Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kaliforniassa vain rokotetut lapset pääsevät kouluun – Suomessa luotetaan valistukseen, eikä laki salli pakkorokotuksia

Takavuosina kalifornialaisperheet ovat voineet hakea rokotusvapautusta joko henkilökohtaiseen vakaumukseen tai lääketieteellisiin syihin vedoten.

Kotimaa
 
Mikko Stig / Lehtikuva
Helsinkiläisvauva sai rokotuksen elokuussa.
Helsinkiläisvauva sai rokotuksen elokuussa. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Kouluvuoden alku Kalifornian osavaltiossa Yhdysvalloissa on kiihdyttänyt paikallista rokotekeskustelua. Osavaltiossa tuli heinäkuussa voimaan laki, jonka mukaan rokottamattomat lapset eivät enää voi osallistua yhteiseen kouluopetukseen.

Takavuosina kalifornialaisperheet ovat voineet hakea rokotusvapautusta joko henkilökohtaiseen vakaumukseen tai lääketieteellisiin syihin vedoten. Lakimuutoksen myötä poikkeusta hakeneille perheille jää vain kolme vaihtoehtoa: he voivat hankkia puuttuvat rokotukset, ottaa lapsensa kotiopetukseen tai pakata kapsäkkinsä ja muuttaa toiseen osavaltioon.

The New York Times -lehden mukaan arviolta parisataa perhettä on muuttanut pois Kaliforniasta Oregoniin, Teksasiin ja Coloradoon.

Suomessa rokotuskeskustelu velloi heinäkuussa Helsingin Sanomien Sunnuntai-sivuilla julkaistun laajan artikkelin jälkeen. Rokotevastaisista aktiiveistaan tunnetussa Pietarsaaressa esimerkiksi tuhkarokolta suojaavan MPR-rokotteen kattavuus on noin 83 prosenttia vuonna 2013 syntyneissä lapsissa. Jotta tuhkarokko ei leviäisi, rokotekattavuuden pitäisi olla noin 95 prosenttia.

Myös Kalifornian lakimuutokseen vaikutti nimenomaan tuhkarokko. Vuoden 2014 joulukuussa Kalifornian Disneylandissä levisi laaja tuhkarokkoepidemia. Epidemia pääsi syntymään, koska liian harva oli rokotettu.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rokotusohjelmasta vastaava ylilääkäri Hanna Nohynekilla riittää ymmärtämystä Kalifornian rokoteongelmia kohtaan. Hän ei kuitenkaan usko, että Suomessa päädyttäisiin vastaaviin toimiin tai pakkorokotuksiin.

”Suomessa on vallinnut konsensus siitä, että perustuslakiin kirjatut yksilönoikeudet eivät salli minkäänlaisia pakkorokotuksia. Rokottamattomuus ei esimerkiksi estä varusmiespalvelusta, vaikka tartuntalain tulkinnan mukaan kaikki alokkaat olisi rokotettava”, Nohynek sanoo.

Alokkaan kanssa keskustellaan, mutta jos tämä ei halua rokotusta, häntä ei suljeta pois varusmiespalveluksesta.

HS:n rokoteartikkelin jälkimainingeissa keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä tiedotti valmistelevansa lakialoitetta rokotuspakosta, ja rokotusten kytkemisestä lapsilisien maksamiseen.

Nohynekin mukaan terveydenhuollon ammattilaiset taas ovat keskustelleet eri tavoista hyödyntää valtakunnallista rokoterekisteriä.

Kaikkien suomalaisten kunnallisessa hoidossa saamat rokotukset on kirjattu 2010-luvulta lähtien rekisteriin, mutta hoitohenkilökunta ei voi sieltä tarkistaa oman alueensa lasten yksilöllisiä tietoja. Rekisteri on viranomaisten ja tutkijoiden käytössä siten, että sen avulla voidaan selvittää esimerkiksi rokotuskattavuutta alueittain.

”THL on tehnyt yhteensä 16 kuntakäyntiä, joissa on keskusteltu muun muassa valtakunnallisen rekisterin hyödyntämisestä. Voisivatko hoitajat esimerkiksi lähettää kutsuviestejä rokotuksiin? Nyt hoitajat voivat lähettää vastaavanlaisia tekstiviestejä vain, jos vanhemmat ovat antaneet siihen luvan.”

Suomalaisilla lapsilla on neuvolassa kolme laajaa terveyden ikäkausitarkastelua neljän kuukauden 18 kuukauden sekä neljän vuoden iässä. Niiden yhteydessä voidaan tarvittaessa keskustella myös rokotuksista perheiden kanssa.

Yleensä lapsen ensimmäisellä neuvolakäynnillä selvitetään, haluaako perhe kansallisen rokoteohjelman mukaiset rokotteet.

Kouluterveydenhuollossa lapsille tehdään kolme laajaa terveystarkastusta ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Terveydenhoitajia kehotetaan keskustelemaan hpv-rokotteesta viidennen luokan terveystarkastuksen yhteydessä.

Rokotuksista voidaan keskustella vielä 14–15 vuoden iässä, kun vuorossa on jäykkäkouristus-kurkkumätä-hinkuystä -rokotteen antaminen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat