Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tuore tutkimus nostatti kohun vauvojen soseista – tutkija löysi yhteyden marjasoseiden ja ykköstyypin diabeteksen väliltä

Professori kertoo, voiko soseita syöttää vauvalle entiseen malliin.

Kotimaa
 
Maaria Drake
Heli Saarela / HS
Soseet ovat suosittua vauvojen ruokaa.
Soseet ovat suosittua vauvojen ruokaa. Kuva: Heli Saarela / HS

Marjasoseiden ja tyypin 1 diabeteksen mahdollinen yhteys on nostattanut kiivasta keskustelua muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Turun yliopiston tutkijan Rohini Emanin tuoreen tutkimuksen mukaan pikkulapsille syötettyjen marjasoseiden sisältämät pektiini ja ksylaani saattavat edesauttaa ykköstyypin diabeteksen puhkeamista.

Eikö vauvoille siis kannata syöttää soseita lainkaan, vai mistä on kyse?

Soseita voi syöttää pikkulapsille rauhassa entiseen malliin, sanoo tutkimusprofessori Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

”Marjojen ja hedelmien syönnin määrällä ei ole nykyisten tutkimusten valossa yhteyttä diabetekseen”, hän sanoo.

Emanin tutkimus tehtiin hiirillä, ei ihmisillä, Virtanen muistuttaa. Tuloksia on siis syytä tulkita varovasti.

”Hiirien ja ihmisen tyypin 1 diabetes ei ole aivan samanlainen. Eläinkokeista voi saada tärkeitä tutkimuskysymyksiä, mutta niiden antama näyttö syy-seuraus-suhteesta on heikkoa.”

Pektiiniä ja ksylaania on luonnostaan kasvikunnan tuotteissa, kuten marjoissa ja hedelmissä. Pektiiniä käytetään lisäaineena hilloissa, hyytelöissä ja soseissa.

Virtanen on ollut mukana tutkimassa pektiinin ja ksylaanin kaltaisten liukoisten kuitujen yhteyksiä ihmisen tyypin 1 diabeteksen riskiin. Kyseisessä kansainvälisessä tutkimuksessa ei ole löytynyt yhteyttä diabetekseen.

”Pikemminkin niitä on pidetty hyödyllisinä kuituina.”

Tyypin 1 diabetes on perinnöllinen sairaus. Sen puhkeamiseen vaikuttavat vahvasti ympäristötekijät. Epäiltyjen listalla ovat erityisesti ravintotekijät ja virusinfektiot.

Suomessa tyypin 1 diabetes on lapsilla yleisempää kuin missään muualla maailmassa, ja useissa länsimaissa se yleistyy jatkuvasti. Syytä suomalaisten alttiuteen ei tunneta. Se kuitenkin tiedetään, ettei alttius johdu pelkästään geeneistä, vaan syyt tulevat myös ympäristöstä.

Suomessa tyypin 1 diabetes on 1950-luvulta lähtien yleistynyt lapsilla, mutta yleistyminen pysähtyi noin kymmenen vuotta sitten, Virtanen kertoo.

Vielä ei tiedetä, miten sairautta voisi ehkäistä.

”Siitä on kuitenkin näyttöä, että nimenomaan varhainen ravinto on tärkeä tekijä. Tätä tutkitaan innokkaasti sekä suomalaisissa että kansainvälisissä lapsitutkimuksissa”, Virtanen sanoo.

Hän kehottaa pikkulasten vanhempia seuraamaan ravitsemussuosituksia, joiden mukaan yksinomaan rintamaito riittää ravinnoksi 4–6 kuukauden ikään saakka. Juures-, kasvis- ynnä muita soseita voi alkaa antaa vauvalle aikaisintaan neljän kuukauden iässä, silloinkin vain maisteluannoksina rintamaidon lisänä.

Imetystä on muun ruokinnan ohella hyvä jatkaa ainakin yhden vuoden ikään asti.

Sitä ei ole osoitettu, ovatko itse tehdyt soseet parempi vaihtoehto kuin valmiit.

”Itse tehtyjen soseiden etu on se, että koko perhe voi syödä samaa ruokaa. Lapsen ruoka voidaan soseuttaa perheen yhteisestä ruoasta ennen suolaamista tai maustamista.”

Rohini Emanin väitöskirja Ruokavalion ja mikrobiston vaikutus suoliston immuunijärjestelmään ja tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 9. syyskuuta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat