Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Niinistö armahti yli sataan asuntoon murtautuneen miehen – raiskaaja ei saanut armoa

Presidentti Sauli Niinistö on käyttänyt armahdusoikeuttaan edeltäjiään Tarja Halosta ja Martti Ahtisaarta harvemmin.

Kotimaa
 
Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on käyttänyt armahdusoikeuttaan edeltäjiään harvemmin.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on käyttänyt armahdusoikeuttaan edeltäjiään harvemmin. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on armahtanut tämän vuoden aikana kolme rikoksista tuomittua miestä. Yksi heistä on syyllistynyt yli 150 asuntomurtoon tai murron yritykseen eri puolilla Etelä-Suomea.

Niinistö hylkäsi sen sijaan raiskauksesta tuomitun miehen armahdusanomuksen, vaikka korkein oikeus (KKO) esitti myös hänen armahtamistaan.

Armahduksen saaneista ankarinta rangaistusta suoritti liettualaismies, joka tehtaili muiden henkilöiden kanssa asuntomurtoja vuonna 2012. Hän syyllistyi yli 150 törkeään varkauteen, varkauteen ja niiden yritykseen.

Liettualaismies oli tuomittu kesällä 2014 muun muassa kuudeksi vuodeksi vankeuteen. Niinistön armahduspäätöksellä hän pääsi vankilasta ehdonalaiseen vapauteen.

Armahdettu ulvilalaismies oli puolestaan syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta, ampuma-aserikokseen ja varomattomaan tulenkäsittelyyn. Osan rikoksista hän teki ehdonalaisen vapauden aikana.

Niinistö muutti miehen viiden kuukauden ja 50 päivän mittaiset vankeustuomiot ehdollisiksi.

Kolmas armahdettu on kotoisin Vantaalta. Hänet oli määrätty maksamattomien sakkojen vuoksi 26 päiväksi vankilaan, mutta Niinistö vapautti hänet suorittamasta rangaistusta.

Vantaalaismiehen sakot oli määrätty muun muassa murtovälineen hallussapidosta, ajoneuvorikkomuksesta ja näpistyksestä.

Kaikki kolme armahdusta ovat korkeimman oikeuden antamien lausuntojen mukaisia. Tasavallan presidentti ei voi käyttää armahdusoikeuttaan ilman, että rikoksesta tuomitun anomuksesta pyydetään lausunto KKO:lta.

Korkein oikeus oli esittänyt tasavallan presidentille myös neljännen, muun muassa raiskaukseen syyllistyneen henkilön armahdusta.

Tämä mies oli tuomittu raiskauksen lisäksi muun muassa pahoinpitelystä, kahdesta huumausainerikoksesta, kunnianloukkauksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta yhdeksi vuodeksi ja seitsemäksi kuukaudeksi vankeuteen.

Vankeusrangaistus oli määrätty ehdottomana raiskauksen vaarallisuuden ja vahingollisuuden sekä miehen aiemman rikostaustan vuoksi. Korkein oikeus esitti, että presidentti muuttaisi miehen vankeustuomion ehdolliseksi.

Niinistö hylkäsi miehen armahdusanomuksen vastoin KKO:n lausuntoa. Syy poikkeamiseen korkeimman oikeuden lausunnosta jää epäselväksi, sillä presidentti ei perustele armahdusratkaisujaan mitenkään.

Niinistö ei ole presidenttikautenaan armahtanut yhtään raiskauksesta tuomittua.

”Pelkästään tästä yhdestä ratkaisusta on vaikea päätellä, ettei presidentti voisi armahtaa myös raiskauksesta tuomittuja. Tämän ratkaisun taustalla voi olla monenlaisia syitä”, toteaa Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Hän arvioi, että armahtamisen syy liittyy yleensä muihin asioihin kuin itse rikokseen.

”Yleisesti voi sanoa, että kyse on kohtuussyistä. Armahduksen perusteena voi olla sellaisia asioita, jotka ovat tapahtuneet tuomion antamisen jälkeen. Syyt voivat liittyä esimerkiksi henkilön omaan tai läheisten terveydentilaan”, Nuotio sanoo.

Niinistö on aiempinakin vuosina noudattanut ankarampaa armahduslinjaa kuin korkein oikeus.

Hän on myös käyttänyt armahdusoikeuttaan edeltäjiään Tarja Halosta ja Martti Ahtisaarta harvemmin. Alla olevasta grafiikasta näkyy, kuinka armahdukset ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä.

Artikkeli jatkuu grafiikan jälkeen.

Tasavallan presidentti voi armahtaa loppuvuoden aikana lisää ihmisiä. Korkein oikeus antoi elokuun loppupuolella yhden puoltavan lausunnon armahdusanomukseen, jota Niinistö ei ole vielä ehtinyt käsitellä.

Korkein oikeus esittää Niinistölle, että hän armahtaisi miehen, joka on tuomittu muun muassa törkeästä rattijuopumuksesta 70 päiväksi vankeuteen. KKO:n lausunnosta käy ilmi, että armahdusanomuksen perusteena ovat terveydelliset syyt.

Armahdettujen kokonaismäärä näyttää jäävän tänäkin vuonna pienemmäksi kuin Niinistöä edeltäneiden presidenttien aikana.

Niinistö armahti viime vuonna neljä ihmistä ja kolmena aiempana presidenttivuotenaan yhteensä viisi ihmistä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat