Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Venäläismatkailijat vievät taas Suomesta ruokaa kotiin – näin vientipakotteita kierretään

Venäläiset ovat palanneet ostoksille Kaakkois-Suomeen. HS selvitti kolme tapaa, joilla suomalaisruoka liikkuu itärajan yli pakotteista huolimatta.

Kotimaa
 
Sergei Gratšov
Pietarilaiset Anna ja Ljubov Ivanova ostoksilla Laplandia-kaupan kalatiskillä Lappeenrannassa. Kalaosaston päällikön Timo Mutikaisen (keskellä) mukaan myynti parantui kesän aikana selvästi.
Pietarilaiset Anna ja Ljubov Ivanova ostoksilla Laplandia-kaupan kalatiskillä Lappeenrannassa. Kalaosaston päällikön Timo Mutikaisen (keskellä) mukaan myynti parantui kesän aikana selvästi. Kuva: Sergei Gratšov
Fakta

Tuonti kiellettyä, myynti ei

 Venäjän tulli tiedottaa yleensä muutaman kerran kuukaudessa muutamien kymmenien kilojen ruokalastien löytymisestä Suomen ja Venäjän rajalla.

 Isompia eriä tulli raportoi usein Pietarin satamasta. Heinäkuussa tulli löysi 135 tonnia silavaa, joka oli kuljetettu Hampurista perunapakasteen nimikkeellä. Ne eivät ole pakotteiden piirissä.

 Kiinni jääneitä epäillään hallinnollisesta rikkeestä. Yksityishenkilölle rangaistuksena voi olla enimmillään kolminkertaisesti tavaran arvoa vastaava summa ja 15–35 euron sakko. Yrityksille sakot ovat isommat. Tuotteiden myyntiä Venäjällä ei ole kielletty, vain niiden tuonti.

Lappeenranta/Pietari

Venäläiset matkailijat ovat taas innostuneet lähtemään Kaakkois-Suomeen ostoksille.

Koska talous junnaa, shoppailuun käytetään vähemmän rahaa kuin ennen. Yhdestä asiasta suostutaan silti tinkimään vain vähän: ruoasta.

”Kahdeksan kymmenestä venäläisturistista ostaa Suomesta elintarvikkeita”, toteaa Tutkimus- ja analysointikeskus Takin toimitusjohtaja Pasi Nurkka.

Matkailijoiden määrän jyrkkä väheneminen on hidastunut. Tammi–elokuussa Suomen ja Venäjän rajan ylittäjien määrä pienentyi enää viidellä prosentilla viime vuodesta. Taustalla on ruplan kurssin vakiintuminen.

”Jollei ruplan kurssi merkittävästi heikkene, loppuvuosi lienee hieman viime vuotta parempi”, Nurkka arvioi.

Romahdus parhaista ajoista on iso, sillä verrattuna vuoden 2013 tammi–elokuuhun ylittäjien määrä Kaakkois-Suomen raja-asemilla väheni tänä vuonna 44 prosenttia.

Kaupankäynnin virkistyminen on huomattu Lappeenrannan kauppojen kassoilla.

”Kesän aikana venäläisten kävijöiden määrä alkoi taas pitkästä aikaa kasvaa”, iloitsee Lappeenrannan Lidlissä jogurtteja hyllyyn asetteleva vuoropäällikkö Noora Pohjalainen.

Euroopan unioni ja Yhdysvallat asettivat Venäjälle talouspakotteita Krimin liittämisen ja Ukrainan sodan takia vuonna 2014, mihin Venäjä vastasi kieltämällä ruoan tuonnin lännestä.

Suomalaista ruokaa päätyy kuitenkin Venäjälle jatkuvasti. HS esittelee kolme tapaa, joilla venäläiset hankkivat suomalaisia elintarvikkeita pakotteista huolimatta.

1 Venäläiset matkustajat hakevat Suomesta ruokaa itselleen

Venäjän lain mukaan yksityishenkilöt saavat tuoda rajan yli omaan käyttöönsä viisi kiloa pakotelistalla olevia elintarvikkeita. Siksi Lappeenrannan ruokakaupoissa ynnäillään voin, juuston ja kalafileiden yhteispainoa.

Laplandia-ruokakaupan kalatiskillä riittää venäläisiä ostajia jonoksi asti.

Pietarilaisrouvat Anna Ivanova ja Ljubov Ivanova ostavat kilokaupalla lohta, eikä lähes 70 euron hinta huimaa.

”Emme me vielä lopettaneet”, Ljubov huikkaa ja jatkaa ostoksiaan kalatiskillä.

Yhteensä matkaseurueessa on kolme henkilöä, joten ruokakassi saa painaa 15 kiloa.

Anna Ivanova kertoo, että suomalaista ruokaa saa pakotteista huolimatta helposti Pietaristakin.

”Joka paikkaan avataan näitä suomalaisten tuotteiden myyntipaikkoja”, hän sanoo.

Pian Ivanovan mieleen muistuu politiikka.

”Me pärjäämme kyllä helposti ilman suomalaisia tuotteitakin. Minäkin ostan periaatteesta ruokaa venäläisiltä tuottajilta. Me olemme patriootteja ja tuemme [presidentti Vladimir ] Putinia ”, hän latelee.

”Emme halua auttaa vain suomalaisia viljelijöitä vaan myös omiamme kehittämään tuotantoaan.”

2 Pikkukaupat myyvät suomalaistuotteita vaivihkaa

Kioskimyymälät ja torimyyjät kaupittelevat Suomesta ostettuja pakotteiden alaisia tuotteita Venäjällä epävirallisesti. Isoista marketeista niitä ei saa.

Pienen pietarilaiskaupan vitriineissä näkyy suomalaisissa pakkauksissa lihapullia, meetvurstia, pinaattilettuja ja siivutettua juustoa. On sinihomejuustoa, valkohomejuustoa, goudaa ja kermajuustoa. Toisessa vitriinissä on kasa suomalaisia voipaketteja. Myyjä kieltää valokuvaamisen.

Sergei Gratšov
Pietarilainen pikkukauppa myy suomalaista voita, eikä mainosta sitä mitenkään.
Pietarilainen pikkukauppa myy suomalaista voita, eikä mainosta sitä mitenkään.

Liteinyn valtakadun kulmilla sijaitsevan kaupan ovessa on vain pieni nimikyltti, eikä kauppa mainosta olemassaoloaan kadulle päin. Ikkunassa on pikkuleipärasioita, joilla ei ole mitään tekemistä Suomen tai Viron kanssa. Asiakkaat ostavat usein pienen palan himoittua parmesaania – monet kaipaavat pakotetuotteista eniten juustoja.

Myyjä kertoo, että ruokaa tuodaan Suomesta ja Virosta pienissä erissä. Huomenna saisi valkohomejuustoa leikattuna isosta kiekosta. Suomalaista tuorehiivaakin on usein tarjolla. Luotto suomalaistuotteiden laatuun on yhä kova.

”Koska se toimii niin hyvin!” eräs myyjä huudahtaa vastaukseksi kysymykseen, miksi ihmeessä suomalaista hiivaa tarvitaan Venäjällä. Kokemuksen perusteella voi tosin sanoa, että kyllä venäläinenkin kuivahiiva taikinan kohottaa.

Pikkukauppojen lisäksi suomalaista ruokaa saa monelta torilta Pietarissa ja sen ympäristössä.

Pienellä torilla Koivukylässä Seuloskoin piirissä Nina myy Suomesta haettua teetä ja tiskiainetta. Pakotteet eivät koske kumpaakaan. Nina käy kerran viikossa Suomessa ja ostaa esimerkiksi juustoa noin 30 kilometriä Pietarista pohjoiseen sijaitsevan mökkikylän asukkaille.

”Juustoa myyn vain tilauksesta”, Nina kertoo.

3 Kilomummot tekivät paluun – netistä saa vaikka suomalaista mätitahnaa

Ostosmatkoja tekevät aiempaa useammin ne, jotka joutuvat elämään säästeliäästi.

”Tavallaan 2000-luvun alun niin sanottu kilotyttö- tai kilomummoilmiö on osittain palannut”, sanoo toimitusjohtaja Pasi Nurkka.

Ihmiset reissaavat edestakaisin rajan yli, jotta joku toinen voi viedä useita kiloja tavaraa Venäjälle. Näin kierretään esimerkiksi vaatteista ja autonrenkaista kerättäviä tullimaksuja ja saadaan lisää ruokakiloja. Pietarissa internetsivusto Kaappi.ru mainostaa yli 2 000 suomalaistuotteen valikoimaa. Myynnissä on kaikkea koirankakkapusseista (eivät pakotteiden alaisia) mätitahnaan (pakotteiden alaisia).

Lisäksi sivusto mainostaa ilmaisia ostosmatkoja Suomeen. Sitä ei sanota suoraan, että matkustajien tulisi ostaa vastineeksi tuotteita kaupan laskuun.

Sosiaalisen median Vkontakte-sivustolla osa ilmaismatkoja mainostavista ryhmistä kertoo, että matkanjärjestäjä haluaa viedä ruokaa ja muuta tavaraa ilmaiskyytiläisen nimissä rajan yli.

Venäläismatkailijoiden tuomat rahamäärät ovat kuitenkin romahtaneet huippuvuosista. Vielä vuonna 2013 venäläiset jättivät Etelä-Karjalaan yli 360 miljoonaa euroa. Viime vuonna luku oli enää 148 miljoonaa euroa.

Oikaisu 26.9. kello 15.30: Jutussa väitettiin, että venäläiset olisivat käyttäneet Etelä-Karjalassa viime vuonna rahaa 148 euroa. Oikea luku on 148 miljoonaa euroa.

Sergei Gratšov
Lappeenrannan Lidlissä vuoropäällikkö Noora Pohjalainen oli tyytyväinen, koska venäläisiä käy taas enemmän ostoksilla.
Lappeenrannan Lidlissä vuoropäällikkö Noora Pohjalainen oli tyytyväinen, koska venäläisiä käy taas enemmän ostoksilla.
Sergei Gratšov
Suomesta kerran viikossa ruokaa tuova Nina myy elintarvikkeita mökkikylässä Seuloskoin piirissä Pietarin lähellä.
Suomesta kerran viikossa ruokaa tuova Nina myy elintarvikkeita mökkikylässä Seuloskoin piirissä Pietarin lähellä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat