Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Opettajia koulutetaan puuttumaan koululaisten radikalisoitumiseen – ”Nuoren elämäntavat ja ystäväpiiri voivat muuttua yhdessä yössä”

Sisäministeriön selvityksen mukaan 60 prosenttia opettajista on havainnut väkivaltaista ajattelua ja siihen viittaavia merkkejä ammattikouluissa ja lukioissa.

Kotimaa
 
Ville Vaarne
Mika Ranta / HS
Islamin opettaja Suaad Onniselkä kertoo, että hän ei ole pitkän opettajanuransa aikana tavannut sellaista nuorta, jossa olisi näkynyt merkkejä väkivaltaisesta radikalisoitumisesta.
Islamin opettaja Suaad Onniselkä kertoo, että hän ei ole pitkän opettajanuransa aikana tavannut sellaista nuorta, jossa olisi näkynyt merkkejä väkivaltaisesta radikalisoitumisesta. Kuva: Mika Ranta / HS
Fakta

Radikalisoituminen näkyy monin tavoin

 Väkivaltaisella radikalisoitumisella tarkoitetaan väkivallan käyttämistä, sillä uhkailua tai yllyttämistä ja mahdollisesti äärijärjestöön liittymistä. Väkivalta oikeutetaan aatemaailmalla tai ideologialla.

 Radikalisoitumisen voi huomata oppilaan ystäväpiirin äkillisestä vaihtumisesta tai ulkoisen olemuksen tai elämäntavan näkyvästä muutoksesta.

 Se voi ilmentyä myös jyrkkinä mielipiteinä jotain ihmisryhmää kohtaan.

 Yksi muutos ei vielä ole merkki radikalisoitumisesta.

Opettajien keinoja puuttua nuorten väkivaltaiseen radikalisoitumiseen on alettu lisätä merkittävästi, sanoo sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen.

Viime vuonna tehdyn sisäministeriön selvityksen mukaan opettajat kokivat, ettei heillä ole riittävästi tietoa ja osaamista puuttua nuorten radikalisoitumiseen.

”Selvityksen jälkeen on ryhdytty tukemaan opettajien täydennyskoulutusta. Radikalisoitumisen merkkejä opitaan tunnistamaan esimerkiksi poliisien pitämien luentojen ja seminaarien avulla”, Mankkinen sanoo.

Hän kertoo, että uskonnollista radikalismia ilmenee kaikissa uskonnoissa. Lisäksi uhaksi koetaan oikeisto- ja vasemmistoradikalisoituminen sekä yksittäiseksi toimijaksi ryhtyminen, kuten Kauhajoen ja Jokelan koulusurmien tapauksissa.

Päivä Heiskanen
Tarja Mankkinen
Tarja Mankkinen

Opettajia kannustetaan nyt siihen, että pienistäkin huolestuttavista merkeistä kerrottaisiin poliisille.

”Jos opettaja jää edes miettimään jotakin asiaa tai tilannetta, niin silloin voi vaikka nimettömänä ottaa yhteyttä poliisiin”, Mankkinen sanoo.

Helsingin kaupungin oppilashuollon päällikkö Vesa Nevalainen sanoo, että nuoren radikalisoituminen voi tapahtua nopeasti.

”Elämäntavat ja ystäväpiiri voivat muuttua jopa yhdessä yössä, ja uskonnollisuus voi nousta eri tavalla esiin.”

Nevalainen muistuttaa, että isoja muutoksia voi tapahtua kenelle tahansa nuorelle eivätkä ne ole aina merkki radikalisoitumisesta.

Hän kaipaa opettajille ammattitaidon kehittämistä niin, että he tunnistaisivat, milloin muutokset ovat normaaleja ja milloin huolestuttavia.

Sisäministeriön viimevuotisen selvityksen mukaan 60 prosenttia opettajista oli havainnut väkivaltaista ajattelua ja siihen viittaavia merkkejä ammattikouluissa ja lukioissa.

Nevalaisen mukaan vasta pieni määrä opettajia on saanut tietoa uusista varhaisen puuttumisen ohjeista.

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n mukaan opettajien kouluttaminen radikalisoitumisen ehkäisyyn on hyvä asia.

”Kyseessä on uudehko ilmiö, josta opettajat tarvitsevat lisää koulutusta”, sanoo kehittämispäällikkö Nina Lahtinen.

Lahtisen mukaan opettajat ovat havainneet radikalisoitumisen merkkejä toiseen asteen oppilaitoksissa.

”Tapaukset ovat olleet esimerkiksi senkaltaisia, että opiskelijan käytös muuttuu väkivaltaa ihannoivaksi ja jotain ryhmää kohtaan halveksivaksi”, Lahtinen sanoo.

Turvallisuusalan lehtori Soili Martikainen Laurea-ammattikorkeakoulusta ei ole törmännyt radikalisoitumisen merkkeihin, mutta hän on välittänyt eteenpäin huolensa joistakin oppilaista. Hän reagoi, jos jonkun käytös muuttuu tai kiinnittää jollain tavalla hänen huomionsa ja herättää huolen.

Laureassa toimii sähköinen järjestelmä, johon huolen voi ilmaista. Lisäksi Martikainen on joskus kysynyt neuvoa turvallisuuspäälliköltä.

”Meillä huolta saa ilmaista pienistäkin asioista, jotka saavat miettimään, onko opiskelijalla tai työkaverilla kaikki asiat kunnossa. Se on hirveän hyvä, ettei tarvitse itsekseen pähkäillä, onko tämä vakavaa vai ei”, hän sanoo.

Joskus yhteydenotot ovat johtaneet jatkotoimiin esimerkiksi terveydenhuollossa tai oppilashuollossa.

Laureassa on parhaillaan käynnissä vuoden kestävä Ravet-hanket (Radikalisaation ja väkivaltaisen ekstremismin torjuntamalli korkeakouluille).

EU:n sisäasioiden rahaston rahoittamassa hankkeessa kehitetään mallia, jonka avulla oppilaitokset oppisivat toimimaan niin, etteivät ne tahattomasti mahdollista radikalisoitumista.

Projektin vetäjän, kriminologi Tuomas Tammilehdon mukaan on opittava huolehtimaan siitä, ettei oppilaitoksissa tapahdu koulun arvojen vastaista toimintaa.

”Isisin mestausvideon laittaminen pilvipalveluumme ei välttämättä ole laitonta, mutta se ei ole koulun arvojen mukaista toimintaa. Tai jos joku haluaa väsätä äärioikeistolaista vihapuhetta sisältäviä tarroja atk-luokassamme”, Tammilehto luettelee.

”On pohdittava, miten voimme ehkäistä tällaista ennalta.”

Radikalisoitumisen ehkäisy varhaisella puuttumisella voi tuoda mukanaan riskin. Entä jos väkivaltaisen radikalisoitumisen merkkejä aletaan nähdä silloinkin, kun siihen ei ole syytä?

”Pahinta, mitä voimme tehdä, on leimata joku oppilas radikalisoituvaksi, koska se voi olla itseään toteuttava ennustus”, sanoo oppilashuollon päällikkö Nevalainen.

Islamin opettajan Suaad Onniselän mielestä tällaiset ennakkoluulot voivat kohdistua erityisesti musliminuoriin. Ennakkoluuloja heitä kohtaan lisäävät Euroopassa tapahtuneet terrori-iskut ja äärijärjestö Isisin saama mediahuomio. Onniselkä kehottaa islamia heikosti tuntevia opettajia ja virkamiehiä tunnistamaan omia ennakkoluulojaan.

Onniselkä on juuri aloittanut syksyn ensimmäisen oppitunnin Vesalan yläasteen koulussa Helsingissä. Hän opettaa islamin lisäksi fysiikkaa ja matematiikkaa kaikille oppilaille.

Musliminuorten ongelmat ovat Onniselän mukaan täysin samanlaisia kuin muidenkin nuorten.

”Melkein aina heidän syrjäytymisvaaransa on liittynyt oppimisvaikeuksiin tai sosiaalisiin ongelmiin kotona”, Onniselkä sanoo.

Hän aloittaa ensimmäisen tunnin kysymällä, mitä seitsemäsluokkalaiset muslimioppilaat tietävät islaminuskosta entuudestaan.

”Meillä on moskeijat”, kuuluu takarivistä.

Onniselkä kertoo, että hän ei ole pitkän opettajanuransa aikana tavannut sellaista nuorta, jossa olisi näkynyt merkkejä väkivaltaisesta radikalisoitumisesta. Sen sijaan merkkejä syrjäytymisestä hän näkee vuosittain.

Ensimmäisen oppitunnin tavoite on selvä:

”Islamin opetuksessa on tärkeää luoda juuret Suomeen ja kertoa, mikä islamin asema Suomessa on. Juurien avulla ehkäistään syrjäytymistä.”

 

Uskonnon tunteminen ehkäisee ääri-ilmiöitä

Tänä syksynä voimaan tulleessa uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan, että nuorilla pitää olla aiempaa parempi medialukutaito.

”Hyvä medialukutaito auttaa tunnistamaan väkivaltaisten ääriryhmien propagandaa, jolla nuoria houkutellaan mukaan”, sanoo sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen.

Uskontopohjaista radikalisoitumista voidaan Mankkisen mukaan ehkäistä uskonnonopetusta kehittämällä.

”Uskonnolliseen terrorismiin ryhtyvillä on vähäiset tiedot omasta uskonnostaan. Uskontojen heikko tuntemus lisää ennakkoluuloja ja voi johtaa syrjintään ja vihamielisyyteen”, Mankkinen sanoo.

Uskonnonopetuksen merkitystä radikalisoimisen ehkäisyssä korostaa myös aiheeseen perehtynyt tutkija ja teologian tohtori Inkeri Rissanen.

Inkeri Rissanen
Inkeri Rissanen

”Joissakin kouluissa uskontoja on haluttu piilottaa näkymättömiin, koska halutaan pyrkiä neutraaliin, uskonnottomaan tilaan.”

Piilottelun sijaan uskonnoista pitäisi tehdä näkyvää ja arkista, Rissanen sanoo. Hän muistuttaa, että islamin näkyminen kouluissa ei poista mitään perinteisestä suomalaisesta kulttuurista vaan voi jopa vahvistaa sitä.

”Jos ramadan näkyy koulussa, se antaa entistä suuremman syyn laulaa myös suvivirttä.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat