Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Talvivaaran näkymät eivät vakuuta geologian professoria – ”Yhtiön suunnitelmat ovat ihan epätoivoisia”

”Aina sama vanha laulu nikkelin hinnannoususta”, sanoo professori Matti Saarnisto.

Kotimaa
 
Jukka Gröndahl / HS
Kaivoskuormurit eli dumpperit kuljettavat yötä päivää mustaliuskemalmia murskaamolle Talvivaarassa.
Kaivoskuormurit eli dumpperit kuljettavat yötä päivää mustaliuskemalmia murskaamolle Talvivaarassa. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Kaivosyhtiö Terrafamen usko tulevaisuuden näkymien parantumisesta entisellä Talvivaaran kaivoksella ei vakuuta Talvivaara-kritiikistään tunnettua geologian professoria Matti Saarnistoa. Saarnisto on jäänyt eläkkeelle Goelogian tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajan tehtävistä.

Matti Saarnisto
Matti Saarnisto

”Meinasi Hesarin juttua lukiessa mennä aamukahvi väärään kurkkuun. Aina sama vanha laulu nikkelin hinnannoususta”, Saarnisto huokaa.

HS kertoi lauantaina, että Terrafamen metallien tuotanto on lisääntynyt, vesiongelma helpottanut ja nikkelin maailmanmarkkinahinta kallistunut. Kaivosta kuitenkin uhkaa vuodenvaihteessa lakkautuspäätös, jos se ei saa hankittua yksityistä rahoitusta toiminnan kasvattamiseen. (Linkki HS:n juttuun.)

”Toisin kuin Terrafamen edustajat antavat ymmärtää, nikkelin hinta ei ole tänä vuonna olennaisesti noussut. Sitä paitsi maailmassa on useita lähes kannattavia nikkelikaivoksia nyt suljettuna, joten ne avattaisiin tuotannolle ensin. Terrafamea voisi hyötyä nikkelin hinnannoususta vasta silloin, kun nousu olisi todella hurjaa”, Saarnisto sanoo.

Olennaista Saarniston mielestä on se, ettei Talvivaaran kaltaista köyhää malmiesiintymää saada kannattavaksi. Jos nikkelirikastekilosta maksetaankin nyt noin 10 euroa, sen tuottaminen Talvivaarassa maksaa melkein kolminkertaisesti. Yhdestä malmitonnista saadaan ulos 1–1,5 kiloa nikkeliä.

Terrafamen oman ilmoituksen mukaan tuotantokulut ovat nyt noin 20 miljoonaa euroa kuukaudessa. Myyntituloilla katetaan vain kolmannes kuluista.

Kaivoksen ongelmana on myös mustaliuskemalmin suuri rikkipitoisuus, joka haittaa teräksen valmistamista. Talvivaaran malmitonnissa ja myös sivukivessä on rikkiä kahdeksan prosenttia. Yhtiö esittääkin valtiolle 75 miljoonan euron pasuton rakentamista.

Pasuttamisessa metalliyhdisteen kemiallinen koostumus muuttuu korkeassa lämpötilassa, jolloin sitä on helpompi jalostaa. Pasuttamisessa Terrafamen nikkelisulfidista poistuu rikki, joka on teräksen valmistuksessa haitallinen aine.

”Yhtiön suunnitelmat pasuttamisesta ovat ihan epätoivoisia. Ilmeisesti jatkossa rikki menee taivaan tuuliin, kun se nyt päätyy veteen”, napauttaa Saarnisto.

Mustaliuskeen rapautuessa syntyy Saarniston laskujen mukaan jokaisesta malmitonnista noin 200 kiloa rikkihappoa.

”Ja se päätyy vääjäämättä luontoon.”

Kaivosyhtiö on vuoden aikana turvautunut lisäjuoksutuksiin estääkseen ympäristövahinkoja. Puhdistettua jätevettä on juoksutettu Nuasjärveen yhteensä 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Yhtiön oman arvion mukaan bioliuotuksessa on lisäksi haihtunut ainakin miljoona kuutiometriä vettä, koska liuotuskasat ovat olleet kuumia.

Kaivoksen vesimäärä on vuodessa pudonnut 9,9 miljoonasta kuutosta 5,9 miljoonaan kuutioon.

”Olen erikoisen huolissani, minne se likainen kaivosvesi on joutunut ja onko toimittu laillisesti. Kehtaavat sanoa, että se haihtuu, vaikka on ollut normaali sateinen kesä”, Saarnisto ihmettelee.

Saarnisto on ammattiurallaan tutkinut kaivostoiminnan vaikutusta järvien pohjasedimenttiin. Nikkelikaivoksen vaikutuksen näkee hänen mukaansa paljaalla silmällä.

”Nuasjärvi ja reitit alaspäin saastuvat vääjäämättä. Sedimentti muuttuu mustaksi. Kun normaali pohjakierto häiriintyy, syntyy happikatoja. Nuasjärven syvänteissä happikatoa on jo havaittu.”

Saarnistolla on mielessään myös useita avoimia kysymyksiä, joihin julkisuudessa ei ole tullut vastauksia.

”Mitä on tapahtunut Talvivaaran uraanille? Säteilyturvakeskuksessa ei viime viikolla tiedetty uraanista mitään. Entä mitä tapahtui maailman suurimman sinkkiyhtiön Nyrstarin 200 miljoonan euron sijoitukselle Talvivaaran konkurssissa? Odottaako Terrafamea korvausvaade lähitulevaisuudessa, jos se löytää uusia sijoittajia?”

Ennen konkurssia Talvivaaran nikkelirikaste ja sen sisältämä uraani matkasi Norilsk Nickelsin tehtaalle Harjavaltaan. Konkurssi katkaisi sopimuksen.

Iltalehden haastattelussa viikko sitten venäläisomisteisen Norilsk Nickel Harjavallan toimitusjohtaja Joni Hautojärvi kertoo, että Harjavallassa odottaa 3,5 tonnia Talvivaaran nikkelistä erotettua uraania. Jos Terrafame saa käynnistysluvan lähes valmiiksi rakennettuun uraanierottamoonsa, tämä uraanierä matkaa Harjavallasta takaisin Talvivaaraan. Säteilyturvakeskus arvioi kaksi vuotta sitten, että Sotkamon kipsisakka-altaassa olisi ollut uraania noin 300 tonnia.

Jos Suomen valtiolta ei heru Terrafamen kaivostoiminnalle jatkolupaa, prosessin alasajo kestää useita vuosia ja maksaa paljon. Ympäristöhaittojen minimoimiseksi Helsinginniemen kokoinen alue pitäisi Saarniston mukaan konsulttiyhtiö Pöyryn selvityksessä saada kapseloitua vesi- ja ilmatiiviiksi.

Valtionyhtiö uskoo lujasti entisen Talvivaaran kaivoksen menestymiseen
Valtionyhtiö uskoo lujasti entisen Talvivaaran kaivoksen menestymiseen
Valtionyhtiö Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia kertoo kaivoksen nykyisestä tuotannosta, tulevaisuudesta ja rahoitusneuvottelusta.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat