Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Opettaja kauhisteli älypuhelimien räpläämistä lapsiperheissä – näin niiden käyttöä voi vähentää

Asiantuntijoiden on vaikea antaa tarkkoja suosituksia siitä, kuinka kauan esimerkiksi alakoululainen voisi pelata kännykkäpelejä vuorokaudessa.

Kotimaa
 
Joonas Brandt
Ekaluokkalainen Melissa Mandli sai älypuhelimen vuosi sitten. Aamun rutiinit vanhemmat haluavat rauhoittaa, kertoo äiti Essi Pitkänen.
Ekaluokkalainen Melissa Mandli sai älypuhelimen vuosi sitten. Aamun rutiinit vanhemmat haluavat rauhoittaa, kertoo äiti Essi Pitkänen. Kuva: Joonas Brandt
Fakta

Milloin lapsen kännykän käytöstä pitää huolestua?

 1. Lapsi käyttää suuren osan ajastaan kännykän parissa ja on haluton tekemään mitään muuta. Olennaista on tietää mitä lapsi kännykällä tekee. Onko kännykkä yhteydenpidon väline vai pelikone. Lapsi saattaa sanoa menevänsä pihalle leikkimään kaverien kanssa, mutta pelaakin siellä kännykällä pelejä. Jos kännykkä (some, pelaaminen, nettisivustoilla surffailu) verottaa aikaa leikkimiseltä, kavereiden tapaamiselta, läksyjen tekemiseltä ja perheen kanssa olemiselta, kännykkä voi hallita elämää liikaa. Terve maalaisjärki auttaa arvioimaan, onko kännykän kanssa vietetty aika kohtuullista.

 2. Jos vanhemmat itse viettävät paljon aikaa kännykän tai tietokoneen parissa, sillä vanhemmat antavat lapsilleen mallin.

 3. Lapsi on ärtynyt ja levoton joutuessaan lopettamaan kännykällä pelaamisen tai vanhempi keskeyttää pelin. Jos lapsella ilmenee levottomuutta, unettomuutta, painajaisia tai keskittymisvaikeuksia.

 MLL:n Vanhempainnetti ja Vanhempainpuhelin auttavat mediaan liittyvissä kysymyksissä: www.mll.fi/vanhempainnetti

Marie Rautava, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelmajohtaja

Vanhempien ja lasten kännykän käyttö herättää tasaisin välein huolta kasvattajissa. Helsingin Sanomien mielipidepalstalla opettaja Tarja Ruohonen kirjoitti järkyttyneensä siitä, miten voimakkaasti koneet ovat koukuttaneet ihmiset. Liika älykoneisiin tuijottaminen voi heikentää lasten sosiaalisten taitojen kehittymistä, Ruohonen pelkää.

Monet vanhemmat ovat huolissaan siitä, että lapset uppoavat liian pitkäksi aikaa älypuhelimen pelimaailmaan.

Asiantuntijoiden on kuitenkin vaikea antaa tarkkoja suosituksia siitä, kuinka kauan esimerkiksi alakoululainen voisi pelata kännykkäpelejä vuorokaudessa.

Helsingin oppilashuollon päällikkö, psykologi Vesa Nevalainen sanoo, että kännykkä ei saa häiritä koulussa oppimista. Välitunneilla ja ennen koulupäivän alkua kännykkä voi olla auki, mutta jos sitä näprää tunnilla sopimattomasti, opettaja voi puuttua asiaan.

Kännykän käyttö on kuitenkin nykyään monimutkainen asia, ja sen käytön rajoituksia on vähennetty takavuosiin verrattuna.

”Kännykästä voi olla lapselle hyötyä ja sitä voidaan soveltaa opetukseen. Olennainen asia on kännykässä olevien pelien sisältö. Väkivaltaa ei saa suosia, mutta opetuskäyttöön sopivia pelejä voi käyttää esimerkiksi lukemisen ja matematiikan opiskelussa. Monet pelit kehittävät lapsen hahmottamiskykyä”, Nevalainen sanoo.

Aikarajoja ruudun tuijottamiseen hän ei halua antaa. Jokainen perhe voi miettiä itse, miten kauan lapsi voi viettää pelimaailmassa.

”Jos aikaraja on sovittu, siitä pidetään kiinni. Vanhemmat voivat rajoittaa omaa älylaitteiden käyttämistä, koska vanhempien ja lasten nettitottumukset kulkevat käsi kädessä.”

Lapsen voi houkutella netistä keksimällä muuta tekemistä, jossa on vuorovaikutusta perheenjäsenten kanssa.

Kun kännykkä kuitenkin kuuluu pienenkin koululaisen vakiovarusteisiin, Nevalainen neuvoo vanhempia seuraamaan, mitä kännykkään on ladattu.

”Lapselta voi kysyä, mitä hän pelaa. Lapset selittävät mielellään pelin sisältöä.”

Nevalaisen mukaan kännykkä ei voi täysin korvata oikeita ihmissuhteita, sillä esimerkiksi katse ja kosketus puuttuvat. ”Toisaalta arempikin voi päästä toisten kanssa jutun alkuun kännykän avulla. Ihan oikeita tapaamisia tarvitaan joka tapauksessa. Kokemukseni mukaan nykynuoret eivät ole sen epäsosiaalisempia kuin ennenkään.”

Pelien ikärajoja Nevalainen kehottaa noudattamaan tarkasti. Jos pelissä lukee, että se on kielletty alle 9-vuotiailta, peliä ei sovi antaa seitsemänvuotiaalle. Ikärajat on yleensä testattu huolellisesti.

Ruokapöydässä pelaaminen on verrannollinen siihen, että pöydässä luetaan sarjakuvalehtiä. Se nipistää yhteistä aikaa. Nevalaisen mielestä yhteiset hetket pitää pyhittää yhdessäololle. Jos vanhemmat räpläävät pöydässä kännyköitään, lapsia on vaikea vaatia sulkemaan kännykkää.

”Kännykän pois pitäminen ruokapöydästä vaatii kaikilta yhteistä sitoutumista ja sopimista siitä, miten ruokapöydässä käyttäydytään.”

Lapset inisevät joskus, että toiset saavat pelata, miksi minä en saa. Tähän vanhemmat voivat selittää ystävällisesti, että meidän perheessämme toimitaan näin ja noudatamme sopimusta.

Sosiaalipsykologi, yhteiskuntatieteiden tohtori Sanna Raudaskoski on tutkinut Tampereen yliopistossa perheiden mediankäyttötilanteita.

Media lapsiperheessä -kirjassa viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa Sanna Raudaskoski ja tutkija Eerik Mantere selvittivät muun muassa vuorovaikutustilanteita, joissa toinen perheenjäsen juuttuu laitteen ääreen, vaikka toinen kutsuu vuorovaikutukseen.

Raudaskosken mukaan älypuhelinten käyttö on perheiden arkipäivää nykyisin. Tuoreen tutkimuksen mukaan yli 90-prosenttia 8-vuotiaista lapsista omistaa älypuhelimen.

Yhdysvaltalainen tutkija Sherry Turkle puhuu kännykkäsukupolvesta, joka keskustelee mieluummin tekstiviesteillä kuin kasvokkain. Palautteet opettajiltakin pyydetään mieluummin sähköpostilla kuin vastaanotolla. Turkle peräänkuuluttaa keskustelukulttuuriin palauttamista.

Raudaskosken mukaan lasten vuorovaikutustaidot voivat jossain määrin heiketä, jos keskustelu kasvokkain vähenee. Asioilla on kuitenkin aina monta puolta.

Kännykkäkään ei sinänsä ole Raudaskosken mukaan hyvä tai paha. Olennaista on se, mitä laitteella tehdään.

”Kännykän sovellukset voivat tukea uusien asioiden oivaltamista. Sen avulla voidaan luoda yhteisiä tilanteita, jos kännykästä katsotaan vaikkapa kuvia tai pelataan yhdessä.”

Jos vanhemmat haluavat rajoittaa lasten kännykän käyttöä, Raudaskosken mielestä kannattaa keksiä vaihtoehtoista mielekästä tekemistä kuten ulkoilua yhdessä.

”Lasta voi olla vaikea saada pois kiehtovan pelin äärestä. Aikuiselta vaaditaan päättäväisyyttä ja kykyä houkutella lapsi tekemään jotain muuta. Yhdessä sovittuna ajankohtana lapsen voi antaa taas pelata hyvällä omallatunnolla.”

Ekaluokkalainen Melissa Mandli sai älypuhelimen vuosi sitten, mutta käyttää sitä lähinnä puhumiseen, viestittelyyn ja musiikin kuunteluun. Puhelin pitää myös sulkea illalla kahdeksalta.

”Siinä ei ole pelejä, kaikki on poistettu”, Mandli ilmoittaa. ”En saa ladata pelejä. Isän kanssa saan pelata vain tosi tylsää ja ärsyttävää matikkapeliä.”

Ponipelin menetyksen lisäksi Mandlia harmittaa, ettei hän saa katsoa kouluaamuina telkkarista My little pony -ohjelmaa, sillä vanhemmat haluavat rauhoittaa aamun rutiinit.

Äiti Essi Pitkänen myöntää, että asiasta on käyty vähän vääntöä.

”Melissa haluaisi katsoa telkkarista myös aikuisten tv-sarjoja. Itse katson telkkaria ehkä liikaa puolison mielestä, mutta hän ei katsokaan sitä ikinä.”

”Et sä katso ikinä telkkaria! Mutta olet aika usein puhelimessa”, Mandli esittää näkemyksensä.

Joonas Brandt
Tokaluokkalaisella Naomi Salolla on neljänä päivänä viikossa korkeintaan kaksi tuntia ruutuaikaa. Äiti Saara Rimonin mukaan säännöistä ei ole tullut perheessä vääntöä.
Tokaluokkalaisella Naomi Salolla on neljänä päivänä viikossa korkeintaan kaksi tuntia ruutuaikaa. Äiti Saara Rimonin mukaan säännöistä ei ole tullut perheessä vääntöä.

Tokaluokkalaisella Naomi Salolla on neljänä päivänä viikossa korkeintaan kaksi tuntia ruutuaikaa, johon sisältyy ohjelmien ja Youtube-videoiden katselu, pelaaminen ja muu kännykän näprääminen.

Viikon muina päivinä käydään esimerkiksi harrastuksissa, kuten futiksessa ja viulu- ja balettitunneilla.

”Silloin tehdään muuta, eikä katsota edes telkkaria”, äiti Saara Rimon kertoo.

Hänen mukaansa säännöistä ei ole tullut perheessä vääntöä, koska niistä on turhaa neuvotella.

”Kesälomalla jouduimme tosin vähän joustamaan.”

Raudaskosken mukaan monet nykyvanhemmat ovat itsekin kasvaneet pelien ja tietokoneiden maailmassa. Tietokonepelejä on pelattu vuosikymmeniä, joten monet vanhemmat tuntevat pelimaailman. Vanhempien kannattaa silti seurata, mitä lapset pelaavat.

”Aikuisen kohdalla varsinkin älypuhelin mielletään yksityiseksi tilaksi, eikä olkapään takaa ole soveliasta mennä kurkkimaan, mitä hän siellä puuhaa. Lapsen kohdalla niin voi kuitenkin tehdä, koska vanhempien vastuulla on suojella lasta haitalliselta sisällöltä.”

Ongelmia syntyy, jos laitteet katkaisevat kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen. Vanhemmat voivat ehdottaa, että kännykkä pistetään puhelinparkkiin, jolloin se ei ole koko ajan houkutuksena.

Lapset saattavat silloin kinata, että kaveri ottaa kohta yhteyttä ja kännykän pitää olla auki. Raudaskosken mukaan lapsia voi opettaa siihen, että koko ajan ei tarvitse olla kännykän päässä tavoitettavissa. Yhteyden ottamisen voi siirtää parin tunnin päähän perheen kanssa yhdessä sovittuun aikaan.

Älypuhelin hankitaan usein turvavälineeksi siinä vaiheessa, kun lapsi aloittaa koulun. Lapsi saa halutessaan vanhempiin yhteyden ja toisin päin. Samalla puhelimen mukana tulee tukku muita sovelluksia, joiden käytöstä Raudaskoski kehottaa keskustelemaan lapsen kanssa. Perhe voi luoda yhteiset pelisäännöt. Raudaskosken mielestä ensimmäinen kännykkä voisikin olla perinteinen puhelin ilman datayhteyksiä.

Vanhemmille voi olla hyötyä myös sovelluksista, joilla voi seurata ja hallita lapsen netissä käyttämää aikaa. Lapsen kännykään voi asentaa esimerkiksi Screen Time -sovelluksen, jonka avulla vanhemmat voivat määritellä, kuinka kauan lapsi voi vuorokauden aikana olla netissä.

Irene Stachon / Lehtikuva
Tuoreen tutkimuksen mukaan yli 90-prosenttia 8-vuotiaista lapsista omistaa älypuhelimen.
Tuoreen tutkimuksen mukaan yli 90-prosenttia 8-vuotiaista lapsista omistaa älypuhelimen.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat