Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ainakin osa ay-liikkeestä haluaa myös joustaa

Rakennusala ja varustamoala muuttivat jo työehtojaan, jotta työpaikkoja syntyisi. Ensi syksynä paikallinen sopiminen voi lisääntyä monella alalla.

Kotimaa
 
Teemu Luukka Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n politiikan toimittaja.
Martti Kainulainen / LEHTIKUVA
YIT:n työntekijä Pasilan nykyisen aseman ympärille nousevan Keski-Pasilan Tripla-keskuksen rakennustyömaalla heinäkuussa Helsingissä.
YIT:n työntekijä Pasilan nykyisen aseman ympärille nousevan Keski-Pasilan Tripla-keskuksen rakennustyömaalla heinäkuussa Helsingissä. Kuva: Martti Kainulainen / LEHTIKUVA

Ammattiyhdistysliikettä ovat monet tutkijat ja poliitikot syyttäneet viime vuosina ei-liikkeeksi, joka varjelee työttömyyttä lisääviä jäykkiä työehtosopimuksia (tes), jotta tessejä valvojien liittojen valta ei murenisi.

Syytökset ovat lisääntyneet samassa tahdissa kuin pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. Ja siitä huolimatta, että viime vuosina ammattiyhdistysliike ja työnantajat ovat sopineet jättisopimuksia, joissa työnantajan asemaa on helpotettu ja palkansaajien heikennetty.

Jokaisella kerralla ay-johtajat ovat perustelleet jäsenilleen työnantajille suosiollisia sopimuksia sillä, että sopimus tuo lisää työpaikkoja.

Ei-liikesyytteisiin löytyy oma perustelunsa, mutta on toki toisensuuntaisiakin esimerkkejä.

Tiistaina merimiesten etuja valvoja Suomen Laivanpäällystöliitto solmi sopimuksen, joka käytännössä heikentää suomalaisten perämiesten työehtoja.

Sopimus voi johtaa viereisen artikkelin kertomalla tavalla siihen, että suomalaislaivoilla työskentelevät Euroopan unionin ulkopuolelta tulleet perämiehet vaihtuvat suomalaisiin perämiehiin. Sopimuksen ensisijainen tavoite onkin helpottaa nuorehkojen vahtiperämiesten pääsyä koulutustaan vastaavaan työhön.

Samaa sukua on rakennusalan yllättäen elokuussa sopima kuuden euron (lisineen noin 7,60 euron) vähimmäispalkan takaava työkokeilu. Kokeilu alkaa ensi vuoden maaliskuussa, jos rakennusalan kaikki liitot hyväksyvät sopimuksen.

Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus ovat kehittäneet mallin, jotta vaikeasti työllistyvät nuoret saisivat kokeilla rakennustöitä.

”Ei tässä olla korvaamassa 10 euron työntekijöitä kuuden euron työntekijöillä, vaan mallia pitää verrata lähinnä Teknologiateollisuuden sopimuksen harjoittelijapalkkaan tai työvoimahallinnon aktivointitoimiin”, sanoo palkansaajia edustavan Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi. ”Maassa 130 000 pitkäaikaistyötöntä. Tällä yritetään vain vähän madaltaa kynnystä päästä työelämään.”

Harjuniemi sanoo, että etenkin sosiaalisessa mediassa orjamalliksi haukuttu sopimus on ymmärretty täysin väärin ja ammatti-ihmisiä loukkaavasti. Hän sanoo, ettei sopimusta voi käyttää matalapalkkatyön sisäänajoon eikä se ole edes kovin halpa työnantajalle, koska työnantajan pitää järjestää ammattilainen ohjaamaan työtä.

Harjuniemi sanoo, että kokeiluun täytyy olla paikallisen luottamusmiehen hyväksyntä eikä kokeilua voi uusia saman työntekijän kanssa.

”Ei tässä työkokeilija korvaa yhtään ketään.”

”Some-keskustelun perusteella tämä nyt näyttää ajavan vain siihen, että liiton puheenjohtajan pitää pian ostaa luotiliivit”, Harjuniemi sanoo.

Tappouhkauksia hän ei ole sentään ole saanut, törkeää puhetta vain.

”Tappouhkauksia sen sijaan tuli – vakaviakin – kun maahan saapui joitakin vuosia sitten halpatyöfirmoja, joita ajoimme täältä pois”, hän sanoo.

Harjuniemen saama palaute kertoo, millaisessa maailmassa ay-johtajat joutuvat päätöksiä joskus tekemään. Helpompi on olla tekemättä mitään ja yrittää pitää vanhoista sopimuksista kiinni. Näin ei välttämättä saa kiitosta, mutta ei myöskään solvausta. Elämä on helpompaa.

Kuitenkin työehtosopimukset ovat täynnä kohtia, joihin myös ay-liike haluaa muutoksia jo ihan sen takia, että työelämä on muuttunut.

Työehtosopimuksiin ei ole vuosiin tehty kovin kummoisia muutoksia, koska kaikkia palkansaajia koskevissa keskitetyissä palkkaratkaisuissa palkanmuutokset ovat tulleet annettuina. Kun ei ole neuvoteltu palkoista, ei ole neuvoteltu myöskään juuri muustakaan. Keskitetyt ovat jäädyttäneet monilla aloilla suomalaisten työehdot.

Ensi syksynä pitkään aikaan alkaa liittokohtaiset neuvottelut työehdoista. Rakennusalan ja laiva-alan ratkaisut toimivat esimerkkeinä. Ehkä.

Kovasta palautteesta huolimatta myös Harjuniemi uskoo, että palkansaajienkin puolella ajattelu on muuttumassa ja paikallista sopimista sekä joustoja halutaan lisää.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat