Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Nälkäpäivän kerääjäkonkari muistuttaa Syyrian hädästä: ”Koko ihmiskunnan pitää mennä sinne ja laittaa asiat ojennukseen”

Historiansa aikana SPR:n Nälkäpäivä-keräykset ovat tuottaneet yli 75 miljoonaa euroa. Pentti Viljakaiselle, 77, mieleenpainuvin keräysvuosi oli 1994, jolloin Estonia upposi.

Kotimaa
 
Kaupunkilaiset kertovat, miksi he lahjoittavat rahaa
Kaupunkilaiset kertovat, miksi he lahjoittavat rahaa
Suomen Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräys järjestetään 15.-17. syyskuuta. Videolla ihmiset Helsingin keskustassa perustelivat lahjoituksiaan. Toimittaja: Ossi Mansikka, kuvaus ja leikkaus: Esa Syväkuru
Fakta

Nälkäpäivä-keräys

 Suomen Punainen Risti järjestää tämän vuoden keräyksen 15.–17. syyskuuta.

 Keräyksen tuotot menevät SPR:n katastrofirahastoon, ja niillä autetaan luonnonkatastrofien ja konfliktien uhreja eri puolilla maailmaa. Rahoja käytetään myös Suomessa.

 Keräys on tuottanut vuodesta 1981 lähtien yhteensä noin 75 miljoonaa euroa. 2000-luvulla keräyksen vuosituotto on ollut keskimäärin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa.

 Vapaaehtoisia kerääjiä on noin 20 000 vuosittain.

 Ensimmäinen keräys järjestettiin Pälkäneellä vuonna 1980 nimellä Siskon päivän keräys. Nälkäpäivä-nimi otettiin käyttöön seuraavana vuonna.

Lähde: Suomen Punainen Risti

Harmaaseen lippalakkiin ja Suomen Punaisen Ristin liiviin verhoutunut Pentti Viljakainen ojentaa lipastaan ja katsoo kutsuvasti kohti ihmisvilinää.

”Nälkäpäivä-keräys”, hän ilmoittaa, mutta valtaosa Helsingin Aleksanterinkatua pitkin kohti Kolmen Sepän aukiota kiirehtivistä ihmisistä ei ole Viljakaisesta moksiskaan. Perjantai on ollut hieman hankala mutta lauantai on jo varmasti parempi, 77-vuotias lipaskerääjä sanoo yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksella.

”Kuitenkin ihmisten lahjoitukset ovat aina maailmantilanteesta kiinni. Jos on tapahtunut jotakin, mikä liippaa suomalaisia läheltä, silloin lahjoituksia tulee. Parhaiten on jäänyt mieleen Estonian uppoaminen [syyskuussa 1994].”

”Ja viime vuosihan oli SPR:lle paras tulosvuosi, kun pääsimme yli 4 miljoonan euron”, Viljakainen sanoo ja viittaa Euroopan pakolaiskriisin kärjistymiseen, joka löysäsi suomalaistenkin kukkaronnyörejä ja kaksinkertaisti Nälkäpäivä-tuoton.

SPR järjestää Nälkäpäivä-keräyksensä jo 36:nnen kerran. Sen tuottoja käytetään muun muassa Syyriassa sekä Kreikan pakolaisleireillä kenttäsairaaloiden ja klinikoiden ylläpitoon. Varoja ei kuitenkaan ole korvamerkitty, mikä antaa järjestölle mahdollisuuden kerätä kassaa tulevia kriisejä varten ja reagoida niihin nopeasti, sanoo SPR:n Kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi.

”Eilen Suomessa vierailleet saksalaiset [kollegat] sanoivat, että heillä rahat kerätään aina tiettyyn kohteeseen, jolloin rahat tulevat käyttöön aina jälkikäteen. Me voimme hyvin nopeasti lähteä liikkeelle esimerkiksi perustamaan sairaalaa. Meillä korostuu tämä ennalta arvaamattomiin katastrofeihin kerääminen”, Löövi kertoo.

Nälkäpäivä on juuriltaan suomalainen konsepti. Vuonna 1980 Pälkäneeltä Siskon päivän keräyksenä alkanut varainkeruu muutti nimensä Nälkäpäivä-keräykseksi jo alkuvuosinaan ja laajeni valtakunnalliseksi. Historiansa aikana keräys on tuottanut yli 75 miljoonaa euroa. Yhä tänäkin päivänä suurin osa lahjoituksista annetaan lipaskeräykseen, vaikka esimerkiksi puhelin-, tekstiviesti- ja nettilipaslahjoitukset ovat yleistyneet.

Pian Viljakaisenkin lippaaseen kilahtaa muutama kolikko, ja lahjoittaja poistuu nopeasti paikalta hymyntynkä huulillaan.

Kaikkia lipaskeräys ei kuitenkaan miellytä. Kodittomaksi itsensä ilmoittava mies tulee ihmettelemään toimittajille, miksi Suomen Punainen Risti kerää lähettää rahaa ulkomaille, kun kotimaassakin olisi hätää.

Kysymys on Viljakaisellekin tuttu, ja hänkin sanoo avuntarvetta olevan myös koti-Suomessa. Pitkällä aikavälillä tällainen kritiikki on hänen mukaansa kuitenkin laantunut.

”Nykyään suhtautuminen on hyvää. Ehkä 20 vuotta sitten oli vaikeampaa – ihmiset melkein sylkivät päin naamaa ja sanoivat, että ei rahaa ulkomaille, kun Suomessakin on tarvetta”, Viljakainen sanoo.

”Syyriassa hätä on akuutti. Nyt pitää koko ihmiskunnan mennä sinne ja laittaa asiat ojennukseen.”

Viljakainen oli mukana ensimmäisissä Nälkäpäivä-keräyksissä jo 1980-luvun alussa. Ensimmäistä vuottaan hän ei osaa nimetä, mutta SPR:n toimintaan hän liittyi vuonna 1976. Joroisista Helsinkiin muuttanut, sittemmin eläkkeelle jäänyt nuoriso-ohjaaja suhtautuu pienellä huumorilla harrastukseensa.

”Olenkohan minä vähän riippuvainen tästä”, hän sanoo ja hörähtää.

”Minussakin heräsi aikanaan ihmisten auttamisen halu, ja yritän oman pienen osani tehdä hyvin.”

Hyvänä päivänä Viljakainen kertoo saavansa lippaantäytteeksi 300–500 euroa. Lahjoitukset ovat yleensä parin euron luokkaa eli tyypillisiä taskusta löytyviä vaihtorahoja. Hänen mukaansa tyypillinen lahjoittaja on ”iäkkäämpi tai nuori”, keski-ikäiset ovat kuulemma kitsaimpia.

”Ja mitä komeampi puku on päällä, sitä todennäköisemmin kävelee ohi”, Viljakainen sanoo ja virnistää kevyesti.

Juhani Niiranen / HS
Pentti Viljakainen osallistui SPR:n Nälkäpäivä-keräykseen Mannerheimintiellä perjantaina. Viljakainen oli mukana ensimmäisissä Nälkäpäivä-keräyksissä jo 1980-luvun alussa.
Pentti Viljakainen osallistui SPR:n Nälkäpäivä-keräykseen Mannerheimintiellä perjantaina. Viljakainen oli mukana ensimmäisissä Nälkäpäivä-keräyksissä jo 1980-luvun alussa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat