Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Mistä Finavia-kohussa on kyse? Kokosimme kuusi keskeistä ministeri Bernerin väitettä ja tarkastusviraston vastaukset

Helsingin Sanomat listasi Anne Bernerin kuusi keskeistä väitettä ja Valtiontalouden tarkastusviraston kahden selvityksen vastaukset niihin.

Kotimaa
 

Keskustelu liikenneministeri Anne Bernerin (kesk) puuttumisesta valtionyhtiön Finavian toimintaan käy kuumana. Eduskunnan tarkastusvaliokunta alkoi tällä viikolla tutkia ministerin toimia.

Valtion lentoasemayhtiö Finavia koki 34 miljoonan euron tappiot johdannaissopimuksilla, jotka se teki pankkien kanssa vuosina 2009–2011. Finavia pyrki johdannaissopimuksilla suojautumaan lainojensa korkojen nousua vastaan. Kun korot lähtivätkin laskuun, suojauksista kertyi yhtiölle kymmenien miljoonien lasku maksettavaksi.

Pankit saivat Finanssivalvonnalta puhtaat paperit sotkusta. Finanssivalvonta katsoi, että Finavia on ammattimainen asiakas eikä pankkien tarvinnut selvittää johdannaissopimusten soveltuvuutta Finavialle.

Finavian hallitus päätti vuonna 2015 nostaa vahingonkorvauskanteet vuosien 2010–2011 hallitusta ja johtoa vastaan. Hallitus kuitenkin perui päätöksen oltuaan asiasta yhteydessä liikenneministeri Berneriin.

Berner on itse puolustautunut aktiivisesti julkisuudessa. Lauantaina hän esitti jälleen kerran näkemyksen, että ministeriö ei ole estänyt yhtiön hallitusta nostamasta kanteita Finavian entistä johtoa vastaan.

Keskiviikkoiltana Berner lähetti tiedotteen, jonka yhteydessä hän julkisti sähköpostien ja tekstiviestien vaihtoa Finavian entisen hallituksen puheenjohtajan Riitta Tiuraniemen kanssa.

Berner perusteli ja puolusti toimintaansa tiedotteissa monin tavoin. Helsingin Sanomat selvitti, mitä mieltä puolueeton Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on ministerin puheista.

Tarkastusvirasto on tutkinut asiaa vuodesta 2012 lähtien ja on julkistanut asiasta laillisuutarkastuskertomuksen ja osittain salatun tarkastusmuistion. VTV teki tarkastusmuistion toukokuussa ja julkisti siihen perustuvan laillisuustarkastuksen tulokset viime juhannuksen alla.

Seuraavassa keskeiset Bernerin väitteet ja Valtiontalouden tarkastusviraston kanta niihin:

1) Ministeriö ei ole estänyt Finavian hallitusta nostamasta kanteita

Anne Berner: ”Ministeriö ei ole estänyt yhtiön hallitusta nostamasta kanteita entistä johtoa vastaan.”

Laillisuustarkastuskertomus: ”Liikenne- ja viestintäministeriö on kuitenkin kieltänyt Finavian hallitusta ryhtymästä hallituksen päätöksen toimeenpanon edellyttämiin toimenpiteisiin kanteiden nostamiseksi.”

2) Ministeriö ei ole toiminut epäsopivalla tavalla

Berner: ”Ministeriö ei ole puuttunut epäsopivalla tavalla Finavian operatiivisiin asioihin johdannaisasian hoitamisessa.”

Tarkastuskertomus: Ministeriö toimi yhtiöoikeudellisen hyvän hallintotavan (corporate governance) vastaisesti. ”Käytännössä ministeriön toimet ovat tarkastusviraston näkemyksen mukaan merkinneet epätarkoituksenmukaista valtio-omistajan puuttumista Finavian operatiiviseen toimintaan.”

3) Finavian hallitus teki ristiriitaisia päätöksiä

Berner: ”Yhtiön hallitus oli tehnyt kaksi täysin erilaista päätöstä siitä, tulisiko johdannaisvastuista nostaa kanteita yhtiön entistä johtoa vastaan.”

Tarkastuskertomus: Ei minkäänlaista mainintaa ristiriidasta. ”Johdannaisongelmien selvittämisessä ja niiden purkamisessa Finavia ja yhtiön hallitus ovat toimineet johdonmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti.”

4) Finavian hallitus ei selvittänyt kanteiden nostamisen perusteita

Berner: ”Hyvän hallintotavan mukaan omistaja edellytti hallitukselta perusteellista selvitystä ennen kanteiden nostamista.”

Tarkastuskertomus: Finavian hallitus oli tehnyt riittävät selvitykset. ”Finavia on oikeustoimia käynnistäessään harkinnut tarkoituksenmukaisella tavalla johdannaisvastuiden selvittämiseen liittyvät toimintavaihtoehdot ja ryhtynyt tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin. Nämä päätökset ovat myös perustuneet riittävään selvitykseen.”

5) Kanteiden nostamiseen entistä johtoa vastaan ei ollut perusteita

Berner: ”Kanteiden nostaminen vain tilanteen rauhoittamiseksi tai poliittisen keskustelun välttämiseksi ei ollut riittävä peruste.”

Tarkastuskertomus: Tämä ei ollut peruste, vaan Finavian hallitus halusi muun muassa huolehtia, että kanneoikeus entistä johtoa vastaan ei vanhene. ”Aiempiin johtohenkilöihin kohdistettavien vaatimusten keskeinen tarkoitus on ollut vanhentumisajan katkaiseminen, jotta Finavia voisi samaan aikaan nostaa uudelleen johdon vastuuvakuutukseen perustuvan kanteen vahinkovakuutusyhtiötä vastaan välimiesoikeudessa”.

6) Ministeriö ei järjestänyt yhtiökokousta, koska sillä ei ollut riittävästi selvityksiä

Berner: ”Omistaja varautui pitämään marraskuun puolessavälissä 2015 yhtiökokouksen, jota ei pidetty koska lisäselvityksiä ei siihen mennessä valmistunut.”

Tarkastuskertomus: Ministeriö olisi voinut ja sen olisi pitänyt järjestää yhtiökokous. ”Sovinto-sopimusta tai korvausvaatimuksista luopumista koskevat päätökset olisi ollut – monistakin eri syistä – tarkoituksenmukaista tehdä yhtiökokouksessa, jolloin valtio-omistaja olisi ottanut näistä päätöksistä vastuun.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat