Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Migri: Tarkoitus ei ollut sanoa turvallisuuden kohentuneen lähtömaissa

Sisäministeri Paula Risikko teki torstaina Maahanmuutto­virastoon hätävierailun.

Kotimaa
 
Vesa Moilanen
Sisäministeri Paula Risikko (kok) vieraili Maahanmuuttovirastossa torstaiaamuna.
Sisäministeri Paula Risikko (kok) vieraili Maahanmuuttovirastossa torstaiaamuna. Kuva: Vesa Moilanen
Tästä on kyse

Migrissä kuohuu

 HS kertoi sunnuntaina Migrin virkamiesten kovasta kiireestä ja mahdollisista virheistä päätöksenteossa. Useat virkamiehet myös ihmettelivät Migrin toukokuun linjauksia.

 Migri kertoi toukokuussa, että keskeisten lähtömaiden turvallisuuden paranemisen takia toissijaista suojelua on vaikeampi saada.

 Toissijaista suojelua voi saada, jos ei saa turvapaikkaa, mutta voi silti joutua vakavaan vaaraan.

Sisäministeri Paula Risikko (kok) vieraili torstaina Maahanmuuttovirastossa eli Migrissä. Risikko kertoi halunneensa vierailulla osoittaa tukeaan virastoa kohtaan sekä selvittää työolosuhteita. Ministeri sanoi luottavansa viraston työhön, vaikka kiire onkin kova.

”Tapaamani henkilöstö oli luottavainen, että kyllä tästä selvitään. Korostin, että täytyy mennä laatukylki edellä. Määrällisiä tavoitteita pitää olla, mutta ne eivät saa mennä laadullisen puolen edelle.”

Maahanmuuttoviraston ulkopuolelle oli kokoontunut torstaina aamupäivällä paljon mielenosoittajia, joista osa oli turvapaikanhakijoita. Paikalla oli myös joitain vastamielenosoittajia.

Migri on joutunut viime päivinä suuren huomion kohteeksi.

HS kertoi sunnuntaina, että useat Migrin virkamiehet pitävät työtahtia niin kovana, että turvapaikanhakijoiden oikeusturva saattaa vaarantua. Lisäksi jotkut virkamiehet kokevat, että heiltä toivotaan kielteisiä päätöksiä.

Migri ilmoitti toukokuussa Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuustilanteen parantuneen niin, että toissijaista suojelua on entistä vaikeampi saada. Useat virkamiehet sanoivat HS:lle, että Migrin linjaukset eivät perustu edes sen omiin maatietoraportteihin.

Migri alkoi keväällä myös soveltaa entistä useammin maan sisäisen paon mahdollisuutta. Se tarkoittaa, että esimerkiksi Mosulista kotoisin oleva irakilainen ei saa Suomesta suojelua, jos virasto katsoo hänen voivan mennä vaikkapa Bagdadiin.

Suomen turvapaikkalinja on kiristynyt tänä vuonna selvästi. Hallitus ilmoitti jo viime vuonna, että Suomesta ei pidä saada helpommin suojelua kuin muista EU-maista ja erityisesti Ruotsista. Sen jälkeen Migri selvitti tarkkaan Ruotsin käytäntöjä toissijaisen suojelun ja sisäisen paon soveltamisessa.

Nyt Suomen linja esimerkiksi irakilaisten suhteen on selvästi muuta Eurooppaa kireämpi. Irakilaiset olivat viime vuonna ylivoimaisesti suurin turvapaikanhakijaryhmä Suomessa.

Tammikuussa 80 prosenttia irakilaisten saamista päätöksistä oli myönteisiä, elokuussa luku oli enää 15 prosenttia. Suomen Kuvalehden mukaan tänä vuonna 26 prosenttia irakilaisista hakijoista on saanut Suomessa suojelua, kun Euroopassa luku on keskimäärin 64 prosenttia.

Risikko ei halunnut kommentoida, mistä näin suuri tilastoero johtuu. Ministeri ei myöskään halunnut kommentoida Migrin maalinjauksien perusteita. Risikko kertoi luottavansa, että yksilöllinen harkinta toteutuu.

Migrin oikeus- ja maatietopalvelun johtaja Hanna Helinko sanoo, että toukokuun ilmoituksen tarkoitus ei ollut sanoa turvallisuustilanteen parantuneen Irakissa, Afganistanissa ja Somaliassa.

”Linjaus oli se, että näissä kolmessa lähtömaassa ei ollut niin sanottuja toissijaisen suojelun alueita, eli alueita, joihin ketään ei voida palauttaa.”

Migrin johto on kuitenkin toistuvasti aiemmin puolustanut väitettä turvallisuustilanteen paranemisesta. Migri myös ilmoitti jo viime syksynä, että esimerkiksi Irakista ei voi saada suojelua pelkän alueen perusteella.

Mitä uutta toukokuussa siis tapahtui? Helinko sanoo, että syksyllä kerrottu viesti piti toistaa, koska Irakista oli tullut talven aikana niin paljon hakijoita ja ”hakijaprofiili” oli muuttunut. Toisin sanoen Suomeen oli Migrin mukaan tullut entistä enemmän ihmisiä, joilla ei ole tarvetta suojelulle.

Helingon mukaan Migrin johto päätti myös ”ottaa tarkkuutta sisäisen paon arviointiin ja lisätä turvapaikkahakemusten käsittelijöiden tietoisuutta” sisäisen paon käytöstä.

Helinko ei halua enää kommentoida sitä, onko turvallisuustilanne parantunut keskeisissä lähtömaissa vai ei. ”En ota tähän nyt kantaa, en lähde tähän keskusteluun.”

Kesän aikana Migrin mukaan tilanne on tosin joillain Irakin alueilla jälleen huonontunut.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat