Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Valtion ensi vuoden budjetti on 55,2 miljardia euroa – turvapaikkakulut lähes puolittuvat ja asehankintoihin rutkasti lisää rahaa

Valtio ottaa lisää lainaa 5,5 miljardia, ja velkamäärä ensi vuoden lopussa on 111 miljardia euroa. Pian lähes puoli miljoonaa ihmistä saa toimeentulotukea.

Kotimaa
 
Vesa Moilanen / Lehtikuva
Turvapaikanhakijoita Evitskogin vastaanottokeskuksen auditoriossa Kirkkonummella helmikuussa 2016.
Turvapaikanhakijoita Evitskogin vastaanottokeskuksen auditoriossa Kirkkonummella helmikuussa 2016. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Fakta

Valtion ensi vuoden budjetin tunnuslukuja

 Loppusumma 55,2 miljardia euroa.

 Valtio ottaa lisää lainaa 5,5 miljardia. Velkamäärä ensi vuoden lopussa on 111 miljardia.

 Verotuloiksi arvioidaan 41,6 miljardia.

 Valtionapua maksetaan kunnille 10,3 miljardia. Tästä laskennallisiin valtionosuuksiin menee 9,4 miljardia.

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton kustannukset pienenevät 45 prosentilla ensi vuonna tähän vuoteen verrattuna. Syynä on uusien turvapaikanhakijoiden väheneminen. Ensi vuoden määrärahat perustuvat oletukseen 10 000 uudesta turvapaikanhakijasta.

Vastaanoton määrärahat ovat kuitenkin jäämässä pysyvästi korkeammalle tasolle kuin 2010-luvun alkuvuosina. Viime vuoden kansainvaellus näkyy erityisesti tämän vuoden kuluissa, mutta paljon myös ensi vuonna.

Viime vuonna maahanmuuton kulut sisäministeriön hallinnonalalla olivat vielä vain 183 miljoonaa euroa, mutta tänä vuonna lopulliset kustannukset lisätalousarvioiden jälkeen nousevat peräti 594 miljoonaan euroon.

Siitä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton ostopalvelumenot, vapaaehtoisen paluun menot ja hakijoille maksettavat tuet muodostavat 510 miljoonaa.

Ensi vuodelle maahanmuuttoon budjetoidaan 328 miljoonaa, josta ostopalveluihin, palautuksiin ja tukiin menee 268 miljoonaa. Loput menevät maahanmuuttoviraston ja vastaanottokeskusten toimintamenoihin. Kulut lähes puolittuvat.

Hallitus joutui budjettiriihessä vielä uuden tilanteen eteen, kun kävi ilmi, että turvapaikanhakijoiden määrä vastaanottokeskuksissa oli suurempi kuin oli aiemmin tiedetty. Tämä johtui siitä, että kielteisestä päätöksestä valittaneita oli paljon ja kuntiin siirtyminen tapahtui hitaasti.

Valtiovarainministeriön esitys elokuussa oli, että ostopalveluihin, kotimaahan palautuksiin ja tukiin varattaisiin ensi vuonna vain 124 miljoonaa. Hallitus joutui lisäämään menoihin vielä 144 miljoonaa lisää.

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan henkilöitä olisi vastaanottotoiminnan piirissä joulukuun lopussa noin 20 000.

Ensi vuodelle asetettu tavoite on, että kuntaan sijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksessa olisi enintään kaksi kuukautta ja vastaanottokeskusten käyttöaste olisi 90 prosenttia. Vastaanottokeskusten paikkalukua supistetaan 8 000:een.

Maahanmuuton määrärahoja on myös muiden ministeriöiden budjeteissa.

Valtion korvaukset kunnille turvapaikan saaneiden kotouttamisesta kasvavat ensi vuonna 100 miljoonalla eurolla eli peräti 62 prosenttia tästä vuodesta. Ensi vuonna työ- ja elinkeinoministeriö varaa kotouttamiseen 265 miljoonaa euroa.

Kun kotouttaminen lasketaan mukaan maahanmuuton kustannuksiin, ne pienenevät ensi vuonna noin 28 prosenttia.

Laskelmassa eivät ole mukana lisäkustannukset, joita aiheutuu opetus- ja oikeustoimelle. Opetustoimessa lisäkustannuksia tulee viime vuonna tulleiden kouluttamisesta.

Esimerkiksi perusopetuksen, valmistavan opetuksen, kielenopetuksen ja ammatillisen koulutuksen rahoitusta lisätään turvapaikan saaneiden vuoksi.

Oikeusministeriö ehdottaa, että turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja perheenyhdistämistä koskeviin asioihin hallintotuomioistuimissa ja oikeusavussa varataan 19 miljoonaa euroa.

Tästä 9 miljoonaa varataan turvapaikanhakijoiden oikeusapuun. Oikeusavussa painotetaan julkista oikeusapua.

 

Pian lähes puoli miljoonaa saa toimeentulotukea

Ensi vuoden alussa suomalaisen köyhyyden hoidossa tapahtuu iso muutos, kun perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelalle. Tähän asti kaikki toimeentulotuki on ollut kuntien hoidossa.

Kela-siirto tarkoittaa myös sitä, että toimeentulotukea aletaan myöntää entistä useammalle. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) varautuu ensi vuoden budjetissa siihen, että ensi vuonna toimeentulotuen piirissä olisi jo 317 000 kotitaloutta ja liki 490 000 tuensaajaa. Toimeentulotuen menot ensi vuonna ovat 830 miljoonaa euroa.

Tänä vuonna toimeentulotukea saa 235 000 kotitaloutta ja 350 000 henkilöä.

Muutos yhtenäistää tuen myöntämisperusteet. Tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että eri kunnissa asuvia ihmisiä kohdellaan vastaisuudessa entistä yhdenvertaisemmin.

Uudistuksen uskotaan lisäävän toimeentulotuen käyttäjämääriä ja menoja.

Nykyisin tuen alikäyttö on ollut yleistä: sitä ei ole haettu, vaikka siihen olisi oikeus. Monelle on korkea kynnys mennä kunnan sosiaalitoimistoon tekemään selkoa tuloistaan ja menoistaan. Kun tuki siirtyy muitakin etuuksia hoitavalle Kelalle, kynnys saattaa laskea.

Olennaisin syy menojen kasvulle on silti työttömyys. Monilla on tarve toimeentulotukeen, koska työttömän peruspäiväraha ei riitä elämiseen.

Ensi vuoden budjetissa muutos näkyy niin, että hallitus ohjaa Kelan toimintakuluihin 26,5 miljoonaa euroa lisää rahaa. Tällä rahalla Kela muun muassa palkkaa etuuskäsittelijöitä ja parantaa tietojärjestelmiään.

Valtio varaa toimeentulotuen Kelan kautta kulkeviin menoihin 478,6 miljoonaa euroa. Kuntien menot vähenevät siirron myötä, joten valtio leikkaa vastaavasti niiden valtionosuuksia.

Kuntien sosiaalitoimistojen hoitoon jää siirron jälkeen edelleen kaksi muuta toimeentulotuen muotoa eli täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, joiden merkitys esimerkiksi Helsingissä on suuri.

Perustoimeentulotuki on niin sanottu viimesijainen tuki, eli sitä maksetaan vasta viime hädässä, kun tulot tai etuudet eivät riitä toimeentuloon. Kaikki kotitalouden tulot ja menot otetaan huomioon ennen sen myöntämistä.

Kelalle siirtyvä toimeentulotuen perusosa on tarkoitettu päivittäisiin menoihin, kuten ruokaan, vaatteisiin, bussilippuihin ja puhelinkuluihin. Perusmenoina otetaan huomioon myös asumiskuluja.

Perusosa on sama koko Suomessa, tänä vuonna yksinasuvalla 485,50 euroa kuukaudessa.

 

Asehankintoihin yli 500 miljoonaa euroa lisää

Puolustusministeriö saa ensi vuoden budjetissa jälleen rutkasti rahaa toimintakyvyn ylläpitoon ja kaluston uusimiseen. Hallitus esittää yhteensä 732 miljoonan euron uusia tilausvaltuuksia, jotka ajoittuvat pisimmillään vuoteen 2025 asti.

Eniten rahaa, 519 miljoonaa euroa, esitetään puolustusmateriaalihankintoihin.

Vuosille 2017–2025 ulottuvilla uusilla hankinnoilla on määrä vahvistaa maavoimien suorituskykyä.

Puolustusvoimat
Puolustusvoimat esitteli Stinger -ilmatorjuntaohjusta Kouvolassa maaliskuussa 2015.
Puolustusvoimat esitteli Stinger -ilmatorjuntaohjusta Kouvolassa maaliskuussa 2015.

Se tarkoittaa muun muassa uusien panssaritorjuntaohjusten ja tykkien hankintaa, myös tiedusteluvälineistön hankintoja.

Niin ikään rahaa tarvitaan Hornet- ja Hawk-lentokalustojen ylläpitoon.

Ensi vuodeksi valtuuksia on käytössä 70 miljoonaa euroa.

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 181 miljoonan euron tilausvaltuutta. Sillä on tarkoitus ostaa ajoneuvoja ja varaosia sekä huolto- ja ylläpitopalveluja vuosien 2017–2020 välisenä aikana.

Jo lähiaikoina odotetaan päätöstä ilmavoimien Vinka-koulutuskoneiden korvaajista.

Uusien, todennäköisesti muutaman kymmenen pienkoneen hankintaan ja niiden käyttökoulutukseen esitetään 32 miljoonan euron tilausvaltuutta.

Menot ajoittuvat vuosille 2017–2024.

Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja yhteensä 2,8 miljardia euroa.

Kilpailukykysopimus vähentää hallinnonalan toimintamenomäärärahoja noin 26 miljoonaa.

Sotilaallisen kriisinhallinnan painopiste on Libanonissa, Irakissa ja Afganistanissa.

Leikkauslinja kriisihallinnassa on ainakin toistaiseksi loppu. Ensi vuodeksi on tulossa jopa kymmenen miljoonaa euroa lisää Irakin koulutusoperaation vuoksi.

Hallituksessa on todettu, että kriisinhallinnalla ehkäistään osaltaan myös maahanmuuttopaineita.

 

Kasvu matelee, työttömyys pysyy korkeana

Hallituksen budjettiesitys ennustaa lähivuosiksi yhä vaimeata talouskasvua. Työttömyys pysyy korkeana ja Suomi menettää edelleen markkinaosuuksia kansainvälisessä kaupassa.

Budjettikirja arvioi, että talous kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna vain 0,9 prosenttia. Kasvua ylläpitävät voimat ovat yhä yksityinen kulutus ja investoinnit. Vaikka vienti on piristymässä, viennin kasvu jää yhä historiallisen laimeaksi.

Työttömyysasteen arvioidaan pysyvän yhä korkeana eli 8,8 prosentissa, vaikka se putoaakin aavistuksen tämän vuoden yhdeksästä prosentista.

 

Autojen romutuspalkkio ei jatku

Autojen romutuspalkkiokokeilu ei jatku ensi vuonna. Budjettiesityksestä selviää, että liikenne- ja viestintäministeriö ehdotti ensi vuoden budjettiin romutuspalkkioiksi 13,4 miljoonan euron määrärahaa, mutta valtiovarainministeriö torjui sen.

Romutuspalkkiota kokeiltiin vuonna 2015. Aluksi hallitus myönsi tarkoitukseen kolme miljoonaa euroa. Kun määräraha käytettiin ennätysajassa, hallitus myönsi lisäbudjetissa vielä viisi miljoonaa euroa lisää. Valtio maksoi romutettavasta vanhasta autosta tuhat euroa, jos se vaihdettiin uuteen autoon.

 

Suurlähetystöt Kolumbiaan ja Myanmariin

Ulkoministeriölle budjettiesitys tuo muun muassa kaksi uutta suurlähetystöä.

Ensi vuonna Suomen toimipisteet Bogotassa Kolumbiassa ja Yangonissa Myanmarissa korotetaan suurlähetystöiksi.

Suomen ulkoista edustusta kehitetään myös yhteistyössä Pohjoismaiden, Baltian maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa.

Ulkoministeriön tavoitteena on painottaa voimavaroja maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa.

Rauhanvälitykseen on luvassa 450 000 euroa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat