Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tuore raportti arvostelee Maahanmuuttovirastoa kovin sanoin: Suomi käännyttää seksikaupan uhreiksi joutuneita nigerialaisnaisia

Sisäministeri Paula Risikon mukaan lain muuttamisen tarpeellisuus selvitetään.

Kotimaa
 
Raportti: Italiaan käännytetyt ovat joutuneet kadulle uudelleen hyväksikäytetyksi
Raportti: Italiaan käännytetyt ovat joutuneet kadulle uudelleen hyväksikäytetyksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemän raportin perusteella ihmiskaupan uhrien oleskelulupamenettelyissä on paikoin ollut "ongelmia ja puutteita". Sisäministeri Paula Risikko (kok) sanoo, että lakimuutoksen tarpeellisuutta arvioidaan. Toimittaja: Ossi Mansikka. Kuvaaja: Terhi Liimu.
Fakta

Ihmiskauppaan liittyvät päätökset

 Kansainvälisen suojelun perusteella myönnettävät oleskeluluvat ihmiskaupan uhreille ovat turvapaikka ja toissijainen suojelu. Näiden lisäksi heille voidaan myöntää oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä tai ihmiskaupan uhrin oleskelulupa.

Oleskelulupapäätökset 1.1–11.8, joissa hakijan tilanteesta on tehty ihmiskauppaan liittyvä selvitys (kaikki kansalaisuudet):

 Alkuvuodesta kansainvälisen suojelun perusteella oleskelulupa myönnettiin 12 hakijalle.

 Muulla perusteella oleskelulupa myönnettiin 13 hakijalle.

 Täysin kielteinen päätös annettiin 20 hakijalle.

 Muun muassa Dublin-asetuksen perusteella tutkimatta jätettiin 23 hakemusta.

Lähde: Maahanmuuttovirasto

Suomi käännyttää ihmiskaupan uhreiksi joutuneita nigerialaisnaisia maihin, joissa he ovat joutuneet seksikaupan kohteeksi, kertoo yhdenvertaisuusvaltuutetun ja kansallisen ihmiskaupparaportoijan torstaina julkaistu raportti. Raportin voi lukea täältä.

Erityisesti nigerialaistaustaisten, seksikaupan uhreiksi joutuneiden naisten tilanteeseen pureutuva raportti kritisoi Maahanmuuttovirastoa kovin sanoin päätöksistä, joita se on antanut ihmiskaupan uhreille.

Raportin perusteella ihmiskaupan uhrien oleskelulupamenettelyissä on paikoin ollut ”ongelmia ja puutteita”, minkä vuoksi heitä olisi käännytetty liian kevein perustein. Hyvä hallintotapakaan ei välttämättä olisi aina toteutunut, kun päätöksiä ei ole perusteltu seikkaperäisesti.

Uhreista valtaosa on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi Italiassa, myöhemmin he ovat hakeneet turvapaikkaa Suomesta.

”On käynyt ilmi,että [Italian] auttamisjärjestelmä ei toimi niin kuin sen pitäisi toimia. Ihmisiä on joutunut takaisin kadulle. – – Tiedämme kaikki, mikä on Italian tilanne, siellä on toistasataa tuhatta turvapaikanhakijaa, ja tilanne vaikea”, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä sanoo.

Raportin mukaan Maahanmuuttovirasto tunnistaa ihmiskaupan uhrit nykyisin selvästi paremmin kuin ennen. Ongelmana on, että tunnistaminen ei vaikuta oleskeluluvan saamiseen.

Viime ja tämän vuoden aikana Maahanmuuttovirasto on antanut käännytyspäätöksen yli 40 nigerialaisnaiselle, jotka ovat kertoneet joutuneensa ihmiskaupan uhreiksi. Heistä osa oli virallisesti tunnistettu ihmiskaupan uhreiksi, ja osan kohdalla Maahanmuuttovirasto on itse katsonut, että he ovat ihmiskaupan uhreja.

Näitä naisia käännytetään sekä heidän kotimaahansa Nigeriaan että Italiaan, jossa heitä on hyväksikäytetty, vaikka ei ole tietoa siitä, millaisiin oloihin he palaavat. Raportissa viitataan tutkimuksiin, joiden mukaan pakkopalautuksen jälkeen osa ihmiskaupan uhreista päätyy uhreiksi uudelleen.

Raportti tarkasteli ihmiskauppakysymystä juuri nigerialaisten osalta, sillä heitä koskee yhä suurempi osa Migrin ”ihmiskauppaviitteisistä päätöksistä”.

Pimiä käsitteli raportin sisältöä sisäministeri Paula Risikon (kok) ja Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jaana Vuorion kanssa torstaina niin kutsutussa ”pyöreän pöydän keskustelussa”. Risikko sanoi olevansa iloinen siitä, että ongelmia nostetaan esille.

”Nyt on käynnissä arviointi siitä, onko laki ajan tasalla. Marraskuuhun mennessä saamme asiasta erilaisia lausuntoja. [Keskustelussa] nousi erityisesti esille Migrin päätösten perustelut, johon kiinnitettiin huomiota. Toinen asia oli, että miten olemme riittävän tietoisia siitä, mitä toisessa maassa tapahtuu”, Risikko sanoi keskustelujen jälkeen tiedotustilaisuudessa.

Sisäministeri ei torstaina halunnut kuitenkaan suoraan arvioida lakimuutosten tarpeellisuutta.

”Mielestäni meidän lainsäädäntömme on aika lailla kunnossa. Mikäli jotakin yksityiskohtaa pitää viilata, sen me teemme.”

Ministeriö lähetti viime viikolla lausuntopyynnön ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää koskeneen lainsäädäntömuutoksen vaikutuksista sekä ihmiskaupan uhrien auttamisessa ja tunnistamisessa ilmenevistä mahdollisista puutteista. Migri ei ole antanut vielä lausuntoaan, mutta Vuorio vastasi HS:n kysymykseen ihmiskaupan uhrien tunnistamisen mahdollisista ongelmista näin:

”En ole tietoinen suuremmista ongelmista, mutta aina tietysti on kehittämisen varaa.”

Ylijohtaja Vuorio sanoo, että hallinto-oikeudessa viraston päätökset ovat pääsääntöisesti pysyneet. Tämä kertoo Vuorion mukaan siitä, että ongelmat kuten päätösten puutteelliset perustelut ovat pikemminkin ”kirjoituksellinen kuin oikeudellinen” laatuongelma.

Vuorio sanoi pitävänsä selvitystä erittäin tervetulleena. Hänen mukaansa yhdenvertaisuusvaltuutetun suositus uuden ihmiskauppaohjeen laatimisesta on helposti toteutettavissa.

Osapuolet kokoontuvat keskustelemaan uudelleen loppuvuodesta Risikon kutsumana.

Onko raportin näytön pohjalta syytä olettaa, että esitettyjä puutteita ja ongelmia olisi myös muiden ulkomaalaisryhmien oleskelulupamenettelyissä?

Tiedotustilaisuudessa puhunut ylitarkastaja Venla Roth vastasi, että ”kyllä näin voi sanoa”.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Pimiä kuitenkin muistutti, että raportti käsitteli ihmiskauppa-asiaa vain nigerialaisten osalta.

Hänen mukaansa Maahanmuuttoviraston olisi arvioitava, mikä käännytettyä ihmistä odottaa. Nyt näin ei tapahdu.

”Päätöksissä keskitytään hyvin paljon siihen, kenen velvollisuus olisi hoitaa hakijan tilannetta. Mietitään, voisiko tämän siirtää Italian tai Nigerian vastuulle, vaikka pitäisi selvittää tarkasti, mitä hakijalle on tapahtunut ja millaiset mahdollisuudet hänellä on selvitä, jos hänet käännytetään Italiaan tai Nigeriaan”, Pimiä sanoo.

Raportin mukaan Italia ei pysty auttamaan uhreja, vaan uhrit päätyvät uudelleen kadulle.

Myös ihmiskaupan uhreja Suomessa avustavat järjestöt arvostelevat Suomen käytäntöä palauttaa uhreja turvattomiin maihin. Monika-Naiset liitto, Pakolaisneuvonta, Pro-tukipiste ja Rikosuhripäivystys kertovat kannanotossaan, että ihmiskaupan uhreiksi joutuneet nigerialaisnaiset ovat usein kohdanneet seksuaalista, henkistä ja ruumiillista väkivaltaa.

Järjestöt muistuttavat, että hyväksikäytön ja väkivallan uhka karkotusmaissa koskee myös naisten mukana olevia lapsia.

Ihmiskaupan uhriksi joutuminen ei yksin takaa oleskeluluvan saamista Suomesta. Viime vuonna Maahanmuuttovirasto myönsi oleskeluluvan 28 prosentille niistä hakijoista, jotka olivat kertoneet joutuneensa ihmiskaupan uhreiksi. Tänä vuonna osuus on jonkin verran kasvanut.

Pimiänkään mukaan kaikille ihmiskaupan uhreille ei tarvitse myöntää oleskelulupaa, mutta Suomen velvollisuus olisi silti varmistaa, etteivät ihmiset päädy uudelleen hyväksikäytettäviksi.

Raportti kritisoi Maahanmuuttovirastoa siitä, että se suhtautuu ”suorastaan välinpitämättömästi” siihen, mikä käännytettyjä kotimaassaan odottaa.

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Anni Valovirta sanoo, että käännytettyjen kohtalon seuraaminen ei ole mahdollista.

”Meillä ei ole lain säätämää oikeutta eikä velvollisuutta seurata toisen maan kansalaisten tilannetta Suomen ulkopuolella.”

Tätä raportissa ei ehdotetakaan. Sen sijaan siinä ehdotetaan, että käännytystilanteessa arvioidaan henkilön riski joutua uudelleen rikosten uhriksi. Lisäksi ehdotetaan, että henkilöä ei käännytetä, jos ei voida varmistua siitä, ettei henkilö joudu epäinhimillisiin olosuhteisiin.

Valovirran mukaan Maahanmuuttovirastossa pohditaan, pitäisikö raportin tietojen perusteella tehdä muutoksia nykyisiin käytäntöihin.

”Täytyy tietenkin ottaa keskusteluun, mikä merkitys tälle raportille annetaan”, Valovirta sanoo.

HS uutisoi syyskuun alussa Maahanmuuttoviraston työntekijöiden kiireestä. Nimettömänä haastatellut työntekijät kertoivat kokevansa painetta antaa enemmän kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.

Jussi Nukari / Lehtikuva
Torstaina julkistettu raportti kritisoi Maahanmuuttovirastoa kovin sanoin päätöksistä, joita se on antanut ihmiskaupan uhreille.
Torstaina julkistettu raportti kritisoi Maahanmuuttovirastoa kovin sanoin päätöksistä, joita se on antanut ihmiskaupan uhreille.
Rio Gandara / HS
Maahanmuuttovirasto Helsingissä.
Maahanmuuttovirasto Helsingissä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat