Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Viranomaiset tulkitsivat EU-asetuksen tiukasti ja sekoittivat Itä-Suomen bussiliikenteen

Tämä on epäonnistunut kokeilu, arvostelee Linja-autoliitto Waltti-matkakorttia.

Kotimaa
 
Petteri Kivimäki
Waltti-korttiin ladataan saldoa, jotta sillä voi maksaa.
Waltti-korttiin ladataan saldoa, jotta sillä voi maksaa. Kuva: Petteri Kivimäki
Fakta

Waltti korvaa maakuntien seutuliput

 EU:n palvelusopimusasetus kieltää yhteiskunnan tukemien lippujen käytön markkinaehtoisessa joukkoliikenteessä. Siksi maakuntien seutulipuista luovutaan.

 Viranomaiset ovat luoneet Waltti-lipun, joka käy ainoastaan kilpailutetuilla bussilinjoilla. Ely-keskukset ovat myös ottaneet huolehtiakseen liikennettä, joka aiemmin oli markkinaehtoista.

 Waltti on otettu käyttöön maaseutuliikenteessä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Sen on tarkoitus laajentua valtakunnalliseksi.

 Matkustajille Waltti on ollut pettymys, sillä liput ovat kallistuneet, eivätkä ne käy enää kaikilla vuoroilla. Myös Waltti-liikenteen aikatauluja on vaikea löytää.

 Linja-autoliitto korvaisi Waltti-liput palvelusetelillä, jossa yhteiskunnan lippusubventio maksettaisiin suoraan matkustajille ja he voisivat vapaasti valita käyttämänsä liikenteen.

Viime aikoina kaukobussiliikenteestä on kuulunut hyviä uutisia. Kaupunkien välisessä liikenteessä hinnat laskevat, tarjonta lisääntyy ja matkustajamäärät ovat kääntyneet ennennäkemättömään kasvuun.

Itä- ja Pohjois-Suomen maaseudulta ja pikkukaupungeista kuuluu kuitenkin aivan muuta. Kallistuneita lippuja, lakkautettuja vuoroja, aikatauluja ei löydy ja vihaisia matkustajia.

Molempien kehityskulkujen juuret ovat vuodesta 2009 alkaen asteittain voimaan tulleessa joukkoliikennelaissa. Se vapautti kilpailun kaukolinjoilla, mutta toisaalta mahdollisti sen, että Ely-keskukset voivat ottaa tiettyjen reittien liikennöinnin omaan haltuunsa.

Aiemmin suurin osa liikennöinnistä tapahtui liikennöitsijän omalla riskillä ja vuorotarjontaa täydennettiin viranomaisten ostoliikenteellä. Yhteiskunnan tukemat säännöllisille matkustajille suunnatut seutuliput kävivät kaikissa vuoroissa.

Nyt EU:n palvelusopimusasetusta tulkitaan niin, että tuettuja lippuja ei voi enää käyttää markkinaehtoisessa liikenteessä. Tästä johtuen viranomaiset ovat luoneet oman Waltti-lippujärjestelmänsä, joka on käytössä ainoastaan kilpailutetuilla vuoroilla.

Samalla Ely-keskukset ovat ottaneet haltuunsa kokonaan monet reitit, joista suuri osa liikennöitiin aiemmin markkinaehtoisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi Kajaani–Kuhmo, Joensuu–Lieksa ja Joensuu–Savonlinna.

”Haimme Kajaani–Kuhmo-reittiä markkinaehtoiseksi reittiliikenteeksi, jossa palvelutaso olisi ollut nykyistä parempi. Hakemukseemme ei ole edes vastattu hallintomenettelylain edellyttämässä ajassa”, linja-autoliikennöitsijä Pohjolan Matkan liikennepäällikkö Ritva Korhonen ihmettelee.

Kaukoliikenteessä Waltti on otettu käyttöön Itä-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Järjestelmä on suunniteltu valtakunnalliseksi ja sen käyttöönottoa suunnitellaan muillakin alueilla.

Matkustajille uusi järjestelmä on ollut pettymys. Waltti-vuoroissa liput ovat kalliimpia kuin markkinaehtoisessa liikenteessä ja esimerkiksi perinteiset opiskelija- ja eläkeläisalennukset on lakkautettu kokonaan.

Lisäksi vuorot on poistettu linja-autoliikennöitsijöiden markkinointiyhteenliittymän Matkahuollon aikatauluhausta, koska Ely-keskukset eivät ole suostuneet maksamaan aikataulupalveluista. Nyt aikatauluja pitää hakea Ely-keskusten nettisivuilta ja osa vuoroista löytyy enää kyseisten kuntien omilta sivuilta.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Waltti-matkakortin voi ostaa ainoastaan Joensuusta. Järjestelmä ulottuu Nurmekseen asti, josta lipunmyyntiin on 130 kilometrin matka.

Vaikka viranomaisilla on ollut käytössään vanhat matkustajatilastot, suosittujakin vuoroja on lakkautettu. ”Kajaani–Kuhmo-reitillä on nyt vuoroja, joissa matkustajat joutuvat seisomaan ja vuoroja, joissa ei matkusta käytännössä kukaan”, Ritva Korhonen kuvailee.

Sellaisilla reiteillä, joissa on sekä markkinaehtoista että Waltti-liikennettä, matkustaja joutuu pahimmillaan ostamaan kaksi sarja- tai kausilippua käyttäessään eri vuoroja eri suuntiin.

Kuten arvata saattaa, matkustajat ovat äänestäneet jaloillaan. ”Iisalmi–Joensuu-reitillä matkustajamäärä romahti kolmannekseen aiemmasta vuoron siirryttyä Waltti-järjestelmään. Muuallakin matkustajamäärät pienenevät”, Korhonen kertoo.

Tämä huolestuttaa liikennöitsijää, sillä kilpailutuksissa osa kuluista on määritelty katettavaksi lipputuloilla. ”Silti meiltä on kielletty omat lipputuotteet ja markkinointi.”

Walttia on markkinoitu valtakunnallisena lippujärjestelmänä, jossa samalla lipulla voi matkustaa eri kaupungeissa ja niiden välillä. Todellisuudessa kaikilla alueilla on omat Walttinsa ja esimerkiksi Joensuusta Iisalmeen matkustava joutuu ostamaan Waltti-vuorossa kaksi lippua, koska reitti kulkee kahden maakunnan alueella.

”Waltin piti olla avoin järjestelmä. Nyt se on erittäin suljettu”, Korhonen pohtii.

”Mikään laki ei edellytä, että viranomaisilla olisi oma lippujärjestelmä. Olemme tehneet EU-komissiolle kantelun Waltti-järjestelmästä, koska epäilemme sen sisältävän kiellettyä valtiontukea”, Matkahuollon toimitusjohtaja Jarmo Oksaharju toteaa.

Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä muistuttaa, että eduskunnassa valmisteltava uusi liikennekaari kieltää Waltti-järjestelmää hallinnoivan Lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n kaltaiset viranomaisten omistamat yhtiöt.

”Meille tämä näyttäytyy liikennepoliittisena valtataisteluna markkinaehtoisuuden ja viranomaisvetoisuuden välillä”, Mäkilä analysoi.

Hän muistuttaa, että maaseutuliikenteestä on lakkautettu viime vuosina kymmenentuhatta bussivuoroa, vaikka valtiontuki on lähes ennallaan eikä kustannustaso ole merkittävästi noussut. ”Se kertoo viranomaisten organisoiman liikennöinnin tehottomuudesta.”

Mäkilä korvaisi Waltti-tuotteet siten, että yhteiskunnan tuki maksettaisiin suoraan joukkoliikenteen käyttäjille palvelusetelinä. Silloin matkustaja itse kilpailuttaisi liikenteen ja markkinat ohjaisivat vuorotarjontaa. ”EU:n palvelusopimusasetus ja liikennekaari sallivat tämän.”

”Matkahuolto on ollut neuvotteluhaluinen, mutta emme ole saaneet viranomaisilta vastakaikua”, Oksaharju suree.

Kunnollista vastakaikua ei ole luvassa tässäkään lehtijutussa.

”Waltti-järjestelmässä on tavoitteena avata rajapintoja, jotta joku toinen toimija voi liittää kertalipun omaan tuotteeseensa, esimerkiksi kaukoliikenteen matkaan. Tämäntyyppisiä ratkaisuja on toivottavasti luvassa loppuvuonna”, Liikenneviraston Liikenteen palvelut -yksikön johtaja Virpi Anttila kertoo.

”On hevonkukkua, että käynnissä olisi valtataistelu. Viranomaiset toimivat voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti”, kuittaa puolestaan ylijohtaja Laura Vilkkonen liikenneministeriöstä. Hän kuitenkin huomauttaa, että viranomainen ei saa edellyttää pelkkien Waltti-lippujen käyttöä liikenteessään, vaikka Pohjois-Savon Ely tekee juuri niin.

”Asiassa on toimittu Elyjen valtakunnallisten linjausten mukaisesti”, Pohjois-Savon Ely-keskuksen joukkoliikennevastaava Satu Huttunen toteaa.

Sekä Linja-autoliitto, että Matkahuolto viheltäisivät pelin poikki mahdollisimman pian sen sijaan, että Waltti-liikennettä laajennettaisiin.

”Mitä nopeammin keskeneräisenä käyttöön otettu järjestelmä saadaan ajettua alas ja todettua, että tämä oli epäonnistunut kokeilu, sen parempi”, Mika Mäkilä vetoaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat