Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Näin Suomen vaurauden kasvu jakaantui: Yrittäjät ja viljelijät saivat eniten, opiskelijat ja työttömät vähiten

Kaikkien suomalaisten käytettävissä olevat tulot kasvoivat 39 prosenttia 20 vuodessa. Tilastokeskuksen luvuista käy ilmi, millä ryhmillä ne kasvoivat eniten ja millä vähiten.

Kotimaa
 
Fakta

Näin käyrät syntyivät

 Kirjoituksen alussa olevan käyrästön tulot on laskettu eri sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvista kotitalouksista kotitalouden jäsentä (kulutusyksikköä) kohti. Tätä sanotaan ekvivalentiksi tuloksi.

 Ekvivalentti tulo lasketaan kaavalla, jossa lapset saavat pienemmän painon kuin aikuiset. Näin erityyppisiä talouksia voidaan verrata keskenään.

 Tilastokeskus määrittää talouden suurituloisimman henkilön mukaan sen, mihin ryhmään kotitalous lasketaan kuuluvaksi. Näin ollen esimerkiksi yrittäjäkotitalouden tuloihin vaikuttavat myös sen muiden jäsenten tulot.

 Käytettävissä oleviin rahatuloihin on laskettu palkka-, yrittäjä- ja pääomatulot sekä tulonsiirrot, mukaan lukien tuloverot. Samassa kotitaloudessa tuloja tulee usein useista eri lähteistä.

 Kuvio perustuu mediaanituloihin eli koko tulojoukon keskimmäiseen lukuun, ei keskiarvoon. Keskiarvoa voivat vääristää yksittäiset poikkeuksellisen suuret tulot.

Lähde: Tilastokeskus

Suomalaisen eläkeläiskotitalouden käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet 20 vuodessa lähes samaa tahtia kuin palkansaajan. Opiskelijakotitalouden tulot ovat kehittyneet huomattavasti maltillisemmin ja työttömän vielä niukemmin kuin eläkeläisillä.

Palkansaajakotitaloutta selvästi enemmän ovat kasvaneet yrittäjä- ja maatalousyrittäjäkotitalouden tulot. Yrittäjän tulot kasvoivat 62 prosenttia, kun palkansaajalla kasvu oli 44 prosenttia. Maatalousyrittäjän tulot kasvoivat 55 prosenttia.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen luvuista, joihin on kerätty eri ryhmien kaikki rahatulot tulonsiirrot mukaan lukien. Ne kuvaavat todellista tulotasoa, sillä niistä on puhdistettu hintojen nousun vaikutus. Mukana ovat myös verot.

HS kertoi 3.9., että suomalaisten reaaliansiot ovat paisuneet 20 vuodessa huomattavasti. Oheinen kuvio näyttää, että tällä ajanjaksolla eri ryhmiin kuuluvien kotitalouksien tulokehityksessä on kymmenien prosenttiyksiköiden eroja, vaikka kaikkien tulot ovat kasvaneet.

Ovatko erot suuria vai pieniä?

Missä määrin esimerkiksi työttömien pitäisi päästä nauttimaan työssä käyvien aikaansaamasta tuottavuuden kasvusta? Entä opiskelijoiden, jotka investoivat omaan tulevaisuuteensa oppimalla lisää?

Mihin pisteeseen asti yhteiskunnan eri ryhmien tulokehitys voi ja saa eriytyä?

Muun muassa näitä kysymyksiä tämä kuvio herättää, mutta se ei vastaa niihin.

Sen sijaan se näyttää, mihin tähänastiset päätökset, suhdanteet ja yhteiskunnan rakennemuutos ovat johtaneet 20 vuodessa. Käyrät piirtyvät useiden erilaisten tekijöiden summana.

Ne näyttäisivät erilaisilta, jos vertailujakso olisi pidempi. Esimerkiksi opiskelijoiden ja maatalousyrittäjien tulot ovat kasvaneet enemmän verrattuna 1980-luvulle kuin verrattuna vuoteen 1995. Sen sijaan palkansaajien tilanne olisi kutakuinkin sama.

Monet eri ryhmien tulokehitykseen vaikuttaneista päätöksistä juontavat juurensa vielä kauempaa kuin 1980-luvulta. Vaikkapa eläkeläisten hyvin kehittyneissä tuloissa yksi selittävä tekijä on vuosi 1962. Silloin tuli voimaan työntekijäin eläkelaki.

Juhani Niiranen / HS
Eläkeläinen Helena Lehdon elämässä ei näy se, että kaikkien eläkeläiskotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet lähes yhtä paljon kuin palkansaajien. ”Ei todellakaan tunnu siltä”, hän sanoo. ”Jos tulee ylimääräisiä menoja, joutuu todella ongelmiin.”
Eläkeläinen Helena Lehdon elämässä ei näy se, että kaikkien eläkeläiskotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet lähes yhtä paljon kuin palkansaajien. ”Ei todellakaan tunnu siltä”, hän sanoo. ”Jos tulee ylimääräisiä menoja, joutuu todella ongelmiin.”
Eläkeläiset: takana yhä hyvätuloisempi työura

Julkisuudessa on puhuttu, että eläkeläiset ja maanviljelijät ovat vaikeassa tilanteessa, mutta tämän tilaston perusteella heillä ei ole kovin suurta syytä huoleen”, sanoo yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta.

Syksyn aikana eduskuntaan on tulossa kansalaisaloite, jonka tavoitteena on saada eläkkeet nousemaan samaa tahtia kuin palkat sitomalla eläkkeet palkkatasoindeksiin.

20 vuoden tarkastelusta käy ilmi, että ilman sitomistakin eläkeläiskotitalouksien tulotaso on kasvanut lähes samaa vauhtia kuin palkansaajien.

Syy tähän on, että uusilla eläkeläisillä on vanhoja paremmat eläkkeet. Viime vuosina eläkkeelle ovat jääneet suuret ikäluokat, jotka ovat Suomen vaurastumisen vuosikymmeninä ehtineet tehdä hyvätuloisia töitä. Iso vaikutus on sillä, että työtulot alkoivat vaikuttaa eläkejärjestelmän suuruuteen vuonna 1962, kertoo Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen.

Samaan aikaan vanhimpia, vain pientä kansaneläkettä nauttineita eläkeläisiä on kuollut.

On eri asia tarkastella yksittäisen eläkeläiskotitalouden tulokehitystä ja koko eläkeläisryhmää. Yksittäisellä eläkeläisellä rahojen riittämiseen vaikuttaa paljon esimerkiksi se, asuuko hän kalliilla pääkaupunkiseudulla vai kaukana kasvukeskuksista.

Honkanen korostaa myös, että jo eläkkeellä olevan tulojen kehittymiselle tulevaisuudessa on merkittävää, missä määrin eläke seuraa yleistä ansiotason muutosta. Jos se seuraa palkkatason muutosta vain nykyisellä 20 prosentin painolla, eläke jää yleisen palkkatason noustessa siitä yhä enemmän jälkeen. Nyt eläkkeiden kehitys on sidottu 80-prosenttisesti yleisen hintatason kehitykseen.

Hiilamo ymmärtää eläkeläisten huolen toisestakin näkökulmasta.

”Eläkeläisiä on paljon, kun suuret ikäluokat ovat jääneet eläkkeelle. On iso sukupolvikokemus, että eläkkeelle jäädessä pitääkin tulla toimeen pienemmillä tuloilla kuin ennen.”

Maanviljelijät: pienituloiset tilat kuolivat

Entä sitten toinen julkisuudessa ahdinkoaan valittanut ryhmä, maanviljelijät?

20 vuoden aikavälillä heidän reaalitulonsa ovat Tilastokeskuksen mukaan kasvaneet toiseksi eniten yrittäjien jälkeen. Kuten eläkeläisillä selitys liittyy ryhmän rakenteen muutokseen.

Maatilojen määrä on nyt alle puolet siitä, mitä se oli vuonna 1995. Jäljelle jääneet tilat ovat aiempaa suurempia ja tuottavampia, kun pienemmät ja pienituloiset ovat lopettaneet.

Vuoteen 1995 verrattuna tilojen peltoala on kaksinkertaistunut ja eläinten määrä kasvanut huomattavasti, kertoo MTK:n edunvalvontajohtaja Perttu Pyykkönen. Esimerkiksi maitotilalla oli vuonna 1995 keskimäärin 15 lehmää mutta nyt 35–36.

Sama tilojen harveneminen ja suureneminen jatkuu, Pyykkönen sanoo. Pienet tilat lopettavat toimintaansa sitä mukaa kuin viljelijät eivät löydä niille jatkajaa.

Nykyinen viljelijöiden ahdinko ei kuitenkaan koske niinkään pieniä tiloja vaan niitä, jotka ovat pyrkineet tuottavuuden kasvattamiseen. Ne ovat ottaneet riskin ja velkaa, ja sitten tuottajahinnat ovat laskeneet. Etenkin maidon ja lihan tuottajahintojen laskuun on vaikuttanut Venäjän tuontikielto.

Ahdinko ei liioin kunnolla vielä näy oheisessa tilastossa, sillä se päättyy vuoteen 2014.

Tuottajahintojen laskun vaikutus alkoi Pyykkösen mukaan näkyä vasta viime vuonna. Tuolloin maatalouden yrittäjätulo supistui Luonnonvarakeskuksen alustavien tietojen mukaan 40 prosenttia.

”Tällä hetkellä ahtaimmalla ovat ne tilat, jotka ovat tehneet isoja investointeja ja ovat velkaisia”, Pyykkönen sanoo.

Jos keskimääräisen maanviljelijän tulot ovatkin kasvaneet nopeammin kuin palkansaajan, Pyykkönen muistuttaa, että viljelijä tekee myös enemmän työtunteja. Hänen mukaansa maatalousyrittäjä tekee vuodessa keskimäärin 2 200 tuntia töitä, kun palkansaajan työtunnit jäävät alle 1 600:aan.

Juhani Niiranen / HS
Optikkoliike Arvolan toimitusjohtajan Ilkka Arvolan mielestä on vaikea hahmottaa, miten yrittäjillä on kokonaisuudessaan 20 vuoden aikana mennyt, koska vuosiin 1995-2014 mahtuu niin erilaisia suhdanteita. ”Huonoina talousaikoina pienyrittäjien tulot jäävät todella pieniksi ja monesti yrittäjän palkansaajat saavat paremmat tulot, mutta sitten toisaalta hyvinä aikoina yrittäjä voi maksaa osinkoja ja palkkaa itselleen”, Arvola sanoo.
Optikkoliike Arvolan toimitusjohtajan Ilkka Arvolan mielestä on vaikea hahmottaa, miten yrittäjillä on kokonaisuudessaan 20 vuoden aikana mennyt, koska vuosiin 1995-2014 mahtuu niin erilaisia suhdanteita. ”Huonoina talousaikoina pienyrittäjien tulot jäävät todella pieniksi ja monesti yrittäjän palkansaajat saavat paremmat tulot, mutta sitten toisaalta hyvinä aikoina yrittäjä voi maksaa osinkoja ja palkkaa itselleen”, Arvola sanoo.
Yrittäjät: talouden ja omaisuustulojen kasvu näkyy

Samaan suurempaan työtuntien määrään vetoaa myös Suomen yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen perustellessaan sitä, miksi keskimääräisellä yrittäjällä tulot ovat korkeammat kuin palkansaajalla. Myös yrittäjät tekevät vuodessa keskimäärin enemmän työtunteja kuin palkansaajat.

Lisäksi yrittäjä kantaa riskin ja rahoittaa itse palkansaajaa suuremman osan eläketurvastaan.

Tällä voi kuitenkin perustella vain yrittäjien tulotasoa, ei käytettävissä olevien tulojen muita kovempaa kasvua.

Yrittäjäkotitalouden tulot ovat 20 vuodessa kasvaneet nopeammin kuin kenenkään muun, vaikka samaan aikaan yrittäjissä ryhmänä on tapahtunut päinvastainen muutos kuin maatalousyrittäjillä: Yritysten määrä on kasvanut yli puolella vuodesta 1995. Erityisen paljon lisää on tullut mikroyrityksiä, jotka työllistävät vain yrittäjän itsensä tai muutaman ihmisen. Tällaisia yrityksiä on 93 prosenttia kaikista Suomen yrityksistä.

Tärkeä selittäjä yrittäjien tulojen kasvulle on 20:een viime vuoteen osunut voimakas talouskasvu.

”Yrittäjien tulot ovat herkempiä suhdanteille kuin palkansaajien palkat”, Kuismanen sanoo.

”Finanssikriisiä edeltänyt aika oli varsin vahvan talouskasvun aikaa ja erityisesti tuona ajankohtana yrittäjien tulotason nousu oli nopeaa.”

Yrittäjien tulojen hyvää kehitystä selittää myös omaisuustulojen kasvu, toteaa suunnittelija Pekka Ruotsalainen Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksiköstä.

”Omaisuustulojen merkitys yrittäjien kokonaistulokakusta on kasvanut selvästi vuosina 1995–2014”, hän sanoo.

Helsingin yliopiston tutkijatohtorin Tuomas Malisen mielestä yrittäjien tulojen pitäisi itse asiassa kasvaa vieläkin nopeammin, koska Suomi tarvitsisi lisää yrittäjiä.

”Ne kannustimet, joita meillä on yrittäjäksi ryhtymiseen, eivät ole huikeat”, hän sanoo. Malisen mielestä myös tulonjako on jopa huolestuttavan tasainen.

Tilastokeskuksen Ruotsalainen myöntää, että Suomessa on yhä varsin tasainen tulonjako, kun asiaa verrataan maailmanlaajuisesti.

”On kuitenkin vaikea sanoa, millä tasolla tuloerojen pitäisi olla, että alan tutkijat ja kansa olisivat asiasta edes jossakin määrin yhtä mieltä”, hän korostaa. On kiistanalaista, millä tasolla tuloerojen tulisi olla, että talouden toiminta olisi mahdollisimman tehokasta.

Palkansaajat: tasaista menoa

Tuloeroista voi olla monta mieltä, mutta ainakin palkansaajilla tulojen kasvu on ollut varsin tasaista sekä ryhmän sisällä että koko Suomen talouskehitykseen nähden.

Kun ryhmän jakaa ylempiin ja alempiin toimihenkilöihin sekä työntekijöihin, erot 20 vuodessa ovat prosenttiyksikköjen luokkaa. Ylempien toimihenkilöiden tulot ovat kasvaneet 42 prosenttia ja työntekijöiden 36 prosenttia.

Samaan aikaan ylempien toimihenkilöiden määrä suhteessa työntekijöihin on lisääntynyt. Siksi kokonaisuudessaan palkansaajien tulot ovat kasvaneet 44 prosenttia.

Palkansaajien tulot kasvoivat paitsi 2000-luvun alkupuolen hyvän talouskasvun vuosina myös niiden jälkeisinä laihoina aikoina. Vuonna 2009, jolloin Suomen talous supistui lähes kahdeksan prosenttia, palkansaajien reaalitulot kasvoivat lähes kolme prosenttia.

Palkansaajien tulot alkoivat supistua vasta 2011.

Tänä vuonna pihtisynnytyksellä punnerretun kilpailukykysopimuksen on määrä edelleen heikentää palkansaajien tulotasoa. Hallitus on perustellut tarvetta juuri sillä, että huonon kasvun vuosina palkat nousivat niin, että Suomen kilpailukyky vaarantui.

Tutkijatohtori Malisen mielestä tulevissakin taantumissa palkkoja on pakko alentaa, jos Suomi haluaa pysyä eurossa. Valuuttakurssi kun ei jousta.

”Yhteisvaluutan hinta on se, että palkkojen pitää joustaa taantumassa.”

Juhani Niiranen / HS
Käytännöllisen filosofian opiskelija Maria Loima pitää vääränä, että opiskelijoiden tulot ovat kehittyneet huomattavasti heikommin kuin palkansaajien. ”Absurdia, että on yksi ainoa kansalaisryhmä, jota pakotetaan elämään lainalla”, hän sanoo.
Käytännöllisen filosofian opiskelija Maria Loima pitää vääränä, että opiskelijoiden tulot ovat kehittyneet huomattavasti heikommin kuin palkansaajien. ”Absurdia, että on yksi ainoa kansalaisryhmä, jota pakotetaan elämään lainalla”, hän sanoo.
Opiskelijat: nuoret köyhtyvät

Kauimmas jälkeen tulokehityksessä ovat jääneet opiskelijat ja työttömät. Vaikka heidänkin tulotasonsa on parantunut 20 vuodessa, tulot ovat kasvaneet huomattavasti vähemmän kuin palkansaajilla ja eläkeläisillä.

”Etenkin nuorten asema näyttää huonolta”, tiivistää Tilastokeskuksen Ruotsalainen.

Tilastokeskuksen ikäryhmittäisessä tarkastelussa korkein pienituloisuusaste oli 18–24-vuotiailla vuonna 2014. Ikäryhmään kuuluvista kaksi kolmasosaa on opiskelijoita.

Lisäksi suhteellisesti eniten kasvoi 25–34-vuotiaiden pienituloisuusaste.

Opiskelijoiden tulojen jääminen jälkeen yleisestä ansiokehityksestä on suora seuraus siitä, että opintotukea ei ole sidottu mihinkään indeksiin.

Siihen on tehty 20 vuoden aikana joitakin tasokorotuksia, mutta se ei automaattisesti seuraa edes hintojen nousua. Parin vuoden ajaksi opintoraha sidottiin hintatasoa seuraavaan indeksiin, mutta nykyinen hallitus purki sidoksen.

Juhani Niiranen / HS
Kymmenen vuotta työttömänä ollut Heikki Hakala pitää epäreiluna sitä, miten vähän työttömien tulot ovat nousseet 20 vuodessa palkansaajien tuloihin verrattuna. ”On tuona aikana toimineiden kaikkien hallitusten valtavirtalinjan ajattelumalli, että työttömyys on työttömän oma vika”, hän sanoo.
Kymmenen vuotta työttömänä ollut Heikki Hakala pitää epäreiluna sitä, miten vähän työttömien tulot ovat nousseet 20 vuodessa palkansaajien tuloihin verrattuna. ”On tuona aikana toimineiden kaikkien hallitusten valtavirtalinjan ajattelumalli, että työttömyys on työttömän oma vika”, hän sanoo.
Työttömät: pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyy

Vielä opiskelijoidenkin tuloja heikommin ovat kehittyneet työttömien tulot.

”1990-luvun laman jälkeen ansiotaso lähti nousemaan, mutta työttömyysturvan taso jäi jälkeen”, kuvaa Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön (TVY) toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Nykyinen hallitus on heikentämässä työttömyysturvaa entisestään. Se on tehnyt lakiesityksen, jossa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennettäisiin 500 päivästä 400 päivään. Tavoitteena on kannustaa työttömiä työnhakuun.

Syynä työttömien tulotason heikkoon kehitykseen 20 viime vuoden aikana on pitkäaikaistyöttömien nykyinen historiallisen suuri määrä. Työttömän tulot pienenevät, kun hän putoaa ansiosidonnaiselta työttömyyskorvaukselta peruspäivärahalle.

Suhteessa kokonaistyöttömyyteen pitkäaikaistyöttömiä on Haapakosken mukaan nyt jo enemmän kuin laman aikaan. Heidän määränsä on kaksinkertaistunut vuoteen 2007 verrattuna.

Vaikka työttömien tulot ovat kasvaneet vähemmän kuin minkään muun vertailussa olleen ryhmän 20 vuodessa, heidänkin tulonsa ovat parantuneet keskimäärin 14 prosenttia.

Jos työttömien tulojen haluttaisiin seuraavan vielä paremmin yleistä ansiotasoa, ne tulisi sitoa pieneltä osaltaan palkkatasoindeksiin esimerkiksi samaan tapaan kuin eläkkeet nyt on sidottu, ehdottaa Kelan Pertti Honkanen.

”Perusnäkemykseni on se, että sosiaaliturvan pitäisi jossakin määrin seurata yleistä tulokehitystä”, hän sanoo.

”Jos suhtaudumme kielteisesti tuloerojen kasvuun ja väestön jakaantumiseen, siitä seuraa, että sosiaaliturvassa on otettava myös yleinen tulokehitys huomioon.”

Mutta mihin pisteeseen asti tuloerot ovat hyväksyttäviä? Missä kohdassa väestön jakaantuminen käy huolestuttavaksi? Se on kokonaan toinen kysymys.

Tästä voit katsoa, miten paljon omat käytettävissä olevat tulosi suhtautuvat väestön keskiarvoon iän, kotitalouden rakenteen, työtilanteen sekä koulutuksen suhteen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat