Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Eduskunnassa väiteltiin tunteikkaasti tasa-arvoisesta avioliittolaista – ”Tämä keskustelu tuntuu pikkaisen turhalta”

Ensi maaliskuun alusta lähtien Suomen avioliittolaki on sukupuolineutraali, mikä tarkoittaa sitä, että myös samaa sukupuolta olevat parit voivat solmia avioliiton.

Kotimaa
 
”Annetaan nyt ihmisten rakastaa”, sanoi Rkp:n Stefan Wallin (vas.) eduskunnan lähetekeskustelussa. Päivi Räsänen (kd) puolestaan oli sitä mieltä, että ”mikäli maaliskuuksi aiottu muutos toteutuu, avioliittokäsitys pirstoutuu”.
”Annetaan nyt ihmisten rakastaa”, sanoi Rkp:n Stefan Wallin (vas.) eduskunnan lähetekeskustelussa. Päivi Räsänen (kd) puolestaan oli sitä mieltä, että ”mikäli maaliskuuksi aiottu muutos toteutuu, avioliittokäsitys pirstoutuu”.
Fakta

Näin kansalaisaloite etenee

 Vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Allekirjoitukset aloitteeseen on kerättävä kuuden kuukauden kuluessa.

 Eduskunnalle toimitetusta kansalaisaloitteesta käydään täysistunnossa lähetekeskustelu ja päätetään, mikä valiokunta valmistelee asian.

 Valiokunta päättää, ryhtyykö se käsittelemään aloitetta. Lisäksi päätetään käsittelyaikataulu.

 Valiokunta kuulee kansalaisaloitteen tekijöitä ja asiantuntijoita.

 Valiokunta voi ehdottaa kansalaisaloitteeseen sisältyvän lain säätämistä sellaisenaan tai muutettuna tai kansalaisaloitteen hylkäämistä. Valiokunnan mietintö tulee täysistuntoon, joka päättää mietinnön päätösehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

 Valiokunta voi päätyä myös siihen, että kansalaisaloite ei saa valiokunnan tukea eikä sitä käsitellä enempää. Käsittelemättä jäänyt kansalaisaloite raukeaa vaalikauden lopussa.

Osa kansanedustajista on tyytyväisiä siihen, että eduskunta pääsee jälleen käsittelemään, pitääkö avioliittolain olla sukupuolineutraali vai ei. Osa puolestaan pitää keskustelua turhana, koska asia on jo päätetty.

Tämä tuli selväksi torstaina, kun eduskunta keskusteli tuoreesta kansalaisaloitteesta, jonka tavoitteena on kumota vastikään säädetty avioliittolain muutos. Keskustelu lainehti tunteikkaana, kuten edelliselläkin kierroksella.

”Tämä keskustelu tuntuu pikkaisen turhalta. Tämä asia on jo kertaalleen ratkaistu suuressa salissa, eikä yksikään meistä pysty keksimään yhtään uutta argumenttia”, Rkp:n Stefan Wallin sanoi.

”Presidentti on vahvistanut lain. Demokratiassa on tapana kunnioittaa ja tyytyä enemmistön ratkaisuun, vaikka ne olisivatkin täpärällä enemmistöllä tehtyjä ratkaisuja. Joten annetaan nyt ihmisten rakastaa ja mennä avioliittoon toistensa kanssa sukupuolesta riippumatta”, Wallin sanoi.

Ensi maaliskuun alusta lähtien Suomen avioliittolaki on sukupuolineutraali, mikä tarkoittaa sitä, että myös samaa sukupuolta olevat parit voivat solmia avioliiton. Aiemmin avioliitto oli sallittu vain miehen ja naisen välisenä.

Jakolinja torstaina meni samalla tavoin kuin viimeksikin: kiihkeimpiä puheenvuoroja sukupuolineutraalia avioliittolakia vastaan käyttivät kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten edustajat, muun muassa Päivi Räsänen (kd) ja Mika Niikko (ps).

He korostivat erityisesti lapsen oikeutta isään ja äitiin ja pelkäsivät, että sukupuolineutraali avioliittolaki on ensi askel sukupuolten laajemmassakin hämärtymisessä.

”Mikäli maaliskuuksi aiottu muutos toteutuu, avioliittokäsitys pirstoutuu. Merkittävälle osalle suomalaisia avioliitto tarkoittaa yhä miehen ja naisen välistä sopimusta”, Räsänen sanoi.

Muutetun lain puolustajat löytyivät vihreistä, Rkp:stä, Sdp:stä ja vasemmistoliitosta. He korostivat, että miehen ja naisen välinen avioliitto ei ole millään tavoin uhattuna, vaan avioliittokäsite laajenee ja lisää ihmisten tasa-arvoa lain edessä.

Puolustajat myös ihmettelivät viestiä, että lapsen on hyvä olla ainoastaan perinteisessä perheessä, jossa on kaksi vanhempaa ja avioliitto on miehen ja naisen välinen.

”Aika monet lapset elävät tänään niin, että molemmat vanhemmat eivät ole biologisia. Mielenkiintoista on myös se, että edustaja Niikko ja muutkin puhujat kokevat, että tämä (sukupuolineutraali avioliitto) heikentäisi avioliittoinstituutiota. Tämä päinvastoin tukee pitkäaikaisia suhteita ja rakenteita lapsen ympärillä”, Rkp:n Eva Biaudet sanoi.

Kansanedustaja Jani Toivola (vihr) piti henkilökohtaisen puheenvuoron, jossa kertoi olevansa homoseksuaali ja kasvattavansa kolmivuotiasta tytärtään yksin.

”Ainut uhka, minkä näen hänellä tällä hetkellä olevan on se, jos hän altistuu yhteiskunnalliselle keskustelulle tai lainsäädännölle, joka jollain tavoin tekee hänen elämästään tai hänen perheensä elämästä toisarvoista tai väärää”, Toivola sanoi.

Mika Niikko vastasi Toivolalle, ettei epäile tämän olevan hyvä isä.

”Mutta oletko koskaan kysynyt tyttäreltäsi, kaipaako hän äitiä?” Niikko jatkoi kiukkuisten välihuutojen säestyksellä.

Puhemies Maria Lohela (ps) ojensi Niikkoa puheenvuoron jälkeen ja muistutti kohteliaasta puhetavasta.

Nyt lähetekeskusteluun tulevaan kansalaisaloitteeseen on kerätty yli 100 000 kannatusilmoitusta. Aloite luovutettiin eduskunnalle kesäkuussa.

Kansanedustajista muun muassa Kd:n Antero Laukkanen huomautti allekirjoittajien suuren määrän kertovan, että ”perinteinen avioliitto on suomalaisille tärkeä asia”.

Vuoden 2013 lopussa avioliittolain muutosta esittänyt menestyksekäs kansalaisaloite keräsi yli 166 000 allekirjoitusta.

Eduskunta hyväksyi avioliittolain säännösten muuttamisen sukupuolineutraaleiksi lopulta 12. joulukuuta 2014. Äänestyksen lopputulos oli 101–90.

Eduskunta on muuttanut myös useita muita asiaan liittyviä lakeja.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat