Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomeen on syntymässä tänä syksynä uusi paperittomien joukko – ”Jos joudun kadulle, menen ja varastan”

Syksyllä moni kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut heitetään ulos vastaanottokeskuksesta.

Kotimaa
 
Jyrki Johannes Tervo
Dzwar Hagar Sahdoon on valittanut turvapaikkapäätöksestään Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hän joutuu lähtemään vastaanottokeskuksesta syyskuun lopussa.
Dzwar Hagar Sahdoon on valittanut turvapaikkapäätöksestään Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hän joutuu lähtemään vastaanottokeskuksesta syyskuun lopussa. Kuva: Jyrki Johannes Tervo
Fakta

Näin turvapaikanhakijasta tulee paperiton

 Maahanmuuttoviraston kielteisestä päätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen.

 Jos hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus ei muuta päätöstä, käännytyspäätös on täytäntöönpanokelpoinen.

 Hakija voi poistua maasta vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisesti palaavalle maksetaan matkakulut ja lisäksi hän voi saada tukea uudelleen kotoutumiseen.

 Jos hakija ei suostu lähtemään, poliisi poistaa hänet maasta.

 Jos käännytys ei onnistu, poliisi ilmoittaa siitä vastaanottokeskuksen johdolle.

 Poliisin ilmoituksen jälkeen vastaanottokeskuksessa saa asua vielä 30 päivän ajan. Sen jälkeen vastaanottopalvelut lakkaavat.

 Palvelujen lakkaamisesta säädetään vastaanottolaissa ja Maahanmuuttoviraston antamassa ohjeessa.

Aikaa on enää kaksi viikkoa, eikä Dzwar Hagar Sahdoon tiedä, minne mennä sen jälkeen.

Hänen kahta eri turvapaikkahakemustaan on käsitelty kohta kuusi vuotta Maahanmuuttovirastossa ja eri oikeusasteissa. Helsingin hallinto-oikeuden päätös on kielteinen, ja kaksi viikkoa sitten hänelle ilmoitettiin, että vastaanottopalvelut päättyvät syyskuun lopussa.

Käytännössä se tarkoittaa, että hänen on muutettava pois vastaanottokeskuksesta. Samalla päättyy vastaanottorahan maksaminen, oikeus terveyspalveluihin, koulutukseen ja sosiaaliturvaan. Hän jää siis ilman tuloja, turvaa ja asuinpaikkaa.

”En tiedä, mitä teen. Sanoin poliisille, että nähdään vankilassa. Jos joudun kadulle, menen ja varastan. En tahdo, mutta on pakko. Teen väärin, että saan sängyn ja pääsen vankilaan nukkumaan.”

Hagar Sahdoon on päätymässä uudenlaiseen paperittomien joukkoon, joka Suomeen todennäköisesti syntyy syksyn aikana.

Suomessa on aiemminkin ollut paperittomia, mutta kyseessä on ollut pienehkö joukko ihmisiä, jotka ovat käännyttämisen pelossa piileskelleet viranomaisilta. Uusi paperittomien joukko syntyy turvapaikanhakijoista, jotka kielteisen päätöksen jälkeen kieltäytyvät poistumasta maasta vapaaehtoisesti.

Irakilaisia ei tällä hetkellä voida käännyttää väkisinkään, sillä Irak ei suostu ottamaan heitä vastaan. Niinpä osa heistä jää maahan ilman oleskelulupaa.

Aiemmin ihmisille, joilla ei ollut oleskelulupaa, mutta joita ei voitu käännyttääkään, myönnettiin tilapäinen oleskelulupa. Tämä muuttui viime vuonna, kun voimaan tuli kaksi lainkiristystä. Ulkomaalaislaki muuttui niin, että tilapäistä oleskelulupaa ei myönnetä, ellei ihminen ole itse ensin yrittänyt poistua maasta.

Samaan aikaan kiristettiin vastaanottolakia. Uusi laki määrää poistamaan vastaanottokeskuksesta kielteisen päätöksen saaneet, jotka eivät suostu lähtemään Suomesta.

Kiristysten vastapainoksi lakiin tuli myös kannustusta. Jos turvapaikanhakija lähtee maasta vapaaehtoisesti, hänen matkansa maksetaan ja hänelle voidaan maksaa tarveharkintaista avustusta. Esimerkiksi Irakiin palaava aikuinen voi saada tuhannen euron avustuksen.

Nämä lait säädettiin jo edellisen hallituksen ja eduskunnan aikana. Lakien tarkoituksena oli nopeuttaa kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistumista. Voimaan ne tulivat viime vuonna, ja tulevana syksynä nähdään, mitä laeista käytännössä seuraa.

Sisäministeriön ylijohtajan Jorma Vuorion mukaan muutokset olivat hyviä.

”Aikaisemman lainsäädännön mukaan oli karrikoiden sanottuna niin, että jos poliisi ei pystynyt kantamaan henkilöä lentokoneeseen, hänet palkittiin tilapäisellä oleskeluluvalla. Sehän oli todella väärin niitä kohtaan, jotka poistuivat maasta.”

Osa vastaanottokeskuksista on jo lähettänyt kielteisen päätöksen saaneita pois vastaanottokeskuksista.

”Kyllä niin on käynyt. Olemme joutuneet ilmoittamaan asiakkaalle, että vastaanottopalvelut loppuvat nyt. Muutamia tapauksia on ollut ja lisää on jonossa. Uusia tulee jatkuvasti”, sanoo apulaisjohtaja Pekka Sinisalo Kirkkonummen Evitskogin vastaanottokeskuksesta.

Hennalan vastaanottokeskuksessa Lahdessa näin ei ole vielä käynyt, mutta pian tilanne on edessä.

”Se on vain ajan kysymys”, vastaanottokeskuksen johtaja Mari Eklund-Kiiski sanoo.

Vastaanottokeskuksen johtajalla on mahdollisuus tehdä poikkeus, mutta vain määräajaksi ja vain ”erityisen henkilökohtaisen syyn” vuoksi. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sairautta, joka vaatii kiireellistä hoitoa.

Myös viimeisillään raskaana oleva voisi perheineen saada jäädä, kunnes lapsi on syntynyt ja äiti on toipunut synnytyksestä.

”Silloin odotettaisiin synnytykseen asti ja annettaisiin kohtuullinen toipumisaika sen jälkeen. Ei ketään sentään vastasyntyneen kanssa pakkaseen heitetä. Myös huonokuntoisen vanhuksen tai vakavasti sairaan kohdalla voitaisiin tehdä poikkeus”, Eklund-Kiiski sanoo.

Jyrki Johannes Tervo
Dzwar Hagar Sahdoon vasemmassa kädessä näkyvät lapsena sairastetun polion jäljet. Lääkärin mukaan hänellä on kädessä vaikea invaliditeetti.
Dzwar Hagar Sahdoon vasemmassa kädessä näkyvät lapsena sairastetun polion jäljet. Lääkärin mukaan hänellä on kädessä vaikea invaliditeetti.

Dzwar Hagar Sahdoon sairasti lapsena polion ja on siksi vammautunut. Lääkärinlausunnon mukaan hänen vasemmassa kädessään on ”vaikea invaliditeetti, ei pysty juuri mitään tekemään sillä”.

Vasen jalka on parempi, ja sillä pystyy kävelemään. ”Kävellessä kaatuu usein vasemman jalan heikkouden takia, eikä pääse itse ylös”, lausunnossa todetaan.

Tämä ei kuitenkaan ole riittävä syy tehdä poikkeusta.

”Tässä on kyseessä inhimillisesti hyvin vaikea tilanne, mutta näiden tietojen perusteella poikkeukseen ei näyttäisi olevan mahdollisuutta. Tässä ei näyttäisi olevan akuuttia hengenvaaraa eikä sairautta, joka pitäisi hoitaa välittömästi”, sanoo tulosalueen johtaja Olli Snellman Maahanmuuttovirastosta.

”Tässä joudutaan tekemään ikäviä päätöksiä, mutta toisaalta vastaanottojärjestelmä on tarkoitettu turvapaikanhakijoille. Ei ole tarkoituksenmukaista, että vastaanottojärjestelmä maksaisi vuosien ajan palveluita ihmisille, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen eivätkä enää ole turvapaikanhakijoita, mutta eivät halua poistua maasta.”

Maahanmuuttoviraston laintulkintaohjeessa todetaan, että lapsiperheen kohdalla voidaan toimia niin, että lapsi saa jäädä vastaanottokeskukseen, mutta vanhempien on poistuttava.

”Ohje on karua kieltä. Siinä lapsi ja vanhemmat voidaan erottaa lapsen edun nimissä”, sanoo lakimies Heli Aali Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat-hankkeesta.

Oravaisten vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Micaela Nykvist sanoo, että tulossa on myös tilanteita, joissa lapsiperhe joutuu lähtemään vastaanottokeskuksesta.

”Kyllä tällaisia tilanteita on tulossa. Lapsiperheiden kohdalla meidänkin on vaikea tulkita Maahanmuuttoviraston ohjetta, sillä toisaalta ohje korostaa lapsen oikeutta olla yhdessä vanhempiensa kanssa. Jos lapsen etu vaatii, voidaan toisaalta tehdä niin, että lapsi saa jäädä, mutta vanhemmat eivät”, Nykvist sanoo.

Olli Snellman Maahanmuuttovirastosta sanoo, että ensisijaisesti koko perheen olisi poistuttava vastaanottokeskuksesta.

”Pelkästään sillä perusteella, että kyseessä on lapsiperhe, ei voi jäädä vastaanottokeskukseen. Tilanne on vaikea, mutta toisaalta vastuu lapsesta kuuluu ensisijaisesti vanhemmille. Heillä olisi myös mahdollisuus lähteä maasta yhdessä lasten kanssa.”

Paperittomana eläminen on Suomessa vaikeaa, sillä työtä ei voi tehdä, mutta työttömyyskorvaustakaan ei saa. Terveydenhoitoa saa vain akuutissa hädässä. Synnytykset hoidetaan sairaalassa, mutta useimmilla paikkakunnilla ei pääse neuvolaan.

Moni pelkää, että paperittomiksi jäävät päätyvät tekemään rikoksia, kun muita vaihtoehtoja ei ole.

”Se on ihan varteenotettava riski. Mitä vaihtoehtoja heillä on? Joko he tekevät töitä pimeästi tai elättävät itsensä rikoksilla”, Evitskogin vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Sinisalo sanoo.

Lakimies Heli Aali Paperittomat-hankkeesta pitää suurempana ongelmana sitä, että paperiton päätyy rikoksen uhriksi. Vaarana voi olla esimerkiksi ihmiskaupan uhriksi päätyminen tai työnteko pimeästi ja alipalkattuna.

”Meille on tullut yhteydenottoja ihmisiltä, jotka kysyvät toiveikkaana, että voivatko he saada työperusteisen oleskeluluvan, kun he ovat saaneet kokoaikaisen työn ja palkka on 500 euroa kuukaudessa.”

Jyrki Johannes Tervo
Irakilainen Dzwar Hagar Sahdoon kotonaan.
Irakilainen Dzwar Hagar Sahdoon kotonaan.

Hagar Sahdoonin viimeinen valitus on vielä odottamassa vastausta Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Hän lähti kotimaastaan Irakista jo 12 vuotta sitten, ensin Turkkiin. Suomessa hän on ollut kohta kuusi vuotta ja puhuu melko sujuvaa suomea.

Hänen turvapaikkahakemustaan on käsitelty vuosien varrella moneen kertaan. Ensimmäinen hakemus hylättiin sekä Maahanmuuttovirastossa että Helsingin hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus ei antanut valituslupaa. Tähän kului hieman yli kaksi vuotta.

Uudessa hakemuksessaan hän vetoaa halvaantumiseen, Irakin huonoon turvallisuustilanteeseen ja siihen, että YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on myöntänyt hänelle pakolaisaseman. Lisäksi hän vetoaa siihen, että on jo asunut pitkään Suomessa, puhuu suomea ja on luonut siteet maahan. Tämäkin hakemus hylättiin Maahanmuuttovirastossa.

Helsingin hallinto-oikeus palautti asian Maahanmuuttovirastoon kahdesti. Viimeinen asiassa annettu päätös on Helsingin hallinto-oikeudelta, joka hylkäsi Hagar Sahdoonin valituksen. Kielteistä päätöstä perustellaan sillä, että Pohjois-Irakin kurdialueen turvallisuustilanne on vakaa eikä UNHCR:n myöntämälle pakolaisstatukselle ole esitetty kunnollisia perusteita.

Erimielisyyttä on myös siitä, mistä Hagar Sahdoon on kotoisin. Hän sanoo olevansa pienestä kylästä Mosulin läheltä. Maahanmuuttoviraston kielitestin mukaan hän olisi Kurdistanista.

Irakilaismies odottaa vielä korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä viimeiseen valitukseensa. Päivänsä hän viettää kansanopistossa, jossa hän opiskelee suomea ja auttaa, missä pystyy: aloittelevien opiskelijoiden opettamisessa ja koulun keittiössä.

Tulevaisuudesta hänellä ei ole mitään käsitystä.

”Illalla vain itken. Haluan vain turvaa ja tavallisen elämän.”

Kukaan ei vielä tiedä, kuinka moni turvapaikanhakija jää maahan paperittomana. Sisäministeriön ylijohtaja Jorma Vuorio uskoo, että joukosta ei lopulta tule kovin suurta.

”Vapaaehtoisen paluun järjestelmä vetää erittäin hyvin. Joitain toki jää, mutta uskon, että kun he näkevät, että täällä ei ole tulevaisuutta, he lähtevät Suomesta johonkin toiseen maahan tai tarttuvat vapaaehtoisen paluun mahdollisuuteen”, Vuorio sanoo.

Toistaiseksi kukaan ei oikein tiedä, mitä uusille paperittomille pitäisi tehdä.

Perustuslain mukaan paperittomallekin kuuluu oikeus vähimmäistoimeentuloon. Käytännössä se voisi tarkoittaa esimerkiksi kunnan järjestämää hätämajoitusta ja toimeentulotukea. Tulkinnat tästä kuitenkin vaihtelevat kunnittain.

”Meidän kokemuksemme mukaan tämä oikeus ei toteudu”, Aali sanoo.

Oikaisu kuvatekstiin kello 15.35: Turvapaikkahakemuksen käsittely on kestänyt lähes kuusi, ei lähes seitsemän vuotta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat