Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Jokaiseen peruskouluun oma tutoropettaja – opastaisi kollegoita digimaailmaan

Hallituksen kärkihanke yrittää vastata oppilaiden osaamistason laskuun. Opettajia patistetaan laatimaan oma henkilökohtainen kehittämissuunnitelma.

Kotimaa
 
Martti Kainulainen / Lehtikuva
”Kuntienkin edellytetään satsaavan”, Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä sanoo.
”Kuntienkin edellytetään satsaavan”, Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä sanoo. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Jokaiseen suomalaiseen peruskouluun koulutetaan oma tutoropettaja, joka opastaa kollegoitaan digimaailmaan ja uusiin pedagogisiin ratkaisuihin.

Opetushallitus on jo valmistellut koulutuksen rungon.

”Sen pohjalta erilaiset koulutuksen järjestäjät voivat lähteä tutoreita kouluttamaan”, Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä kertoo.

Tarkoitus on antaa tutoreille myös aikaa toimia kouluyhteisöissään. Valtio avustaa tutorien kouluttamista ja toimintaa 7,5 miljoonalla eurolla. Avustukset tulevat haettaviksi lähiviikkoina.

”Pelkällä valtion rahalla ei selvitä, vaan kuntienkin edellytetään satsaavan”, Pitkälä muistuttaa.

Opettajien digiosaaminen on heikoissa kantimissa, ja siihen halutaan saada vihdoin muutos.

”Kyse ei ole pelkästään tekniikasta, vaan sen pedagogisesta käytöstä. Tavoite on tietysti, että oppilaat oppivat käyttämään kaikkia digitalisaation tuomia mahdollisuuksia”, Pitkälä korostaa.

Tutoropettajien kouluttaminen on osa Uusi peruskoulu -ohjelmaa. Hallituksen kärkihankkeen toteuttamiseen on luvattu käyttää 90 miljoonaa euroa seuraavien kolmen vuoden aikana.

Nyt jakoon tulevat Opetushallituksen kautta haettavat tutorhankkeen rahat sekä innovaatiotoimintaan ohjatut kahdeksan miljoonaa. Opetushallitus perustaa kokeilukeskuksen, joka pilotoi uusia ratkaisuja ja levittää niitä koko maahan.

”Hankkeet ovat aiempaa laajempia. Ne voivat koskea tietotekniikkaa tai vaikkapa agendamallia, jossa oppilaat suunnittelevat itse viikkonsa”, Pitkälä kuvaa.

Suomesta löytyy alueita, joissa ei haeta kehittämisrahaa. Tarkoitus on luoda interventiomalli ja viedä osaamista näihinkin kuntiin.

Summat eivät ole suuria, kun niitä vertaa koulutuksen väheneviin määrärahoihin.

”Perusajatus on, että kehittäminen ei saisi loppua, vaikka rahoitus vähenee”, Pitkälä tiivistää.

Peruskoulu kamppailee isojen haasteiden kanssa. Eriarvoisuus lisääntyy, ja oppilaiden osaamistaso laskee.

Uusi peruskoulu -ohjelma korostaa kuitenkin sitä, että Suomessa on maailman osaavimmat opettajat, joilla on maisteritasoinen yliopistokoulutus. Tuon osaamisen kehittäminen nähdään koulun uudistamisen avaimena.

Jokaista opettajaa patistetaankin nyt laatimaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma yhdessä rehtorin kanssa.

”Vain 14 prosentilla opettajista on henkilökohtainen ammatillinen kehittymissuunnitelma”, Pitkälä toteaa.

Opettajien täydennyskoulutus ei ole Pitkälän mukaan hyvällä mallilla.

”Aikaisemmin raha annettiin täydennyskoulutuksen järjestäjille. Nyt on puhuttu setelimallista, jossa raha vastedes annetaankin kunnille, jotka ostaisivat koulutusta tarpeen mukaan.”

Täydennyskoulutuksen pitäisi Pitkälän mielestä vastedes tapahtua enemmän työpaikalla, ei niinkään kurssilla, jonne lähdetään pariksi päiväksi.

Suomalaisen koulutuksen tulevaisuudesta aiotaan luoda visio. Sen kiteyttää tänä syksynä koottava peruskoulufoorumi, joka koostuu laajasta asiantuntijoiden joukosta. Visio esitellään vuoden 2017 elokuussa .

Opetusministeriö aikoo myös tehdä suunnitelman kansainvälisen koulutuksen foorumin perustamiseksi Suomeen.

Ensimmäinen tapahtuma järjestettäisiin vuoden päästä. Siitä tehtäisiin vuotuinen tai joka toinen vuosi toistuva perinne.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat