Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Eduskunta kävi ”megaluokan” hankintalain kimppuun – eniten keskustelua vammaisten asemasta

Hankintalaki säätelee yli 30 miljardin euron yhteisten varojen käyttöä eli sitä, miten kunnat ja valtio ostavat tavaroita ja palveluita

Kotimaa
 
Katarina Sällylä / HS
Sdp:n puoluesihteeri Antti Lindtman.
Sdp:n puoluesihteeri Antti Lindtman. Kuva: Katarina Sällylä / HS

Eduskunnan oppositiopuolueet vaativat, että vammaisten elämänmittaiset palvelut, esimerkiksi asuminen, jätettäisiin pois uudesta hankintalaista. Samaa haluavat myös monet vammaisjärjestöt.

Nyt palvelut ovat mukana hankintalakiesityksessä, mikä voi synkimpien arvioiden mukaan johtaa palveluiden tiheään kilpailuttamiseen ja esimerkiksi asumisen jatkuviin muutoksiin.

Vammaisjärjestöt järjestävät torstaina Helsingin Kansalaistorilla tapahtuman, jossa asiaan kiinnitetään huomiota.

Järkälemäinen hankintalain muutosesitys siirtyi eduskunnan käsittelyyn keskiviikkona.

Hankintalaki säätelee, miten valtio ja kunnat käyttävät yhteisiä verovaroja ostaessaan tavaroita ja palveluita. Laki ei säätele, mitä pitää hankkia, vaan miten pitää hankkia. Kyseessä on tärkeä laki niin veronmaksajille, palveluiden saajille kuin myös palveluiden ja tavaroiden myyjille.

Kaikkiaan Suomessa tehdään yli 30 miljardin euron julkiset hankinnat vuosittain.

”Niillä valinnoilla, joita nyt tehdään, on megaluokan merkitys”, Sdp:n Antti Lindtman sanoi lähetekeskustelussa.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps) mukaan lakiesityksessä korostetaan vammaisten sopimusten jatkuvuutta sekä asiakkaan kuulemista.

”Muissa jäsenmaissa vammaisten palveluiden jättäminen hankintalain ulkopuolelle ei perustu nimenomaiseen rajaukseen hankintalaissa, vaan siihen, että palvelut toteutetaan muina kuin hankintoina, esimerkiksi valinnanvapausjärjestelmässä”, Lindström sanoi.

Esimerkiksi Britanniassa on käytössä henkilökohtainen budjetointi, eli kunta ei ole vammaisen palveluiden hankkija, vaan hän itse hankkii palvelun esimerkiksi palvelusetelillä.

Hallitus aikoo kasvattaa hankintojen kilpailuttamiskynnystä. Hankintalakia sovellettaisiin yli 60 000 euroa ylittäviin tavaroiden ja palvelujen ostoihin, kun nykyään raja on 30 000 euroa. Raja-arvojen alle jääviä ostoja ei tarvitse kilpailuttaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa kynnysarvo kasvaisi 100 000 eurosta 400 000 euroon.

Raja-arvojen kasvattamista kiiteltiin. Keskustelussa toivottiin myös, että hinta ei olisi ainoa julkisten hankintojen kriteeri, vaan laatu saisi nykyistä enemmän huomiota.

Oppositiopuolueet Sdp etunenässään arvostelivat odotetusti ehdotusta niin sanottujen sidosyksikköjen asemasta.

Tällä tarkoitetaan julkisen sektorin omistamia yhtiöitä, joilla on rajattu oikeus kaupata palvelujaan ilman kilpailutusta.

Esimerkiksi kunnallinen jäteyhtiö voi myydä palveluitaan omistajakentän ulkopuolelle ilman kilpailutusta summalla, joka on nyt korkeintaan kymmenen prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Uudessa lakiesityksessä ulosmyynnin rajaksi ehdotetaan viittä prosenttia tai enintään 500 000 euroa. EU-sääntely antaisi mahdollisuuden rajata summa 20 prosenttiin.

Hallitus esittää tiukkaa rajausta, koska se pelkää julkisten yhtiöiden vääristävän kilpailua. Opposition mielestä hallitus rajaa niiden toimintavapautta.

Oikaisu 9.9.2016: Antti Lindtman on eduskuntaryhmän puheenjohtaja, ei puoluesihteeri. Korjattu tekstiin tieto kunnan jäteyhtiöön liittyneestä esimerkistä. Kymmenen prosentin rajoitus koskee palveluiden myyntiä omistajakentän ulkopuolelle, ei kunnalle. Omistajille sidosyksikkö voi myydä palveluitaan rajoituksetta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat