Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

”Kuka tahansa voi päästä sisään”, sanoo Oxfordissa opiskeleva Roope Keloharju – ennätysmäärä suomalaisia hakee nyt tutkinnon ulkomailta

Lähes 8 000 opiskelijaa saa opintotukea tutkintoon ulkomaisessa korkeakoulussa. Ruotsi on nyt suosituin kohdemaa.

Kotimaa
 
Sami Kero / HS
Roope Keloharju opiskelee liiketaloutta Oxfordin yliopistossa.
Roope Keloharju opiskelee liiketaloutta Oxfordin yliopistossa. Kuva: Sami Kero / HS
Fakta

Ruotsi ohitti suosiossa Britannian, uudet tutkinto-opiskelijat 2015–2016, TOP10-maat

 Ruotsi 622 (523 edellisvuonna)

 Britannia 601 (574)

 Viro 376 (380)

 Hollanti 176 (132)

 Yhdysvallat 130 (115)

 Saksa 98 (103)

 Tanska 75 (66)

 Espanja 68 (34)

 Norja 44 (20)

 Romania 32 (269

 Kaikki maat yhteensä 2 586 (2 351)

Tallinnan yliopistossa opettajaksi opiskeleva Venla Rantanen, 22, kuuluu yhä kasvavaan ulkomailla tutkintoa suorittavien suomalaisten joukkoon.

”Vaihtoehtoja oli paljon Suomessa ja ulkomailla. En ollut päättänyt, että lähden varmasti ulkomaille”, sanoo Rantanen lastenhoidon ja opintojen välisellä tauolla Tallinnassa.

Nyt Rantanen suorittaa toista vuotta humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa Tallinnassa.

Korkeakoulututkinto ulkomaisesta yliopistosta on yhä useammalla suomalaisella työn alla. Kymmenessä vuodessa opiskelijamäärä on lähes kaksinkertaistunut ja oli lukuvuonna 2015–2016 lähes 8 000 eli keskisuuren yliopiston verran. Tuore tilasto on laskettu sen mukaan, kuinka moni saa Suomesta opintotukea.

Tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvu ulkomailla on ollut kymmenkunta prosenttia vuodessa. Heitä on jo enemmän kuin vaihto-opiskelijoita eli lyhyemmän tovin ulkomailla opintojaan harjoittavia. Silti tutkinto-opintonsa ulkomailla aloittaneiden osuus kaikista aloittaneista on alle kymmenen prosenttia. Lukuvuonna 2015–2016 ulkomailla tutkinto-opintonsa aloitti 2 586 opiskelijaa, kun vielä kymmenen vuotta sitten heitä oli noin tuhat.

40 prosenttia lähtijöistä on pääkaupunkiseudulta. Naisten osuus on yli puolet, mutta miehet ovat pikkuhiljaa kaventaneet eroa. Lähtijät ovat myös hieman vanhempia kuin kotimaan korkeakouluopiskelijat, ja monella on jo esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinto pohjana. Ruotsinkielisiä lähtee paljon Ruotsiin opiskelemaan.

Tiedot käyvät ilmi pian julkaistavasta selvityksestä.

Suosituin kohdemaa tutkinto-opiskelijoilla on pitkään ollut Britannia, mutta sen ohi ovat kirimässä lähimaat Ruotsi ja Viro. Myös Hollanti, Yhdysvallat, Saksa, Tanska ja Espanja houkuttavat melko tasaisesti. Yksittäisiä opiskelijoita menee esimerkiksi Uuteen-Seelantiin, Intiaan ja Chileen asti.

Enimmäkseen ulkomailla opiskellaan kaupallisen, yhteiskunta- ja oikeustieteellisen tai humanistisen alan tutkintoa. Seuraavina suosiossa ovat sosiaali- ja terveysalat sekä taidealat. Lääketieteen opiskelu ulkomailla on lisääntynyt viime vuosina eniten, ja lääkäriksi kouluttaudutaan myös muissa kuin muuten suosituimmissa maissa, esimerkiksi Latviassa ja Romaniassa.

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Cimo on käynnistänyt yhdessä Kelan ja Siirtolaisuusinstituutin kanssa selvityksen ulkomailla opiskelusta. Osana sitä tehdään myös kysely. Viimeksi syitä ulkomaille lähtöön udeltiin kymmenkunta vuotta sitten.

”Syitä on yleensä monentyyppisiä alkaen aina siitä, että Suomessa on niin vaikea päästä opiskelemaan päätyen siihen, että halutaan luoda kansainvälistä uraa”, sanoo vastaava asiantuntija Irma Garam Cimosta.

Garamin mukaan on nyt mielenkiintoista päivittää, ovatko syyt enemmän Suomesta poistyöntäviä kuin kansainvälistymistä korostavia. Sekin on hyvä tietää, aikovatko opiskelijat palata Suomeen vai onko kyseessä pysyvä muutto. Yksi uusi Suomesta poistyöntävä syy voi olla korkeakouluissa tänä keväänä laajemmin käyttöön otettu ensikertalaisten kiintiöinti, joka suosii valinnoissa niitä, joilla ei vielä ole korkeakoulututkintoa.

Se ei kuitenkaan koske ulkomailla suoritettua korkeakoulututkintoa. Toisin sanoen ulkomaisen tutkinnon kanssa voi tulla pyrkimään Suomeen ensikertalaisena, mikäli haluaa.

Rantanen lähti Tallinnaan alunperin viettämään välivuotta saksalaisperheen au pairina. Samalla kypsyi päätös hakea Tallinnan yliopistoon englanninkieliseen Liberal Arts in Humanities -koulutusohjelmaan. Pääsyvaatimuksena oli motivaatiokirje ja haastattelu, lukuvuosimaksu 3 000 euroa.

”Pääsykoehaastattelussa minua neuvottiin hakemaan vironkieliseen koulutusohjelmaan, koska se on ilmainen”, Rantanen sanoo.

Vironkielisissä pääsykokeissa testattiin yleissivistystä esimerkiksi kysymyksellä: Mitä tarkoitetaan puhuttaessa korkeakoulutuksen kriisistä Euroopassa?

Suomalaisten suosikkialat Tallinnassa ovat oikeustiede ja kaupalliset aineet, Tartossa lääke- ja eläinlääketieteellinen, mutta yksittäisiä suomalaisia on myös muilla aloilla.

Kesällä Rantanen muutti virolaisen poikaystävänsä luokse Lasnamäen lähiöön ja työskenteli Sokos Hotelli Virun vastaanotossa.

Pieni kulttuurisokki oli se, että yliopistolla luntataan, sanoo Rantanen.

Rantanen saa Suomesta noin 300 euron kuukausittaista opintotukea. Asumistukea hän ei tarvitse, päinvastoin hän on voinut ottaa vuokralaisen omaan pikkuyksiöönsä.

Lisäksi hän tienaa lastenhoitajana ja käännöstöillä.

Rantasella ei juuri nyt ole paluumuuttosuunnitelmia.

”Varmaankin minusta tulee itsensä työllistäjä.”

Sami Kero / HS
Roope Keloharju opiskelee liiketaloutta Oxfordin yliopistossa.
Roope Keloharju opiskelee liiketaloutta Oxfordin yliopistossa.

 

Mentorina parhaisiin yliopistoihin hakijoille

”Koulutus on paras investointi, ja tästä tutkinnosta kertyvä älyllinen ja henkinen pääoma on ehdottomasti sen hintaa arvokkaampi”, sanoo kolmatta vuotta liiketaloutta Oxfordin yliopistossa Britanniassa opiskeleva helsinkiläinen Roope Keloharju.

Keloharju on niin vakuuttunut oman koulutusinvestointinsa hyödystä, että suosittelee vastaavaa myös muille. Hän on yksi kansainvälisen Project Access -järjestön yli 600 mentorista, jotka valmentavat nuoria kolkuttelemaan rohkeasti maailman parhaiden yliopistojen ovia Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Voittoa tavoittelematon startup Project Access toimii nyt viidessätoista maassa. Se on lähtöisin juuri Oxfordin yliopistosta, jossa muutama tanskalaiskaveri ideoi värväysfirman. Suomalaisia mentoreista on 30. Keloharju sai ajatuksen huippuyliopistosta lukiossaan SYK:ssa.

”Olen etuoikeutettu”, hän sanoo ja myöntää sen, että Helsingin suomalaisen yhteiskoulun englanninkieliseltä IB-linjalta sai melko hyvät eväät kohti Oxfordia. Keloharju korostaa, että myös kansallisilta lukiolinjoilta kannattaa ulkomaille pyrkiä.

Toki suomalaislukioista on vaativampaa ponnistaa kuin Britannian eliittikouluista, joiden oppilaita valmennetaan pienestä pitäen kohti Oxbridgea eli Oxfordin ja Cambridgen yliopistoja.

”Jännitti ihan hirveästi”, Keloharju myöntää tuntemuksensa ennen ratkaisevaa valintaruljanssin osiota eli haastattelua. Haku alkaa täyttämällä hakulomake, johon voi laittaa viisi yliopistoa, ja kustakin yhden kurssin. Saatekirjeessä tulee kertoa itsestään.

Haastatteluja Keloharjulla oli kaksi. Juuri näitä haastatteluja Britannian yksityiskouluissa treenataan vuosia, mutta Keloharjun ainoa tuki oli vanhemman opiskelijan rauhoittava sähköpostiviesti.

”Haluamme rikkoa stereotypioita, avata kirjoittamattomia pelisääntöjä ja osoittaa, että kuka tahansa voi päästä sisään”, Keloharju selventää vielä Project Accessin roolia. Esimerkiksi pelätyt haastattelut sujuivat lopulta rennosti. Tärkeintä niissä oli Keloharjun mukaan näyttää, kuinka aidosti on älyllisesti utelias ja kuinka pystyy perustelemaan sanomisensa dialogissa ja vuorovaikutuksessa. Pitää myös rohjeta näyttää, että uskoo itseensä, mikä on suomalaiselle vaikeaa.

Haastattelujen jälkeen Keloharju ei suinkaan ollut varma onnistumisesta. Niinpä kirje, jossa opiskelupaikan tarjous tuli, oli suuri huojennus. Oikeastaan Keloharju tarkisti tulokset jo netistä kesken koulupäivän ja hyppeli hetken ilosta ruokalassa.

”Ensimmäiset viikot Oxfordissa olin vielä epäuskoinen, että kuulunko tosiaan sinne”, Keloharju tunnustaa.

Pian kuitenkin St Edmund Hallin college eli ”tosi iso perhe” otti tulokkaan huomaansa. Toisen perheen muodostaa oma kurssi, ja lisäksi on ”ihan valtavasti” urheilu- ja taideharrastusten tarjontaa. Uraa pedataan projekteissa yritysten kanssa.

Keloharjukin kokeili soutamista, rugbya ja vedenalaista jääkiekkoa, jossa kuulemma oikeasti sohitaan voiveitsillä.

Suomalaisittain kovien lukuvuosimaksujen lisäksi asuminen, ruoka ja harrastukset vaativat rahaa, mutta Keloharjun mukaan niiden hintaa on turha edes laskea, koska koko kokemuksen arvo on mittaamaton. ”Tämä on ponnahduslauta mihin vain.”

Lukuvuosi Oxfordissa maksaa 9 000 puntaa. Kolmivuotiseen bachelor-tutkintoon kuluu siten 27 000 puntaa eli noin 32 000 euroa. Opintotukea voi saada sekä Suomesta että Britanniasta.

Tulevaisuudestaan Keloharju ei vielä ole varma.

Joulun seutuvilla hän alkaa todenteolla valmistautua kandidaatintutkinnon lopputentteihin, mutta maisteriopintojakin hän jo hieman harkitsee, vaikka Britanniassa on yleistä mennä töihin kandin papereilla.

Konsulttitoimiston kesätyöpaikasta hänellä on jo työtarjous myös jatkoon.

Tämän viikon Keloharju vielä kiersi Suomen lukioita ja levitti rohkaisusanomaa huippuyliopistoista ja niihin pyrkimisestä.

Vaikka tietoa on nykyään netissä läjäpäin, on se Keloharjun mukaan liian pirstaleista.

”Itsekin aikoinaan ihmettelin, että onhan se kumma, että on niin vähän tietoa tarjolla koko elämän mullistavasta asiasta.”

Marko Mumm
Tallinnan yliopistossa opiskeleva Venla Rantanen löysi aluksi ystäviä hevostallilta, sitten yliopiston opiskelijatelevisiosta ja -teatterista. Nyt hän on sulautunut kaupunkiin, eikä häntä välttämättä tunnista ulkomaalaiseksi edes kielen perusteella.
Tallinnan yliopistossa opiskeleva Venla Rantanen löysi aluksi ystäviä hevostallilta, sitten yliopiston opiskelijatelevisiosta ja -teatterista. Nyt hän on sulautunut kaupunkiin, eikä häntä välttämättä tunnista ulkomaalaiseksi edes kielen perusteella.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat