Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suosivatko tuomarit rikkaita? Tuore tutkimus selvitti suomalaisten luottamusta tuomioistuimiin

Toimeentulovaikeudet heikentävät ihmisten luottamusta tuomioistuimien tasapuolisuuteen, ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta.

Kotimaa
 
Rio Gandara / HS
Kriminologian professori Janne Kivivuori pitää huolestuttavana heikosti toimeentulevien luottamuspulaa tuomioistuimiin. ”Sosiaalisten ryhmien välillä oli varsin suuria eroja suhtautumisessa sellaiseen keskeiseen instituutioon kuin tuomioistuimet.”
Kriminologian professori Janne Kivivuori pitää huolestuttavana heikosti toimeentulevien luottamuspulaa tuomioistuimiin. ”Sosiaalisten ryhmien välillä oli varsin suuria eroja suhtautumisessa sellaiseen keskeiseen instituutioon kuin tuomioistuimet.” Kuva: Rio Gandara / HS

Toimeentulovaikeudet heikentävät ihmisen luottamusta tuomioistuimiin. Mitä suurempia vaikeuksia ihmisellä on tulla toimeen tuloillaan, sitä sitä todennäköisemmin hän uskoo tuomioistuimien kohtelevan ihmisiä epätasa-arvoisesti.

Huonosti toimeentulevat uskovat myös muita yleisemmin, että eliitti pystyy vaikuttamaan tuomioistuimien päätöksiin.

Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Tutkimushankkeen johtaja, professori Janne Kivivuori Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista arvelee, että vastoinkäymiset luovat yleistä epäluottamusta instituutioihin.

”Jos elämänkulkuun liittyy kasaantuvaa huono-osaisuutta, se luo katkeruutta suhteessa instituutioihin. Jos olisimme tutkineet luottamusta vaikkapa eduskuntaan, mediaan tai ammattiyhdistysliikkeeseen, tulokset olisivat olleet ehkä samankaltaiset”, hän toteaa.

Tutkimuksen perusteella ei voida päätellä epäluottamuksen syytä, Kivivuori korostaa. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että toimeentulonsa kanssa kamppailevilla olisi enemmän kokemusta tuomioistuimista. Tulosten tulkinnassa otettiin huomioon vastaajien tuomioistuinkokemukset, eivätkä ne selitä eroa.

Tutkimus ei myöskään varsinaisesti kohdistunut ihmisten kokemuksiin tuomioistuimista, vaan ihmisten mielikuviin niistä.

”Pienellä vähemmistöllä oli kokemusta tuomioistuimista. On syytä korostaa, ettei tutkimuksen perusteella voida tehdä johtopäätöksiä tuomioistuimen toiminnasta, vaan kansalaisten käsityksistä siitä.”

Kivivuori myöntää pitävänsä tuloksia huolestuttavina.

”Sosiaalisten ryhmien välillä oli varsin suuria eroja suhtautumisessa sellaiseen keskeiseen instituutioon kuin tuomioistuimet. Meillä on tarkoitus seurata kehitystä. Jos ero on supistumassa, tilanne on vähemmän huolestuttavaa, mutta tällä hetkellä meillä on vain yksi mittaus”, Kivivuori kertoo.

Kysely tehtiin Kansallisen uhritutkimuksen yhteydessä vuonna 2013. Lomake lähetettiin yhteensä 14 000 ihmiselle, ja puolet heistä vastasi kyselyyn. Vastauksia tuli siis seitsemäntuhatta.

Kivivuoren lisäksi tutkimuksessa olivat mukana projektikoordinaattori Laura Kuitunen ja yliopistotutkija Martti Lehti.

Toimeentulovaikeuksissa kamppailevien epäluottamus tuomioistuimiin oli selkein tutkimustulos, mutta myös vähäisellä koulutuksella oli samanlaista vaikutusta.

Kivivuori haluaisi jatkossa selvittää tarkemmin sitä, miten ihmisen median käyttö vaikuttaa tuomioistuimia kohtaan tunnettavaan luottamukseen.

Joidenkin teorioiden mukaan paljon televisiota ja elokuvia katsovat – sekä nykyisin myös somessa ja virtuaalimaailmassa viihtyvät – altistuvat ”pahan maailman oletukselle”, hän huomauttaa.

”He siis saattavat olettaa pahoja motiiveja, salaliittoja ja juonittelua. Sosiaalinen huono-osaisuus voi siis vaikuttaa mediatottumuksiin, ja ne taas vaikuttavat epäluottamuksen lisääntymiseen.”

Ihmiset uskovat yleisimmin, että tuomioistuimissa suositaan varakkaita, koulutettuja ja kantaväestöä. Yksi yllättävimmistä havainnoista oli maahanmuuttajien käsitys, jonka mukaan tuomioistuimissa suosittaisiin naisia. Näin uskoivat erityisesti Euroopan ulkopuolella syntyneet.

”Tämä oli yksi odottamattomista oheistuloksista, ja se avaa kysymyksiä jatkotutkimuksiin. Alustava tulkinta on, että he vertaavat Suomea omaan taustaansa. Muualla syntyneet tulevat keskimäärin alueilta, joissa naisen asema on eri kuin Suomessa. Meillähän jo yli puolet tuomareista ja syyttäjistä on naisia.”

”Muualta maailmasta tuleville naisten vahva asema Suomessa voi olla yllättävä. Kyse ei siis olisi omista tuomioistuinkokemuksista, vaan tasa-arvokulttuurimme luomista mielikuvista”, Kivivuori pohtii.

Tutkimuksessa saatiin myös viitteitä siitä, että maahanmuuttajat uskovat muita harvemmin eliittien vaikuttavan täkäläisten tuomioistuimien päätöksiin. Tämäkin saattaa Kivivuoren mukaan kertoa siitä, että he vertaavat tilannetta lähtömaahansa.

”Suomessa on kansainvälisesti katsoen vähän korruptiota. Kenties muualta tulleet tekevät vertailuja lähtömaihinsa ja ajattelevat, että eihän täällä nyt eliitti manipuloi tuomareita!”

Nuoret luottavat tuomioistuimiin enemmän kuin vanhemmat ikäluokat. Tätäkin tulosta Kivivuori pitää yllättävänä. Samantyyppisessä tutkimuksessa 1960–70-luvuilla havaittiin, että nimenomaan nuoret suhtautuivat kriittisesti tuomioistuimiin.

Kivivuori ei rohkene lähteä veikkailemaan, mistä nuorten luottamus johtuu. Hän heittää kuitenkin yhden arvauksen.

”Voi olla, että 60–70-luvuilla oli poikkeuksellinen tilanne. Silloin oli normivallankumous, kontrollin vastainen ilmapiiri. Nyt ollaan palattu normaaliin tilanteeseen.”

Kaikkiaan Suomessa ollaan hänen mukaansa hyvässä tilanteessa.

”Kansainvälisessä vertailussa Suomi asettuu hyvää asemaan. Luottamustasot ovat korkeita”, Kivivuori tiivistää.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat