Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomalaiset hyväksyvät jo yleisesti eutanasian – Vastaa HS:n kyselyyn, miten haluaisit kuolla ja mitä sanoa ennen kuolemaasi

Enemmistö sairaanhoitajista sallisi eutanasian, kunhan itsellä on oikeus kieltäytyä osallistumasta. Myöskään lääkäreiden valmius eutanasian toteuttamiseen ei ole kasvanut.

Kotimaa
 
Sari Gustafsson / Lehtikuva
Kärsimys, jota ihmiset todistavat, vaikuttaa asenteisiin eutanasiaa kohtaan.
Kärsimys, jota ihmiset todistavat, vaikuttaa asenteisiin eutanasiaa kohtaan. Kuva: Sari Gustafsson / Lehtikuva

Suomalaiset hyväksyvät jo yleisesti eutanasian osana terveydenhuoltoa. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan peräti 85 prosenttia väestöstä suhtautuu ajatukseen myönteisesti.

Asenteet ovat muuttuneet runsaassa vuosikymmenessä roimasti sallivampaan suuntaan. Kun suhtautumista eutanasiaan tutkittiin tieteellisesti viimeksi vuonna 2002, vain puolet oli eutanasian sallimisen kannalla.

Myös sairaanhoitajien asenteissa on tutkimuksissa nähtävissä selkeä muutos. Tuoreiden lukujen mukaan 74 prosenttia sairaanhoitajista sallisi eutanasian terveydenhuollossa, kun neljätoista vuotta sitten vain 46 prosenttia ilmoitti hyväksyvänsä asian.

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen tutkimuksessa selvitettiin sairaanhoitajien sekä laajemmin kansalaisten näkemyksiä eutanasiasta ja kuolemasta.

Tutkimuksen tehnyt terveystieteiden maisteri Anja Terkamo-Moisio korostaa, että vaikka sairaanhoitajat suhtautuvat eutanasiaan yhä myönteisemmin, heidän valmiutensa olla mukana itse prosessissa ei ole välttämättä kasvanut.

Tutkimuksessa sairaanhoitajat pitivät erittäin tärkeänä, että he saavat oikeuden kieltäytyä osallistumasta eutanasiaprosessiin, jos eutanasia laillistetaan.

”Hyväksyminen ja valmius osallistua eivät kulje käsi kädessä. On eri asia hyväksyä asia teoriassa kuin olla itse toimijana mukana”, Terkamo-Moisio toteaa.

Sama ilmiö on Terkamo-Moision mukaan nähtävissä lääkäreillä.

”Aiempien tutkimusten mukaan myös lääkärit ovat muuttaneet asenteitaan eutanasiaa kohtaan myönteiseen suuntaan. Valmius ja myöntyvyys osallistua prosessiin ei ole kuitenkaan kasvanut tai se on kasvanut hyvin vähän.”

Terkamo-Moision väitöstutkimuksen aineisto koostui kyselystä, johon osallistui 1003 sairaanhoitajaa ja 2796 muuta vastaajaa ympäri maata. Lisäksi hän haastatteli 17 sairaanhoitajaa.

Tulokset osoittivat ristiriidan sairaanhoitajien myönteisten eutanasia-asenteiden sekä ammattikunnan eettisten ohjeiden välillä. Ohjeet korostavat ihmiselämän suojelua.

”Kärsimys, jota ihmiset todistavat, vaikuttaa asenteisiin. Eettiset arvot ja ihmisten kokemus voivat olla vetämässä eri suuntiin ja muodostaa hoitajille henkilökohtaisia ristiriitoja. Meidän täytyy avoimesti keskustella, mikä on eettisten ohjeiden merkitys ammattikunnalle”, Terkamo-Moisio pohtii.

Terkamo-Moisio osoitti tutkimuksessaan, että ihmisten kuolemaan ja eutanasiaan kohdistuvat asenteet ovat yhteydessä toisiinsa.

”Mitä voimakkaammin ihminen pelkää tai pyrkii välttelemään kuolemaa, sitä kielteisempää on myös hänen suhtautumisensa eutanasiaan”, Terkamo-Moisio toteaa.

Kuolemaan suomalaiset sairaanhoitajat ja muu väestö asennoituivat yleisesti ottaen neutraalisti.

”Kuolemaa pidetään luonnollisena osana elämää, jota ei voimakkaasti pelätä tai vältellä. Kuolema nähdään myös pakokeinona kärsimyksen täytteisestä elämästä”, Terkamo-Moisio sanoo.

Vastaa HS:n kyselyyn, miten haluaisit kuolla. Juttu jatkuu kyselyn jälkeen.

Yli 65 prosenttia suomalaisista kuolee sairaaloissa tai hoitolaitoksissa. Kuolema ei ole enää lähellä ihmisten arkipäivää.

”Ihmiset ilmaisevat suhtautuvansa kuolemaan neutraalisti, mutta herää kysymys, kertooko neutraalius myös vieraantumisesta. Kun kärsimystä ja kuolemaa kohdataan, suhtautuminen ei ole aina niin neutraalia”, Terkamo-Moisio muistuttaa.

Ihmisten eutanasia-asenteita ei väitöksen mukaan voida selittää millään perinteisillä muuttujilla, kuten iällä, sukupuolella, siviilisäädyllä tai koulutustasolla.

”Asenteita pitäisikin vastedes lähestyä uudesta näkökulmasta. Tarkasteluun pitää entistä enemmän ottaa eutanasiaa pyytävä ihminen ja hänen sairautensa ja kärsimyksensä luonne”, Terkamo-Moisio perää.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat