Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kuka saa jäädä sairaan lapsen kanssa kotiin? Työnantajien ehdoissa kotihoidolle on rajuja eroja

Yhä useampi hoitaa sairaan lapsen ja tekee samalla työpäivän etänä. Vastaa HS:n kyselyyn ja kerro omista kokemuksistasi.

Kotimaa
 
Ville Vaarne
Pekka Fali
Oululainen Mikla Ervasti kuljettaa tyttärensä Mandan, 5, (vas.) ja Aadan, 3, Rajakylän päiväkotiin polkupyörällä.
Oululainen Mikla Ervasti kuljettaa tyttärensä Mandan, 5, (vas.) ja Aadan, 3, Rajakylän päiväkotiin polkupyörällä. Kuva: Pekka Fali
Tästä on kyse

Enintään neljä päivää sairaan lapsen hoitoa

 Jos työntekijällä on alle 10-vuotias lapsi ja tämä sairastuu äkillisesti, äidillä tai isällä on työsopimuslain mukaan oikeus jäädä kotiin hoitamaan lasta, ellei hoito muuten järjesty.

 Kotiin voi jäädä enintään neljäksi päiväksi. Alakohtaiset työehtosopimukset määrittelevät, moneltako päivältä maksetaan palkkaa. Yleensä kolmelta.

 Poissaolo-oikeus on myös lapsen kanssa samassa taloudessa vakituisesti asuvalla äiti- tai isäpuolella.

 Molemmat vanhemmat eivät saa olla kotona samaan aikaan, paitsi jos toinen vanhempi itse on vakavasti sairas.

 Työnantajalla on oikeus vaatia selvitys lapsen hoidon tarpeesta esimerkiksi lääkärintodistuksella.

Flunssakaudella päiväkodissa käy kato. Lapset sairastuvat, ja vanhempien on jäätävä pois töistä.

Työnantajien käytännöt silloin kun työntekijä tarvitsee tilapäistä hoitovapaata, vaihtelevat laidasta laitaan. Vaikka aiempaa useammalla työpaikalla hyväksytään nykyään pelkkä oma ilmoitus, vaaditaan monessa paikassa yhä lääkärintodistus heti ensimmäisestä päivästä alkaen.

Helsinkiläinen Liisa Koski kertoo, että hänen perheessään sairas lapsi viedään herkästi lääkäriin, sillä perheen lapset on vakuutettu. Samalla hoituu lääkärintodistuksen hakeminen, joka vaaditaan työpaikalla heti ensimmäisestä päivästä lähtien.

”Onneksi nämä (lapset) ovat hirveän terveitä”, Koski sanoo.

Koski kertoo, että heidän perheessään lasten sairastelun takia toinen vanhemmista joutuu olemaan kotona noin viikon verran yhden vuoden aikana. Useimmiten kotiin jää isä, sillä Liisa Kosken pitää löytää itselleen sijainen töihin.

Mika Ranta / HS
Helsinkiläinen Liisa Koski on iloinen siitä, että lasten lievemmissä sairaustapauksissa isovanhemmat auttavat, jolloin Koski ja hänen miehensä voivat mennä töihin.
Helsinkiläinen Liisa Koski on iloinen siitä, että lasten lievemmissä sairaustapauksissa isovanhemmat auttavat, jolloin Koski ja hänen miehensä voivat mennä töihin.
Mika Ranta / HS
Helsinkiläisen Niina Lindforsin (keskellä) edellisessä työpaikassa lapsen lyhyestä sairastelusta ei tarvinnut hankkia lääkärintodistusta, mutta nykyisessä työpaikassa todistus täytyy olla ensimmäisestä päivästä alkaen. Hänen kanssaan ulkoilemassa olivat tyttäret Vanessa (vaunuissa) ja Camilla sekä puoliso Kim Lindfors.
Helsinkiläisen Niina Lindforsin (keskellä) edellisessä työpaikassa lapsen lyhyestä sairastelusta ei tarvinnut hankkia lääkärintodistusta, mutta nykyisessä työpaikassa todistus täytyy olla ensimmäisestä päivästä alkaen. Hänen kanssaan ulkoilemassa olivat tyttäret Vanessa (vaunuissa) ja Camilla sekä puoliso Kim Lindfors.

Oululainen Mikla Ervasti on kiitollinen, ettei hänen työpaikallaan vaadita sairasta lasta näytille. Siivousalan työnantajalle riittää, että työntekijä soittaa terveydenhoitajalle ja kertoo tilanteen.

Ervastin viisi- ja kolmevuotiaat tytöt ovat ehtineet sairastaa tänä syksynä heti päivähoidon alettua.

”Olisipa ankeaa vaikka oksennustaudissa lähteä päivystykseen jonottamaan. Kun soitan hoitajalle, hän lähettää sairaustodistuksen.”

Sen sijaan vaivannäköä aiheuttaa puolison työssäolon todistaminen. Ervastin työnantaja vaatii todistuksen lasten isän työssäolosta. Ja sama toisin päin: Jos isä jää hoitamaan, pitää äidin hankkia todistus, että on ollut samana päivänä töissä.

Lääkärintodistusta ensimmäisestä sairauspäivästä lukien vaaditaan yhä melko laajasti vaikkapa palvelualoilla. Tämä kuuluu esimerkiksi VR-yhtymän käytäntöön ja S-ryhmän osuuskauppojen toimintatapoihin.

SOK:n henkilöstöjohtaja Susa Nikula perustelee mallia asioiden hallinnalla.

”Kun kyseessä ovat kymmenien ihmisten työryhmät, ei esimies tunne heitä kaikkia tosi hyvin. Totta kai voi olla hyvin haastavaa viedä ripuloivaa tai korkeassa kuumeessa olevaa lasta lääkäriin. Näissä asioissa pitäisi päästä luottamukseen, mutta toisaalta olen itsekin ollut puoltamassa kontrollin säilyttämistä.”

SOK:ssakin on pyydetty joskus todistusta puolison työssäolosta.

”Jos poissaoloja on tiheästi ja toistuvasti samalla henkilöllä, voi syntyä epäluottamustilanne yhdenvertaisuuden toteutumiseen perheessä tässä asiassa, jolloin todistusta joudutaan pyytämään”, Nikula toteaa.

Edunvalvontajohtaja Matti Orkovaara Erityisalojen toimihenkilöliitto Ertosta korostaa, että todisteluun ei voida velvoittaa.

”Toiselle työnantajalle ei ole pakko aviopuolison työvuorolistoja näyttää. Uskottava selitys on ehkä se, jota haetaan. Esimerkiksi yötyötä tehneen ei tarvitse päivällä hoitaa sairasta lasta, mutta näistä on tullut kyllä sanomista, jos molemmat ovat faktisesti kotona.”

Lääkärin näkökanta sairaan lapsen riepotteluun on selkeä: ei mitään järkeä.

Vantaan kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Kirsi Valtonen sanoo käytännön olevan huono sekä perheen, kustannusten että tautien leviämisen kannalta.

”Sairaan lapsen terveysasemalle raahaamiseen ei ole perusteita. Vedotaan siihen, että työntekijät ovat lusmuja, mutta oma mututuntumani kertoo, että väärinkäytökset ovat äärimmäisen harvinaisia.”

Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan poissaolopäivät ovat olleet viime vuosina laskussa. Vuonna 2013 alle kymmenenvuotiaiden äideistä 71 prosenttia ja isistä 60 prosenttia oli ollut pois töistä lastaan hoitamassa edellisen vuoden aikana. Vuonna 2008 osuudet olivat suuremmat: äideillä 80 ja isillä 68 prosenttia.

Tarkastelussa olivat perheet, joissa molemmat vanhemmat käyvät kokoaikatyössä.

Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela arvelee yhdeksi syyksi sen, että taloudellisesti epävarmana aikana vanhemmat eivät uskalla jäädä kotiin, vaan koettavat järjestää hoidon muulla tavoin.

Toinen selkeä syy on parantunut etätyömahdollisuus. THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmi sanoo vanhempien yhä useammin tekevän työpäivän, vaikka ovatkin sairaan lapsen kanssa kotona.

”Työpäiviä myös järjestellään niin, että toinen vanhempi on töissä aamupäivän ja toinen iltapäivän. Kaikissa ammateissa tällainen ei tietenkään ole mahdollista”, Salmi toteaa.

Kuusivuotiaan Sofian isä Tapani Pynnönniemi työskentelee mittamiehenä ja tekee välillä etäpäiviä kotonaan.

”Työnantaja ei aina edes tiedä, että lapsi on sairas. Työt ja lapsi hoituvat samaan aikaan.”

Keskimäärin poissaolopäiviä kertyi äideille 6,3 ja isille 5,4 päivää vuonna 2013.

Luvut koskevat kaikkia alle kymmenenvuotiaiden lasten kokoaikatyössä olevia vanhempia.

Alle kouluikäisten lasten vanhemmille poissaolopäiviä kertyy selkeästi enemmän, koska pikkulapset sairastavat useammin. THL:n tutkimuksessa kaksivuotiaiden lasten vanhempien tilapäisen hoitovapaan käyttö oli kasvanut viime vuosina.

Sairaan lapsen hoitopäivät eivät ole THL:n mukaan yhteiskunnalle suuri ongelma.

”Ne eivät suoraan maksa yhteiskunnalle mitään, koska Kela ei korvaa työnantajille näiden maksamia palkallisia sairaan lapsen hoitopäiviä. Palkallisuudesta on sovittu kunkin alan työehtosopimuksissa osana palkkaratkaisua”, Salmi muistuttaa.

Työnantajien keskuudessa kustannukset kärjistyvät yksityisen sektorin pienissä, naisvaltaisissa organisaatioissa.

Anna Ruostepuron kolmevuotias Alvar on ollut pitkään korvatulehduskierteessä.

”Kauhean raskasta aikaa”, Ruostepuro kertoo.

”Olin aiemmin töissä luontaistuotekaupan esimiehenä. Onneksi oma esimieheni oli aina ymmärtäväinen, vaikka itse kannoin syyllisyyttä. Lapsi on rakkainta maailmassa, mutta kun omaa länsimaisen työmoraalin, se on hirveä tilanne.”

Pekka Fali
Sofia-tyttären isä Tapani Pynnönniemi kertoo tekevänsä välillä etäpäiviä, jolloin työnantaja ei aina edes tiedä, että lapsi on sairas.
Sofia-tyttären isä Tapani Pynnönniemi kertoo tekevänsä välillä etäpäiviä, jolloin työnantaja ei aina edes tiedä, että lapsi on sairas.

 

Sairastelevien lasten kotihoidosta sanottua

”Jos lapsi sairastuu kesken hoitopäivän, joskus vanhemmat eivät malta irrottautua töistä tai sieltä ei pääse lähtemään, kun soitetaan.”

Paula Puolakka, Rajakylän päiväkodin johtaja, Oulu

 

”Esimiesten taholta ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa jäädä sairaan lapsen kanssa kotiin. Enemmän se huoli on itsellä: Kuka sinne tulee ja kuka ne työt hoitaa?”

Anna Ruostepuro, kolmen lapsen äiti, työskentelee valmentajana, Oulu

 

”Vaimo tekee vuorotöitä, joten usein hänen on ollut luontevaa jäädä hoitamaan, kun lapsi sairastuu. Omalla työpaikalla omailmoitusaika on kasvanut kahdesta kolmeen päivään. Itse pystyn tekemään jonkin verran etätöitä kotona.”

Jammu Kekkonen, nuorin lapsi esikoulussa, ohjelmistokehittäjä, Oulu

 

”Olemme eroperhe ja sairaan lapsen hoito on toteutettu isäpainotteisesti. Itse olen töissä päiväkodissa, jossa jokainen käsi on tarpeen, joten sieltä tuntuu vaikealta jäädä pois. Nyt olen sairauslomalla murtuneen käden kanssa ja morkkis on hirveä.”

Katja Vitikka, nuorin lapsi esikoulussa, työskentelee päiväkodissa, Oulu

 

”Menen töihin joka aamu kuudeksi. Jos lapsen sairaus huomataan aamulla ja olen ehtinyt lähteä, mies jää kotiin. Jos se huomataan jo illalla, yleensä minä jään.”

Mikla Ervasti, siivousalalla, Oulu

 

”Kun olin siivousalalla, siellä vaadittiin lääkärintodistus ensimmäisestä päivästä. Asuin 25 kilometrin päässä terveyskeskuksesta, ja tuntui hullulta lähteä sairaan lapsen kanssa ajamaan lääkäriin.”

Riitta Jussila, kolmevuotiaan äiti, opiskelija, Oulu

 

Kerro HS:lle omista kokemuksistasi:

 

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat