Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Asiantuntijatyössä 80 prosenttia työajasta pitäisi käyttää ydintyöhön – kerro, kuinka teillä mitataan työtehoa

Kuljetusalalla työtehoa voi arvioida sillä, kuinka hyvin kuljettaja pysyy aikataulussa. Toimistotyön tukitoiminnoissa puolestaan sillä, kuinka moneen palvelupyyntöön pystyy vastaamaan.

Kotimaa
 
Ville Honkonen
Avokonttoreissa häiriöt saattavat heikentää pahasti työn tehoa ja laatua.
Avokonttoreissa häiriöt saattavat heikentää pahasti työn tehoa ja laatua. Kuva: Ville Honkonen

Työteholle ei ole olemassa yhtenäistä mittaria, joka soveltuisi työhön kuin työhön, sanovat HS:n haastattelemat asiantuntijat.

Työteho nousi keskusteluun keskiviikkona, kun Aalto yliopiston markkinoinnin ja johtamisen professori Pekka Mattila totesi HS:lle, ettei hän ole koskaan nähnyt niin tehottomia työpaikkoja kuin yliopistot.

Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka puolusti yliopistoja toteamalla, että ongelma eivät ole tehottomat ihmiset vaan tietojärjestelmät.

Mutta mitä tarkoitetaan, kun puhutaan työtehosta? Yksinkertaisimmillaan työtehokkuutta voi arvioida tuottavuuden eli tuotoksen ja panoksen suhteen kautta. Eli katsomalla, kuinka monta makeislaatikkoa tehdastyöntekijä pakkaa tunnissa ja voisiko hän pakata niitä vieläkin enemmän. Kärjistäen tällainen mittari soveltuukin lähinnä yksinkertaiseen tuotantotyöhön.

”Tuottavuudessa input–output-mittarit ovat hieman yksioikoisia ja soveltuvat manuaaliseen ja rutinoituneeseen työhön. Siinä tarkastellaan vaikkapa koottujen tuotteiden määrää tietyssä ajassa”, sanoo työ- ja organisaatiopsykologian professori Matti Vartiainen Aalto-yliopistosta.

Tuotantolaitoksissa tehotonta työtä voi yrittää paikallistaa esimerkiksi laskemalla, kuinka monta askelta tai sekuntia kuluu kuluu jonkin työkalun hakemiseen työvaiheiden välillä. Jos hukattu aika on pitkä, työtehoa voi parantaa järjestelemällä työskentelytilan uudestaan.

Työtehon määrällinen arviointi soveltuu kuitenkin huonosti esimerkiksi varhaiskasvatukseen. Helsingin varhaiskasvatusvirastosta sanaa työteho ei tässä mielessä edes käytetä, sanoo viraston hallintopäällikkö Kati Takanen.

”Me tuotamme helsinkiläisille lapsille hyvää varhaiskasvatusta. Työ on aika eriluontoista kuin perinteisesti tehokkuudella mitattu työ”, Takanen sanoo. Hän kuitenkin muistuttaa, että muun muassa varhaiskasvatuslaki luo toiminnalle raameja.

”Se ohjaa esimerkiksi henkilöstön ja lasten välistä suhdelukua. Yhtä hoitajaa kohden voi olla enintään 8 yli kolmevuotiasta lasta. Helsinki on ottanut eri linjan – meillä hoitajaa kohden yli kolmevuotiaita saa olla seitsemän.”

Yksittäisten työntekijöiden ja työsuoritusten arviointia tehdään puolestaan yksilö- ja ryhmäkehityskeskusteluissa.

Sellaista mittaria ei tietenkään ole olemassa, mikä soveltuisi työtehon arviointiin kaikissa töissä, Vartiainen sanoo. Työtehoa ei välttämättä ole edes mielekästä arvioida yksittäisten ihmisten osalta, sillä työtä tehdään usein tiiviimmissä tai löyhemmissä ryhmissä. Työtehoon voivat vaikuttaa myös ulkoiset seikat, kuten hälinä.

”Viime aikoina on puhuttu paljon avokonttoreista, joissa toimintaympäristö häiriöineen saattaa olennaisella tavalla vaikuttaa työn tehokkuuteen ja laatuun. Näin ollen työtehon pienentyminen ei välttämättä ole työntekijän syy, vaan työteho on monen tekijän summa.”

Maanantaina HS kertoi, että avokonttoreissa kuulosuojaimista on tullut kynien kaltainen toimistotarvike. Työtehon ohella ympäristö vaikuttaa osaltaan työhyvinvointiin, jonka heikkeneminen lisää sairauspoissaoloja.

Asiantuntijatyössä korkeampi työteho voisi tuottavuuden näkökulmasta periaatteessa tarkoittaa sitä, että tekee samassa ajassa enemmän ja parempaa. Silti työaikaa joutuu usein käyttämään myös hallinnollisiin töihin, kuten kuittien skannailuun ja raportointiin.

Tämän vuoksi hyvä nyrkkisääntö on, että työskentelyä voi pitää tehokkaana, jos 80 prosenttia työajasta menee niin sanottuun ydintyöhön, sanoo vanhempi tutkija Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta.

”Eli siihen työhön, minkä tekemiseen työntekijä on ensisijaisesti palkattu. Tämä on yksi ja yksinkertainen muttei kaikenkattava tapa lähestyä asiaa”, Sallinen sanoo.

”Melkein kaikessa työssä voidaan määritellä, mikä on sitä ydintyötä. Briteissä on havaintoja esimerkiksi lääkäreistä, joilla 50 prosenttia työajasta menee ydintyöhön ja 50 prosenttia muihin tehtäviin. Se on huono asia, ja Suomessa esimerkkejä tästä myös.”

Muutama vuosi sitten uutisoitiin Lapin yliopistossa tehdystä laskelmasta, jonka mukaan Suomessa menee jopa viidennes työajasta ydintyön kannalta toisarvoiseen junnaamiseen esimerkiksi tietojärjestelmien kanssa. Lääkäreiden työajan jakautumisesta puhutaan Suomessakin aika ajoin.

Sallinen korostaakin toimivan ja tarkoituksenmukaisen tietotekniikan merkitystä. Myös esimerkiksi työnjako ja johtaminen ovat tärkeitä työtehon kannalta. Eli asiat, joihin yksittäinen työntekijä ei välttämättä pysty vaikuttamaan.

”Kestävien työurien kannalta tuskin on järkevää, että työtehoa pyrittäisiin lisäämään työtahtia kasvattamalla. Digitalisaatio on ihan keskeisiä asioita, joilla työtehoa voi lisätä. Sen avulla työstä voidaan tehdä entistä sujuvampaa ja saada raskaita työtehtäviä ihmisiltä pois.”

Sallinen toistaa, että työtehon mahdolliset mittarit vaihtelevat aloittain suuresti. Kuljetusalalla työtehoa voi arvioida sillä, kuinka hyvin kuljettaja pysyy aikataulussa. Toimistotyön tukitoiminnoissa puolestaan sillä, kuinka moneen palvelupyyntöön pystyy vastaamaan.

”Ulkopuolisen on usein hankalaa tulla mittamaan työtehoa.”

Tiedätkö, miten sinun työtehoasi mitataan? Vastaa oheiseen HS-kyselyyn.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat