Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

"Vähän kiusallinen juttu" – Mystiset miljoonat kaunistavat budjettia, mutta onko niitä edes olemassa?

Ensi vuoden velkatarpeen pienenemisen taustalta löytyvät salaiset arviot valtion omaisuuden myynneistä ja osinkotuloista.

Kotimaa
 
Tuomas Niskakangas Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on talouden ja politiikan toimituksen uutistuottaja.
Jussi Nukari / Lehtikuva
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) pyyhki otsaansa vuoden 2017 budjettiehdotuksen esittelytilaisuudessa 11. elokuuta Helsingissä.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) pyyhki otsaansa vuoden 2017 budjettiehdotuksen esittelytilaisuudessa 11. elokuuta Helsingissä. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Uutinen oli iloinen, yllättävä – ja se jäi mysteeriksi.

Viime viikon budjettiriihessä pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus kertoi, että valtion velkaantumisen huima vauhti näyttäisi ensi vuonna taittuvan laskuun.

Tuoreen budjetin mukaan valtion velkatarve on ensi vuonna vielä suuri, 5,5 miljardia euroa, mutta sentään tätä vuotta pienempi.

”Vajausta siellä on 5,5 miljardia, joka on himpun verran vähemmän kuin tämän vuoden alijäämä”, Sipilä sanoi tiedotustilaisuudessa.

”Hyvä, että saatiin sitä vähän kevään kehyksestä alemmas”, säesti valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok). Hän viittasi kevään kehysriiheen, jossa velkaantuminen näytti pahenevan vielä ensi vuonnakin.

Vielä elokuussa julkistetussa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa ensi vuoden velkatarve näytti 5,9 miljardilta, eli suuremmalta kuin tämänvuotinen arvio 5,6 miljardia.

Jostain löytyi viime hetkellä säästöä tai uutta rahaa. Mutta mistä?

Painetta velkaantumisen hidastamiseen oli ilmassa.

Oppositio arvosteli elokuussa hallitusta sen tekemistä leikkauksista ja siitä, että leikkaukset eivät edes tuota tulosta.

”Tämän kaiken jälkeen Orpon budjettiesitys onkin suuri yllätys. Hallitus lisää ensi vuonna velanottoa – ei vähennä sitä”, sanoi Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman puolueen kesäkokouksessa viikko valtiovarainministeriön budjettiesityksen julkistuksen jälkeen.

Demarit moittivat sitä, että hallituspuolueet käyttävät leikkausten tuomia säästöjä menoihin, jotka ilahduttavat hallituspuolueiden kannattajia.

Budjettiriihessä jaettiinkin rahaa maatalousyrittäjille, lapsiperheille, veteraaneille ja eläkettä odottaville työttömille. Silti hallitus sai käännettyä velkaantumisen laskuun.

Julkistetuista papereista ei suoraan ilmennyt syytä kolmessa viikossa tapahtuneelle satojen miljoonien käänteelle.

Valtion menojen vähentymisestä ei ollut kyse, sillä valtiovarainministeriön esityksessä ja hallituksen talousarviossa ensi vuoden menojen määrä on sama.

Valtion tulot sen sijaan olivat kasvaneet. Hallituksen budjettiin näytti pudonneen taivaan lahjana jostain 400–500 miljoonan euron edestä tuloja.

Valtaosa valtion tuloista on veroja, mutta verotulot arvioitiin samaksi valtiovarainministeriön ja hallituksen arvioissa. Muita tuloja valtiolla on niukasti. Käytännössä vaihtoehtoja yllättävälle tuloerälle jäi yksi: valtion omaisuustulot eli osinko- ja myyntitulot.

Valtiovarainministeriön apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen vahvistaa, että juuri valtion omaisuuden myynneistä tehdyn arvion muutos oli pääasiallinen syy, joka käänsi alijäämän laskuun.

Valtio ansaitsee karkeasti 1,5–2,0 miljardia euroa vuodessa osinkoina ja osakkeiden myynteinä. Tätä summaa päätettiin jo vuosi sitten nostaa, kun hallitus etsi rahoitusta kärkihankkeilleen.

Omaisuuden myyntien ja osinkojen toteutumista on kuitenkin vaikea arvioida. Joskus arviot eivät toteudu, esimerkiksi huonojen markkinaolosuhteiden takia. Lisäksi valtion omistajapolitiikka on murroksessa. Osaa valtion yhtiöomistuksista ollaan siirtämässä uuteen kehitysyhtiöön, jota on jo valtionomaisuuden myyntikonttoriksikin kutsuttu.

Tälle vuodelle laskettuja myyntituloja siirtyi ensi vuodelle juuri budjettiriihen alla. Kun oletetut myyntitulot laitettiin ensi vuoden budjettiin, ensi vuoden odotettu velkatarve pieneni.

”Kärkihankkeiden menot nousevat viime vuodesta ja sen vuoksi omaisuustuloja on budjetoitu ensi vuodelle enemmän. Omaisuustulojen tarkempi budjetointi tapahtui vasta riihessä eikä VM:n pohjassa”, Sipilä sanoo.

Tätä hallitus ei budjettiriihen päätteeksi avannut. Vaiteliaisuudelle lienee ainakin kaksi syytä.

Ensinnäkin, ensi vuoden budjetin pelastanut potti on pois tämän vuoden tuloista. Valtio joutuu syksyn lisäbudjetissa toteamaan, että tälle vuodelle suunniteltuja omaisuustuloja on kadonnut ensi vuodelle.

On mahdollista, että tältä vuodelta menetetyt omaisuustulot pystytään korvaamaan muilla tuloilla, kuten odotettua suuremmilla verotuotoilla. On myös mahdollista, että valtio joutuu toteamaan velkatarpeen kasvavan tänä vuonna odotettua suuremmaksi.

Toiseksi, omaisuustulojen arviointi herättää ulkopuolisen silmin herkästi epäilyksiä. Budjettiin kirjatut omaisuustulot ovat arvioita, joita hallitus ei tarkenna. Valtio ei voi avoimesti kertoa suunnitelmiaan yhtiöiden myynnistä – tai ainakaan se ei olisi järkevää.

”Meillä on tiettyjä arvioita, mitä myydään. Ei niitä voi julkisesti sanoa”, sanoo Sipilän erityisavustaja Markus Lahtinen.

Myyntitulojen arvioiden läpinäkymättömyys tarjoaisi mahdollisuuden tehdä arvioita, jotka näyttävät poliittisesti hyvältä. Budjettiin kirjaukset tehtiin Orpon alaisuudessa olevan valtiovarainministeriön budjettiosaston toimesta. Pohjana käytettiin Sipilän alaisuudessa olevan omistajaohjausosaston arvioita.

Olisiko hallitus tarkoituksella voinut heittää pöytään sellaiset myyntiarviot, joilla velkaantumisvauhti saadaan näyttämään alaspäin?

Apulaisbudjettipäällikkö Majanen sanoo, että niin ei tapahtunut.

”Tässä ei ole sellaista takana. Tämä on arvio, joka sattui niihin päiviin”, Majanen sanoo.

Useat HS:n haastattelemat virkamiehet kuitenkin myöntävät, että kysymys nousee väkisinkin esiin tällaisella ajoituksella.

”Vähän kiusallinen juttu, koska tuollaisen johtopäätöksen siitä voi tosiaan tehdä, että näitä on yritetty vain jaksottaa sillä tavalla”, Majanen sanoo.

Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Petteri Orpo (kok) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk) esiintyivät hallituksen budjettineuvottelujen tiedotustilaisuudessa 1. syyskuuta Helsingissä.
Petteri Orpo (kok) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk) esiintyivät hallituksen budjettineuvottelujen tiedotustilaisuudessa 1. syyskuuta Helsingissä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat