Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Onko 1,2 miljoonan suomalaisen verotietojen paljastaminen journalismia – Veropörssi-lehden julkaiseminen EIT:n uuteen käsittelyyn

EIT on korostanut, että punnittaessa yksityiselämän suojaa ja sananvapautta keskenään on ratkaisevaa, mikä vaikutus julkaisulla on yleiseen keskusteluun. Jos julkaisulla pyritään vain tyydyttämään tietyn lukijakunnan uteliaisuutta, sananvapautta pitäisi tulkita ahtaammin.

Kotimaa
 

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) suuri jaosto pohti keskiviikkona suullisessa istunnossa journalismin määritelmää. Käsittelyssä oli Suomea koskeva tapaus, jossa korkein hallinto-oikeus (KHO) kielsi Veropörssi-lehteä julkaisemasta ihmisten verotietoja. KHO:n päätöksen mukaan lehden toiminnassa ei ollut kyse journalismista vaan tietojen julkaiseminen rikkoi henkilötietolakia.

Olennaisin kysymys on, miten journalismi määritellään. Henkilötietolaissa on säädetty poikkeus, jonka mukaan lakia ei sovelleta, kun henkilötietoja käsitellään toimituksellisia tarkoituksia varten. Poikkeussäännöksellä on tarkoitus turvata sananvapauden toteutuminen.

Vuonna 1995 aloittaneessa Veropörssi-lehdessä julkaistiin joka kolmannen verovelvollisen eli noin 1,2 miljoonan ihmisen verotiedot. Lehden takana oli kaksi yritystä, Satakunnan Markkinapörssi Oy ja Satamedia Oy. Satamedia lanseerasi seuraavana vuonna uuden tuotteen, jolla verotietoja pystyi kyselemään myös tekstiviestillä.

Tietosuojavaltuutettu puuttui toimintaan huhtikuussa 2003 ja vei asian tietosuojalautakunnan käsittelyyn. Valtuutettu huomautti, että lehden ainoa tarkoitus oli julkaista verotietoja. Tämä ei valtuutetun mukaan ollut tavanomainen toimintatapa tiedotusvälineelle.

Valtuutettu ihmetteli esimerkiksi sitä, että ihmiset pystyivät estämään omien verotietojensa julkaisemisen maksamalla siitä yritykselle. Tämäkään ei ole median normaalia toimintaa, valtuutettu huomautti.

Yritykset vetosivat sananvapauteen. Ne korostivat, ettei sananvapautta voida rajoittaa etukäteen kieltämällä tietojen julkaiseminen vaan mahdolliset lainrikkomukset käsitellään jälkikäteen.

Tietosuojalautakunta hylkäsi valtuutetun hakemuksen Veropörssi-lehden kieltämisestä. Sen mukaan toimintaa ei voinut kieltää, sillä kyse oli journalismista.

Asia eteni Helsingin hallinto-oikeuden kautta KHO:n käsittelyyn.

Päätöstään varten KHO hankki EU-tuomioistuimesta ennakkoratkaisun siitä, oliko lehden toiminta EU:n tietosuojadirektiivin mukaista. Tuomioistuin heitti pallon takaisin KHO:lle ja totesi, että kansallisten tuomioistuimien on päätettävä, onko kyse journalismista vai ei.

KHO asettui lopulta samalle kannalle kuin tietosuojavaltuutettu ja kielsi tietojen julkaisemisen Veropörssi-lehdessä.

Journalismia pohtiessaan KHO viittasi muun muassa EIT:n sananvapausratkaisuihin. EIT on korostanut, että punnittaessa yksityiselämän suojaa ja sananvapautta keskenään on ratkaisevaa, mikä vaikutus julkaisulla on yleiseen keskusteluun. Jos julkaisulla pyritään vain tyydyttämään tietyn lukijakunnan uteliaisuutta, sananvapautta pitäisi tulkita ahtaammin.

KHO:n mielestä Veropörssin julkaiseminen rinnastui siihen, että kaikki toimituksellisessa tarkoituksessa kerätty aineisto julkaistaisiin. Kyse ei siis enää olisi pelkästään tietojen, mielipiteiden tai ajatusten ilmaisemisesta.

Lopputulos oli, että yhtiöillä oli oikeus kerätä tietoja mutta niiden jatkokäsittelyssä oli rikottu henkilötietolakia.

Yhtiöt veivät asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Yhtiöiden mielestä KHO:n päätös oli ennakkosensuuria ja yhtiöitä syrjittiin suhteessa muihin tiedotusvälineisiin.

Kesällä 2015 antamassaan päätöksessä EIT päätyi äänin 6–1 siihen, että KHO sai kieltää lehden julkaisemisen (HS:n uutinen aiheesta on täällä). Sananvapausartiklaa ei siis ollut loukattu.

Yhtiöt valittivat EIT:n suureen jaostoon, joka päätti ottaa jutun uuteen tutkintaan. Suureen jaostoon on erittäin tiukka seula, sillä tutkittavaksi päätyy vuosittain vain noin 30 tapausta. Suuressa jaostossa asian ratkaisee 17 tuomarin kokoonpano. Päätös annetaan myöhemmin.

Veropörssi ilmestyi viimeisen kerran syksyllä 2009.

Oikaisu 15.9. kello 11.00: Veropörssi-lehteä alettiin julkaista jo vuonna 1995 eikä 2002, kuten jutussa aiemmin sanottiin.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat