Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomesta synkkä kuva maavertailussa: Nuorista miehistä joka viides koulutuksen ja työvoiman ulkopuolella – ”Todella huolestuttava tulos”

Koulutusvertailussa Suomi erottuu maana, jossa syrjässä olevien nuorten osuus on noussut.

Kotimaa
 
Vailla työtä ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten miesten osuus on kasvanut Suomessa niin, että se oli vuonna 2015 jo yli viidennes.
Vailla työtä ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten miesten osuus on kasvanut Suomessa niin, että se oli vuonna 2015 jo yli viidennes.
Fakta

Vuotuinen vertailu

 OECD julkistaa syksyisin laajan Education at a Glance (EAG) -raportin jäsenmaidensa koulutuksen tilasta. Jäsenmaiden (35) lisäksi mukana on 11 muuta maata.

 Raportin mukaan suomalaisten alle esiopetusikäisten lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen jää yhä alle OECD-maiden keskiarvon. Suomessa 68 prosenttia kolmevuotiaista ja 74 prosenttia neljävuotiaista osallistui varhaiskasvatukseen, kun OECD-maissa osuudet ovat 71 ja 86 prosenttia.

 Koulutuskustannukset ovat Suomessa OECD-maiden keskitasoa.

 Perusopetuksen tuntimäärä on Suomessa selvästi alle OECD-maiden keskiarvon, joka on 7 540 tuntia, kun Suomessa se on 6 327 tuntia.

 Vuotuisten opetuspäivien määrä peruskoulussa Suomessa on 189, kun keskiarvo on 185.

 Keskimääräinen luokkakoko eli opetusryhmän suuruus vuonna 2014 oli OECD-maissa peruskoulun alaluokilla 21 ja yläluokilla 23 oppilasta. Suomessa luvut ovat 19 ja 20.

 Oppilaitten ja opetushenkilöstön suhteena laskettuna peruskoulun luokilla 1–6 OECD-maissa oli 15 oppilasta yhtä opettajaa kohti, kun Suomessa suhdeluku oli 13.

 Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa yhtä opettajaa kohti oli Suomessa 14 opiskelijaa, kun heitä OECD-maissa oli keskimäärin 17.

 Korkeakoulutuksen läpäisy on heikkoa monissa maissa. Vain Britanniassa yli puolet opiskelijoista suoritti tutkinnon tavoiteajassa. Suomessa osuus oli 43 ja OECD-maiden keskiarvo oli 41 prosenttia. Kaikissa maissa naiset pääsevät maaliin opinnoissaan paremmin kuin miehet.

Nuorisotakuusta ja muista ponnisteluista huolimatta Suomi näyttäytyy kaikkea muuta kuin esimerkkimaana tuoreimmassa OECD:n koulutusvertailussa. Etenkin nuorten miesten joutilaisuus on Suomessa lisääntynyt kymmenessä vuodessa, kun se monissa muissa maissa on vähentynyt.

Talouden yhteistyöjärjestö OECD julkisti torstaina vuotuisen jäsen- ja kumppanuusmaidensa laajan vertailun koulutuksesta. Usein Suomi on saanut tilastojärkäleessä kehuja siitä, että maassa on tehokas koulutusjärjestelmä eli hyviä, esimerkiksi Pisa-testien mittaamia oppimistuloksia saadaan keskivertokustannuksilla. OECD:n raportti tarkoittaa nuorilla 20–24-vuotiaita.

Tosin esimerkiksi lasten vähäisestä osallistumisesta varhaiskasvatukseen on tullut moitteita jo aiemmin, samoin monet maat ovat tuntuvilla panostuksillaan ohittaneet Suomen yleisessä koulutukseen osallistumisessa.

Tuoreimmassa vertailussa huomio kiinnittyy siihen, että vailla työtä ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten miesten osuus on kasvanut Suomessa niin, että se oli vuonna 2015 jo yli viidennes. Se on vertailumaiden kuudenneksi korkein arvo.

OECD käyttää syrjäytymisuhan alaisista nuorista eli niistä, jotka ovat koulutuksen ulkopuolella työttömänä tai työvoiman ulkopuolella nimitystä NEET-nuoret. Se on lyhenne sanoista neither in employment nor in education or training.

Vuonna 2005 Suomen NEET-miesten osuus oli 12,2 prosenttia. Naisten vastaava osuus Suomessa oli kymmenen vuotta sitten 13,9 prosenttia ja viime vuonna 15,4 prosenttia.

Viime vuonna yhteensä 17 prosenttia OECD-maiden 20–24-vuotiaista oli näitä NEET-nuoria. Suomessa vastaava osuus oli 18,3 prosenttia.

Esimerkiksi Saksassa ja jopa Turkissa osuus on laskenut kymmenessä vuodessa talouskriisiä edeltäneelle tasolle, mutta Suomi on Kreikan, Irlannin, Italian, Portugalin ja Espanjan kanssa maita, joissa NEET-nuorten osuus on vuonna 2015 yhä vähintään yli viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2005.

”Tämähän on nyt todella huolestuttava ja jopa nolo tulos Suomen kannalta”, sanoo yksikön päällikkö Kristiina Volmari Opetushallituksesta.

”Kyllähän nuorten pahoinvointi ja syrjäytymisuhka ovat pitkään olleet tiedossa. Jotain on varmaan tehty väärin”, Volmari pohtii syitä huonoihin lukuihin.

Volmari etsii syitä sekä koulusta että sosiaalihuollosta. Koulussa ei tarpeeksi ajoissa puututa ongelmiin ja esimerkiksi mielenterveyden horjumiseen ei saada apua.

Edellisen hallituksen yksi kärkihankkeita oli nuorisotakuu, jonka rahoitusta nykyhallitus on supistanut lähes olemattomiin ja suunnannut sitä kohti yhteisötakuuta ja yhden luukun periaatetta niin sanotuissa Ohjaamoissa. Kaikille peruskoulun päättäville on yhä määrä taata koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka.

Myös etsivää nuorisotyötä ja nuorten mielenterveyspalveluita pyritään vahvistamaan. Keinoina ovat myös nuorten palkkatuki ja Sanssi-kortti.

Nuorisotakuu on onnistunut lähinnä siinä, että käytännössä kaikki peruskoulun päättävät sijoittuvat jatkokoulutukseen eli ammattikouluun tai lukioon. Sen sijaan esimerkiksi nuorten oppisopimuspaikkoja ei juuri pystytty lisäämään tuntuvista tuista huolimatta. Nyt oppisopimus aiotaan pitkälti korvata koulutussopimuksella, jossa nuorille ei makseta palkkaa.

Nuorten joustavaa koulutusta ja työllistämistä pohditaan myös kolmikantatyöryhmässä, jonka on syyskuun loppuun mennessä määrä kertoa konsteistaan hallitukselle. Ilmassa on myös jo joillakin aloilla erilaisia kokeiluita työllistää kouluttamattomia nuoria tes-määräyksiä tuntuvasti matalammilla palkoilla.

Erityisasiantuntija Janne Savolainen työ- ja elinkeinoministeriöstä huomauttaa, että nuoriso- tai yhteisötakuun kaltaisilla toimilla on hankalaa puuttua itse rakenteisiin, kun taloustilanne on mikä on: ”Tarvittaisiin talouskasvua ja lisää työpaikkoja.”

Myönteistä Savolaisen mukaan on se, että pelkän peruskoulun varassa työmarkkinoille pyrkivien osuutta on saatu laskettua. Esimerkiksi nuorten aikuisten osaamisohjelmaa hän kiittelee. Ohjelma erityisine valtionavustuksineen suunnattiin pelkän peruskoulun varassa oleviin 20–29-vuotiaisiin. Ohjelman mahdollisesta jatkosta ei ole päätetty.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat