keskustelut eivät ole julkisia.

Entinen Sdp:n kansanedustaja, nykyinen viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner ajoi jo kansanedustaja-aikanaan valiokuntien kokouksia avoimiksi.

”Valmistelu pitäisi avata kansalaisille, koska se johtaisi työn laadun paranemiseen ja muutenkin dialoginomaiseen tekemiseen. Eduskunta oli siihen tosi haluton”, Jungner muistelee.

”Perusongelma on se, että eduskunta on rakennettu tavalla, jossa käytännössä valta on noin kahdellakymmenellä kansanedustajalla. He ovat vahvoja tyyppejä, valiokuntien ja eduskuntaryhmien johtoa, niitä jotka osaavat sen pelin”, Jungner sanoo.

”Kaksikymmentä vuotta eduskunnassa olleet eivät halua rikkoa järjestelmää, joka antaa heille etua ensikertalaisiin verrattuna”, Jungner sanoo.

Myöskään eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola ei näe tarvetta luoda järjestelmää, jossa kansanedustajat kytkettäisiin mukaan lakiesitysten valmisteluun nykyistä paremmin. Paavolan mielestä kansanedustajia kuunnellaan jo nyt ministeriöissä, jos he haluavat esittää käsityksiään.

Valiokuntien avoimuuden Paavola arvioi johtavan siihen, että kansanedustajat alkaisivat sielläkin pitää puheita medialle. Luottamuksellisuus kärsisi ja kynnys esittää tyhmiä kysymyksiä nousisi.

Paavola huomauttaa, että valiokunnat voivat jo nyt halutessaan järjestää julkisia asiantuntijakuulemisia, joita on ollut etenkin kansalaisaloitteiden käsittelyssä.

Osa kansanedustajista on tyytymättömiä myös eduskunnan keskusteluihin. Pamfletin tekijät ehdottavat, että vain kiinnostavista aiheista keskusteltaisiin, ja lopuista aiheista kansanedustajat voisivat jättää puheenvuoronsa kirjallisina.

”Järjetön päivystäminen iltamyöhään puheenvuoromerkinnän saalistamiseksi saisi tehdä tilaa hyödyllisemmälle työlle”, kokoomusnelikko ehdottaa.

Samaa sanoo vihreiden kansanedustaja Antero Vartia, jonka mukaan mielipiteittensä kertomiseksi on tehokkaampaa kirjoittaa blogia kuin puhua eduskunnan tyhjälle salille.

Edustajat saalistavat puheenvuoromerkintöjä, koska niin voi todistaa olevansa paljon äänessä ja siis aktiivinen kansanedustaja. Monen kansanedustajan kenttäkokemus kertoo, että se on yllättävän tärkeää osalle äänestäjistä, jotka eivät pysty mittaamaan edustajan tekemää työtä valiokunnassa.

Maija-Leena Paavolan mukaan Suomen henkilövaalijärjestelmä heijastuu eduskuntaan toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa ovat käytössä listavaalit.

”Suomessa kansanedustajan täytyy pitää äänestäjät lämpiminä. Siksi meillä pidetään puheita eikä olla poissa täysistunnosta”, Paavola sanoo. Hän muistuttaa, että eduskunnan pöytäkirjatoimisto ei vain tallenna yksittäisiä puheita, vaan kirjoittaa samalla Suomen historiaa ja dokumentoi mielipiteet jälkipolville.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat