Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Eläkeläisten etuja ajava kansalaisaloite jumittui paperisiin allekirjoituksiin

Kotimaa
 
Anni Reenpää / Lehtikuva
Kansalaisaloitteen allekirjoittajat vaativat eläkkeiden sitomista palkkatasoindeksiin. Aloitteen tekijät haluavat, että eläkkeet nousisivat samaa tahtia kuin palkat, mikä heidän mukaansa on tähän mennessä estynyt taitetun indeksin vuoksi.
Kansalaisaloitteen allekirjoittajat vaativat eläkkeiden sitomista palkkatasoindeksiin. Aloitteen tekijät haluavat, että eläkkeet nousisivat samaa tahtia kuin palkat, mikä heidän mukaansa on tähän mennessä estynyt taitetun indeksin vuoksi. Kuva: Anni Reenpää / Lehtikuva
Fakta

Aloite vaatii 50 000 nimeä

 Perustuslain muutoksella maaliskuussa 2012 mahdollistettiin kansalaisaloitteen jättäminen eduskunnalle.

 Kansalaisaloite tulee eduskunnan käsittelyyn, jos sillä on vähintään 50 000 allekirjoitusta.

 Allekirjoitukset aloitteeseen on kerättävä kuuden kuukauden kuluessa.

 Kansalaisaloitteella voi ehdotetaan uutta lakia, muutosta olemassa olevaan lakiin tai nykyisen lain kumoamista.

Eläkeläisten toimeentuloa koskevan kansalaisaloitteen saapuminen eduskunnan käsittelyyn on viivästynyt paperiruuhkan takia.

Kansalaisaloitteen on allekirjoittanut hyväksytysti 84 820 henkilöä. Se on kolmanneksi eniten nimiä kerännyt aloite. Aloitteita on tehty 533.

Keräys loppui jo maaliskuun lopussa, mutta eduskuntaan sitä ei ole vieläkään kuulunut. Keskeinen syy on se, että aloitteiden allekirjoituksia tarkistavalla Väestörekisterikeskuksella oli suuri työ tarkistaa kerättyjen nimien oikeellisuus.

Useimmiten kansalaisaloitetta kannattavat antavat pääasiassa nimensä keräykseen verkossa kansalaisaloite.fi-sivustolla tai muilla verkkosivustoilla, mutta tällä kertaa nimiä tuli valtavasti myös paperilomakkeilla.

Lopulta Väestörekisterikeskus hyväksyi 19 987 paperille tehtyä allekirjoitusta. Työtä riitti, mutta lopulta vain noin 470 paperia hylättiin. Osassa oli unohtunut allekirjoitus tai syntymäaika. Yksi paperilla kannatuksensa ilmoittanut oli ulkomaalainen.

”Väestörekisterikeskuksella oli tavallista isompi työ, kun paperia ilmoituksia oli paljon”, sanoo keräyksessä aktiivisesti toiminut Eeva Kainulainen.

Väestörekisterikeskus sai työnsä loppuun 23. kesäkuuta, mutta edelleenkään aloitetta ei ole lähetetty eduskuntaan.

”Ajattelimme, että eduskunnassa on budjettikäsittely ja muuta nyt syksyllä, joten viemme sen marras–joulukuun vaihteessa käsittelyyn. Pitää puhua vielä eduskunnan kanssa”, sanoo Kainulainen.

Keräyksen vahvistuksen jälkeen kerääjillä on kuusi kuukautta aikaa viedä aloite eduskunnan käsittelyyn. Aikaa ”työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiin” -nimisellä kansalaisaloitteella on 23. joulukuuhun asti.

Aloite koskee sitä, että eläkkeet sidottaisiin palkkatasoindeksiin kuten aikaisemmin. Nyt käytössä on työeläkeindeksi, jota laskettaessa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,2 ja hintatason muutoksen 0,8. Aloitteen tekijät haluavat, että palkkatason muutoksen painokerroin olisi yksi eli eläkkeet nousisivat samaa tahtia kuin palkat.

Aloitteen tekijöiden mielestä nykyinen niin sanottu taitettu indeksi on aiheuttanut sen, että eläkkeensaajien tulot ovat jääneet ansiotulojen kehityksestä jälkeen.

Aloitteen perustelujen mukaan vuosina 1994–2014 palkkatason nousu oli 88 prosenttia ja työeläkkeiden 46 prosenttia.

”Eläkkeiden ostovoima eläkkeen alkaessa on ihan hyvä, mutta vuosien jälkeen ostovoima heikkenee, ja juuri silloin kuin eläkeläisen lääkekulut kasvavat”, sanoo Kainulainen.

Kainulainen arvelee, että aloitteen läpimeno on tiukkaa, koska niin monet instituutiot vastustavat muutosta. ”Näitä ovat muun muassa Eläketurvalaitos ja Tela.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat