Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Merkittävästä vallasta luopunut EK keskittyy nyt työpaikkojen luomiseen – tavoitteena parantaa Suomen kilpailukykyä

Kotimaa
 

Vuosikymmenien ajan Helsingin Eteläranta 10 on ollut näyttämö, jossa meidän kaikkien palkoista, sosiaalituista ja paljosta muustakin on päätetty loputtomissa yöllisissä neuvotteluissa.

Nyt tämä tupokahnausten aika on lopullisesti ohi. Sinun ja minun palkat määräytyvät tästedes kunkin alan liittojen välisissä neuvotteluissa ja työpaikoilla.

Muutos on Suomessa valtava. Kun aikaisemmin kaikki saivat samat yleiskorotukset, jatkossa korotus riippuu alan tuottavuudesta. Ainakin tämä on tarkoitus.

Historiallinen muutos johtuu pienestä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n sääntömuutoksesta, joka kieltää järjestön neuvottelemasta palkoista.

Keskiviikkona tämä 110 henkilön superlobbauskeskus ilmoitti keskittyvänsä palauttamaan Suomen yritysten toimintapaikkana muiden Pohjoismaiden tasolle. Muutaman viikon kuluttua kuullaan, kuinka isolla ryhmällä EK työtä tekee ja kuinka moni saa potkut.

EK:n ajattelu lähtee siitä, että Suomi on pudonnut kilpailukyvyssä selvästi muiden Pohjoismaiden tasolta. Kun Suomi aikaisemmin oli kilpailukykyä mittaavan IMD-indeksin mukaan aivan kärkimaita, nyt Suomi on pudonnut sijalle 20, kun Ruotsin sijoitus on 5, Tanskan 6 ja Norjan 9.

”Tämä on mahdoton tilanne, kun Suomessa halutaan pitää samankaltaista hyvinvointivaltioita kuin muissa Pohjoismaissa. Sitä ainakin me EK:ssa haluamme”, sanoo EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta. ”Tavalliselle ihmiselle tämä muutos tarkoittaa sitä, että jos EK:n päämäärät toteutuvat, ihmisillä on lisää töitä.”

Yksi keino on yrittää saada Suomeen lakeja, jotka parantavat yritysten toimintamahdollisuuksia. EK:sta lähtee vuosittain noin 250 lausuntoa erilaisiin lakeihin. ”Tämä ei varmaan tästä ainakaan vähene”, vuodenvaihteessa puheenjohtajakautensa lopettava Alahuhta sanoo.

Tarkoitus on myös, että järjestö itse aktiivisesti ehdottaa, miten asiat pitäisi tehdä. EK on tänä keväänä tehnyt aloitteita esimerkiksi päivähoitomaksun alentamisesta ja EU:n uudesta talouskumppanuudesta, kun Britannia lähtee EU:sta.

Alahuhta sanoo, että EK voi olla mukana esimerkiksi kehittämässä perustulomallia, koska digitalisaatio ja globalisaatio aiheuttavat yhdessä työnmurroksen, joka voi hävittää runsaasti nykyisiä suhteellisen hyväpalkkaisia töitä.

”Yhdysvalloissa ja Britanniassa keskiluokan vaikeudet ovat esittäytyneet jo tyytymättömyytenä ja pelkoina, koska keskiluokka ei ole hyötynyt samalla tavalla hyvinvoinnin kasvusta kuin muut henkilöryhmät.”

Edunvalvonta EU:ssa kuuluu tehtäviin kuten myös kestävä kehitys ja yritys- ja kilpailulainsäädäntö. Järjestö on palkannut Euroopan komission ytimessä kymmenen vuotta työskennelleen Taneli Lahden ykköslobbarikseen Brysseliin.

”Kyllä EU:hun voi vaikuttaa, jos on vahva osaaminen ja tuntee ketkä ovat avainhenkilöt ja toimii oikeaan aikaan”, Alahuhta sanoo. EU:ssa vaikuttaminen on keskeistä, koska monet yrityksiä koskevat säännökset tulevat sieltä.

EK pyrkii tekemään Suomen julkisesta taloudesta terveen ja huolehtia, että koulutus ja tutkimus pysyvät korkealla tasolla. ”Kun yritykset tekevät päätöksiä, ne usein katsovat sitä, velkaantuuko maa, kasvaako talous ja miten koulutusta kehitetään.” Velkaa katsotaan esimerkiksi siksi, että kovasti velkaantuva maa yleensä säätää lisää veroja myös yrityksille ja pystyy heikosti kehittämään maata.

Alahuhta sanoo, että Suomeen pitää saada lisää omistajia ja kasvua.

”Meidän suurimmat yritykset ovat yhä samoja kuin ne olivat kymmenen vuotta sitten. Startup-toiminta on vireää, ja meillä on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta on vähän yrityksiä, jotka ovat kasvaneet keskisuuresta suureksi yritykseksi.”

Liittojen omistama yhteiselin EK:n toiminta muuttuu myös niin, että liitot tulevat keskenään toimimaan enemmän yhteistyössä. Tätä tarvitaan esimerkiksi jos palkkaneuvottelujen ohjenuoraksi tulee kehitteillä oleva Suomen malli, jossa palkat eivät nouse enempää kuin vientiteollisuus kykenee rahoittamaan.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat