Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Neuvostoliitto häiritsi Suomen televisiolähetyksiä kylmän sodan vuosina – Eläkeläinen päätti selvittää, mitä oikein tapahtui

Suomi pyrki diplomatialla lopettamaan televisiokatsojia kiusanneen häiriön, mutta vaiva toistui vastaanottimissa Neuvostoliiton hajoamiseen asti.

Kotimaa
 
Ville Vaarne
Sami Kilpiö
Jorma Laiholla on sylissään mittausvastaanotin, jota käytettiin radioaaltojen tutkimiseen.
Jorma Laiholla on sylissään mittausvastaanotin, jota käytettiin radioaaltojen tutkimiseen. Kuva: Sami Kilpiö
Fakta

Tutkat esillä Ilmatorjuntamuseossa

 Suomeen hankittiin 1970-luvun lopussa Ito-79-ilmatorjuntajärjestelmä, joka on esillä Tuusulan Ilmatorjuntamuseossa.

 Järjestelmässä on samanlaiset tutkat kuin mitä Neuvostoliitto käytti.

 Eräs Neuvostoliiton vastaavan järjestelmän tutkista oli televisiohäiriöiden aiheuttaja.

 Ilmatorjuntamuseossa järjestetään lauantaina kello 12 luento, jossa Jorma Laiho kertoo lisää televisiohäiriöistä. Myös kyseisiä tutkia esitellään yleisölle.

Televisioiden kuvassa ilmeni 1970- ja 1980-luvulla tasaisin väliajoin häiriöitä, jotka moni katsoja muistaa yhä.

Häiriöiden alkuperää tutkittiin Yleisradiossa innokkaasti. Yksi asiaa selvittäneistä oli nuori, diplomi-insinööriksi vasta valmistunut Jorma Laiho. Lopulta häiriöiden alkupiste löytyi itärajalta, Neuvostoliitosta.

Jostakin syystä tv-kuvan häiriöitä ei useiden vuosien aikana saatu loppumaan. Yleisradiossa 40 vuoden pituisen uran tehnyt Jorma Laiho päätti eläkepäivillään selvittää, oliko Yleisradion lukuisiin häiriövalituksiin reagoitu viranomaisten ja päättäjien toimesta.

Häiriöt alkoivat Lappeenrannan suunnassa vuonna 1971. Se oli aikaa, jolloin väritelevisiot yleistyivät Suomessa. Jorma Laiho tuli Yleisradioon harjoittelijaksi kahta vuotta myöhemmin. Vuonna 1975 hän työskenteli Laajasalon mittausasemalla, jossa häiriöitä selviteltiin.

”Kuvan välähtäminen kiusasi katsojia. Jotkut kirjoittivat Yleisradioon”, Laiho kertoo.

Televisioon ilmestyi hopeanvärisiä kipinäjuovia, joita tuli tasaisesti 15 sekunnin välein. Kuva saattoi jopa pyörähtää ympäri.

Laihon mukaan tarkkaa tietoa ei ole, kuinka monessa taloudessa häiriöitä nähtiin. Hän arvelee, että häiriöt koskivat pahimmillaan satoja koteja.

Ensin häiriöt kirjasi ylös neuvontateknikko Risto Laitinen, joka ajoi autolla pitkin itärajaa ja paikansi häiriösignaalin Viipurin ja Vainikkalan välille. Ylen työntekijöiden kesken syntyi heti epäilys, että kyseessä oli Neuvostoliiton ilmatorjunnan tutka. He olivat uteliaita. ”Luimme kirjastossa ulkomaisia lehtiä ja koetimme selvittää, mistä on kyse.”

Innokkain ja taitavin selvittelijä oli Ylen mittaussuunnittelija Väinö Virtanen, joka keräsi tiedot ja käytti Laajasalon mittausaseman välineitä asian varmistamiseen.

Yleltä tiedot lähetettiin eteenpäin Posti- ja lennätinlaitoksen radio-osastolle. Mittausaseman henkilökunnasta tuntui siltä, että asia jäi sen jälkeen viranomaiskoneiston rattaisiin.

Laiho jäi eläkkeelle teknisenä johtajana vuonna 2013, mutta asia jäi kaivelemaan häntä. Hän päätti selvittää, mitä silloin oli jäänyt pimentoon. Ulkoministeriön asiakirjat oli julistettu salaisiksi 25 vuoden ajaksi. Niistä tuli 2000-luvulla julkisia, ja totuus alkoi paljastua..

Kävi ilmi, että ulkoministeriö oli diplomatian keinoin ja julkisuudelta salassa yrittänyt saada häiriöt loppumaan. Laihon mukaan ulkoministeriön viesti Neuvostoliitolle oli muotoiltu kauniisti. Viesti kuului tähän tapaan:

”Ihmiset ärsyyntyvät tästä ja se aiheuttaa särön maidemme ystävällisiin suhteisiin”, Laiho kertoo.

Laihon mukaan Neuvostoliiton suurlähettiläs oli lopulta vastannut suomalaisille. Hän suhtautui asiaan ymmärtäväisesti. Suomen suurlähetystö Moskovassa oli kehottanut suomalaisia odottamaan.

Odotusta kesti aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti.

Vielä 1980-luvulla häiriöitä esiintyi, mutta huippuvuodet olivat Laihon mukaan 1977–1978. Välissä oli taukoja. Häiriöiden aikaan kerrottiin salaliittoteorioita siitä, että Neuvostoliitto tekee häirintää tahallaan.

Laiho sanoo tietävänsä nyt varmuudella, että häiriöt tulivat vahingossa.

Hän ei usko, että ne olivat Neuvostoliiton puolelta tahallista kiusaamista.

Yhtenä perusteluna on se, että häiriösignaalit tulivat sattumanvaraisten ohjelmien päälle sattumanvaraisina aikoina.

Laihon mukaan Neuvostoliiton omat sotaharjoitukset veivät radiotaajuuksilta niin paljon tilaa, että tilaa jouduttiin lainaamaan myös televisiotaajuuksien puolelta.

”Jos televisiokuvaa olisi haluttu häiritä tahallaan, siihen olisi ollut ihan eri laitteet”, Laiho sanoo.

Mallisivu erästä häiritsevää tutkaa koskevasta mittauksesta.
Mallisivu erästä häiritsevää tutkaa koskevasta mittauksesta.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat