Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tällaisia ovat minilennokit, jotka korvaavat kielletyt jalkaväkimiinat – infrapunakamera tunnistaa panssarivaunun ilmasta

Maavoimat esitteli torstaina ensimmäistä kertaa 23,6 miljoonalla eurolla hankkimaansa minilennokkijärjestelmää. Sen käyttäjiksi koulutetaan myös varusmiehiä.

Kotimaa
 
Tältä näyttää Maavoimien uusi minilennokki
Tältä näyttää Maavoimien uusi minilennokki
Maavoimat esitteli torstaina ensimmäistä kertaa Orbiter 2 –minilennokkijärjestelmäänsä, jonka tarkoituksena on osaltaan korvata jalkaväkimiinoja. Toimittaja: Ossi Mansikka, kuvaus ja leikkaus: Esa Syväkuru
Fakta

Orbiter 2 -minilennokkijärjestelmä

 Kärkiväli 3 metriä.

 Pituus 1,4 metriä.

 Paino 9,8 kiloa.

 Lentoaika 3 tuntia.

 Normaali tehtäväkorkeus 350–800 metriä.

 Lentonopeus 60–140 km/h.

 Lentoonlähtö katapultilla, laskeutuminen automaattisesti laskuvarjolla.

 Lennokkia ohjataan valitsemalla reittipiste kartalla.

 Lentoon lähtö onnistuu enintään 25 solmun tuulessa, lennossa maksimituuli voi olla 40 solmua. Pilvikorkeus pitää olla vähintään 500 jalkaa. Lennokkia ei lennätetä pilvessä.

Lähde: Puolustusvoimat

Santahamina

Ensin kuuluu lähtölaskenta, sitten katapultin vaisu tömähdys ja pian harmaa lennokki katoaa surinan saattelemana Helsingin Santahaminan ylle kaartuvalle pilvettömälle taivaalla. Lennokin maanpinnalle lähettämässä kamerakuvassa Santahaminan rannat piirtyvät nätisti vasten Suomenlahtea.

Vihollinen lähestyy saaren itäosaa – se pitää paikantaa ja tuhota epäsuoralla tulella, kuului käsky. Kyseessä on esittelytilaisuus, mutta kuvitteellinen tehtävä voisi hyvin vastata lennokin käyttötarkoitusta tositoimissa.

Aiemmin esitellyssä simulaattorissa näki mainiosti, kuinka lennokki tunnistaa infrapunakameralla tantereella olevan panssarivaunun. Kartan ja videokuvan kyljessä näkyi muun maussa akun teho ja lentokorkeus.

Esa Syväkuru / HS
Orbiter 2 -minilennokkia valmistellaan lentoonlähtöön.
Orbiter 2 -minilennokkia valmistellaan lentoonlähtöön.

Orbiter 2 -minilennokkijärjestelmä on ollut koulutuskäytössä jo heinäkuusta 2015, mutta Puolustusvoimat esitteli uutta järjestelmäänsä ensimmäisen kerran vasta torstaina. Santahaminassa pidetyn tiedotustilaisuuden naapurissa järjestelmää esiteltiin myös muille viranomaisille, jotka voivat hyödyntää Maavoimien uutta järjestelmää virka-apuna.

”Olemme halunneet lykätä virallista esittelytilaisuutta, jotta olemme saaneet operatiivisen valmiuden”, sanoo Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko.

”Puolustusvoimien hankkima minilennokkijärjestelmä on myös muiden viranomaisten käytössä esimerkiksi kadonneen etsintätehtävissä, poliisin apuna, metsäpalojen kartoittamisessa – – käyttötarkoitukset ovat moninaiset.”

Paikalla olikin runsaasti esimerkiksi poliisin ja Rajavartiolaitoksen väkeä seuraamaassa esittelyä.

Näiden siipiveikkojen katseen alla Maavoimien pataljoonat voivat nukkua yönsä rauhassa, sillä lennokit valvovat ympäristöä ilmasta käsin yöllä ja päivällä.

Jussi Nukari / Lehtikuva
Lennokki tunnistaa infrapunakameralla kohteita maastosta.
Lennokki tunnistaa infrapunakameralla kohteita maastosta.

Näin on ainakin tarkoitus. Uudella minilennokkijärjestelmällä (mini unmanned aerial system) on tarkoitus osaltaan korvata sitä suorituskykyyn jäänyttä aukkoa, joka syntyi jalkaväkimiinoista luopumisen yhteydessä.

Lennokkeja käytetään tiedusteluun, alueiden valvontaan ja maalien paikannukseen.

Minilennokkien varusmieskoulutus on käynnissä seitsemässä joukko-osastossa: Porin prikaatissa, Karjalan prikaatissa, Kainuun prikaatissa, Jääkäriprikaatissa, Panssariprikaatissa, Maasotakoulussa sekä Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa.

Alikersantti Mitro Lahonen kertoo olevansa hyvin tyytyväinen saamaansa koulutukseen. Torstain esittelytilaisuudessa hän toimi lennokkia lennättävän ryhmän mekaanikkona.

”Laskeutuminen oli kaunis, ja kaikki meni hyvin lentoon lähdöstä lähtien”, Lahonen analysoi laskuvarjon avulla tapahtunutta laskeutumista.

”Olen iloinen, että valitsin tämän linjan. Täällä on hyvä porukka ja kouluttajat ovat maan parhaimmistoa.”

Esa Syväkuru / HS
”Laskeutuminen oli kaunis, ja kaikki meni hyvin lentoon lähdöstä lähtien”, Alikersantti Mitro Lahonen analysoi laskuvarjon avulla tapahtunutta laskeutumista.
”Laskeutuminen oli kaunis, ja kaikki meni hyvin lentoon lähdöstä lähtien”, Alikersantti Mitro Lahonen analysoi laskuvarjon avulla tapahtunutta laskeutumista.

Suomessa jalkaväkimiinat eli henkilömiinat kieltävä Ottawan sopimus tuli voimaan heinäkuussa 2012. Sopimukseen on suhtauduttu Suomessa ristiriitaisesti, sillä jalkaväkimiinat olivat keskeinen osa itärajan puolustamista. Jalkaväkimiinoista luopumista on harmitellut muiden muassa puolustusministeri Jussi Niinistö (ps).

Puolustusvoimilla oli ennen Ottawan sopimukseen liittymistä yli miljoona kappaletta sopimuksen kieltämiä jalkaväkimiinoja. Jalkaväkimiinojen tuhoaminen aloitettiin välittömästi sopimukseen liittymisen jälkeen kesällä 2012. Viimeiset putkimiinat räjäytettiin Kittilän Hukkakerossa kesällä 2015.

Jalkaväkimiinoilla pyrittiin esimerkiksi estämään vihollisen liike joukkojen sivustoissa ja suluttamaan alueita, joille omia joukkoja ei riitä.

”Nyt tällä minilennokilla pyritään valvomaan vastaavia alueita ja osoittamaan maali esimerkiksi epäsuoralle tulelle sekä vaikuttamaan alueella, jossa aiemmin vaikuttivat passiiviset jalkaväkimiinat”, Hulkko sanoo.

Jalkaväkimiinoja on korvattu vuodesta 2009 asti lennokeilla, viuhkapanoksilla, uudistetuilla panssarimiinoitteilla ja pimeätaistelukykyä tehostavalla välineistöllä. Miinapelotetta uudet keinot eivät korvaa, mutta muuten ne ovat moderni ja välttämätön hankinta, prikaatikenraali Hulkko sanoo.

Miinojen ja niitä korvaavien järjestelmien merkittävimpiä eroja on myös hinta. Miinat olivat verrattain halpoja. Hulkko sanoo, että nykyaikainen puolustusmateriaali maksaa.

Puolustusvoimat arvioi alun perin, että miinojen korvaaminen maksaisi 311 miljoonaa.

Minilennokkijärjestelmän hinnaksi on kerrottu 23,6 miljoonaa euroa. Sitä, kuinka paljon lennokkeja Maavoimilla on tai paljonko niitä hankitaan, ei ole kerrottu eikä kerrottu kysyttäessä myöskään torstaina. Riittävästi niitä kuitenkin on, Hulkko vakuuttaa.

Lennokkikauppa ei ole ollut aivan mutkaton. Israelilaiselta Aeronautics defence systems -yhtiöltä keväällä 2012 tilattujen lennokkien toimittaminen myöhästeli, ja Puolustusvoimatkin närkästyi. Hulkon mukaan tapaukseen on liittynyt myös jonkinlaisia sopimuksenmukaisia korvausmenettelyjä.

Maavoimat esitteli torstaina Santahaminassa myös maalien paikantamiseen, alueiden valvontaan ja tiedusteluun hankitun maalinpaikannuslaitteen (MPL15). Laite on suunniteltu tulenjohto- ja tiedusteluryhmien käyttöön.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat