Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ministeri ja professorit täysin eri mieltä uuden yliopistolain arvioinnista – Professori: ”Meiltä ei kysytä enää mitään”

Nimetön professori yliopistolaista: ”Meiltä ei kysytä enää mitään. Meille ei kerrota mitään. Tieto ei kulje.”

Kotimaa
 
Mikko Stig / Lehtikuva
Muun muassa Helsingin yliopistossa on ollut viime aikoina yt-neuvotteluita.
Muun muassa Helsingin yliopistossa on ollut viime aikoina yt-neuvotteluita. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva
Fakta

Uusi laki voimaan 2010

 Vuoden 2010 alusta voimaan tulleen uudistuksen oli määrä irrottaa yliopistot valtiosta ja tehdä niistä itsenäisiä oikeushenkilöitä: Suomessa on 12 julkisoikeudellista yliopistoa ja kaksi säätiöyliopistoa, Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillin en yliopisto.

 Kaikki yliopistot saavat yhä pääosan toimintarahoituksestaan valtiolta, mutta ne voivat hankkia myös täydentävää rahoitusta. Taloudellinen liikkumavara onkin lisääntynyt, mutta opetusministeriön nähdään kuitenkin yhä ohjaavan yliopistoja voimakkaasti ja osin perin yksityiskohtaisestikin rahoitusmallin avulla.

 Arvioinnin lain vaikutuksista teki Owal Group Oy elokuun 2015 ja kesäkuun 2016 välisenä aikana. Se pohjautuu yliopistojen ja sidosryhmien haastatteluihin, henkilöstö- ja opiskelijakyselyihin, tilastotietoihin ja kansainvälisiin vertailuihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti torstaina arvioinnin vuonna 2010 voimaan tulleen yliopistolain vaikutuksista. Arvioinnin johtopäätöksistä ja niiden pohjalta mahdollisesti tehtävistä muutoksista on kaksi täysin vastakkaista näkemystä.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) mukaan arvioinnin tulokset eivät osoita välitöntä tarvetta yliopistolain muuttamiselle.

”Toimintakulttuuria tai johtamista ei ratkaista lailla, vaan vuorovaikutuksen lisäämisellä. Arvioinnin viestit on syytä ottaa vakavasti”, ministeri sanoi tiedotteessa.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto sen sijaan esittävät tiedotteessaan lain muuttamista. Ne vaativat ennen kaikkea henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantamista.

”Kuinka monta arvioita yliopistolaista pitää tehdä ennen kuin tämä viesti otetaan tosissaan? Tilanne on kolmen vuoden aikana vain kärjistynyt”, sanoo Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen tiedotteessa. Edellinen arviointi yliopistolain vaikutuksista tehtiin 2013. Tuolloin arvioinnin kritiikki torjuttiin sillä, että uudistuksesta on vielä liian vähän aikaa. Nyt voidaan sanoa, että mielipiteisiin ovat vaikuttaneet myös koulutusleikkaukset, joten lain ”puhtaita” vaikutuksia on hankala erotella.

Uuden arvioinnin mukaan lain muutoksen myötä yliopistojen johtamisjärjestelmästä on tullut johtajakeskeisempi. Toimivalta on keskittynyt yliopiston ja yksiköiden johtajille, kuten dekaaneille, rehtoreille ja hallituksen puheenjohtajille, mikä on arvioinnin mukaan tehostanut päätöksentekoa.

Arviossa kuitenkin todetaan, että johtajakeskeisempi johtamisjärjestelmä on etäännyttänyt yliopistoyhteisöä päätöksenteosta. Johdon ja henkilöstön näkemyserot ovat kärjistyneet, raportissakin todetaan. Yliopistokollegion rooli on monissa yliopistoissa epäselvä ja jäsentymätön.

”Lähes kaikissa arvioraportin väittämissä varsinkin professorien ja muun opetus- ja tutkimushenkilöstön mielipiteet yliopistolain vaikutuksista eroavat jyrkästi yliopiston johdon näkemyksistä. Nyt on korkea aika ottaa palaute tosissaan, muuttaa yliopistolakia ja parantaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia”, vaativat Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto.

”Meiltä ei kysytä enää mitään. Meille ei kerrota mitään. Tieto ei kulje”, toteaa arvioinnin avovastauksissa eräs nimetön professori.

”Ei olla samalla tavalla yhteisön tasa-arvoisia jäseniä vaan asiakkaita. Kollegiaalisuus ja tiedeyhteisön jäsenyys oli selvempi ennen”, toteaa nimetön opiskelija.

Arvioinnissa todetaan, että taloudellisen tilanteen vaikutukset heijastuvat henkilöstön näkemyksiin yliopistolaista. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on leikannut yliopistojen määrärahoja. Useissa yliopistoissa – kuten Helsingin yliopistossa – on ollut yt-neuvotteluita. Helsingin yliopisto päätyi irtisanomaan 371 henkeä, joista 48 oli opetushenkilöstöä.

”Arvioraportissa todetaan useaan kertaan, että henkilöstön lisääntynyt kritiikki johtuu osin yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja yliopistojen yt-neuvotteluista. Se pitää varmaan paikkaansa, mutta tämähän pitää ottaa eräänlaisena stressitestinä. Lain ja yliopistojen uuden olomuodon testaus näissä oloissa paljasti heikkoudet, ja ne olisi syytä korjata mieluummin ennemmin kuin myöhemmin”, Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri toteaa tiedotteessa.

Raportin kyselyn mukaan professoreista ja muusta opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 64 prosenttia katsoi, että uudella yliopistolailla on ollut työn kuormittavuuteen erittäin tai melko negatiivinen vaikutus.

Vastanneista 60 prosenttia piti yliopistolain vaikutusta työmotivaatioon erittäin tai melko negatiivisena.

Suomen yliopistoja edustava Unifi ja yliopistotyönantajien Elinkeinoelämän keskusliittoon EK:hon kuuluva Sivistystyönantajat ovat kannanotossaan maltillisempia. Niiden mukaan yliopistolain uudistamisessa suunta on oikea, mutta rahoituksen riittävyys huolettaa.

Lakiuudistus on yliopistojen mukaan lisännyt niiden taloudellista ja hallinnollista itsenäisyyttä ja joustavoittanut sisäistä päätöksentekoa.

Sen sijaan laki ei ole turvannut yliopistojen vakaata perusrahoitusta, vaikka lakiin sisältyvän erityisen indeksin oli määrä taata sen pysyvän yleisen kustannusnousun tasolla. Indeksiä on leikattu useana vuotena.

”Tässä mielessä voi aiheellisesti kysyä, missä määrin uudistus on lisännyt yliopistojen autonomiaa”, Unifi ja Sivistystyönantajat kysyvät yhteisessä tiedotteessaan.

Pekka Elomaa
Sanni Grahn-Laasonen
Sanni Grahn-Laasonen
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat