Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Työmarkkina­konkari arvioi Akavan irtiottoa: ”Jos olisin Fjäderin asemassa, olisin huolestunut”

Akavan ja STTK:n nokittelu on kestänyt vuosia, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen. Uutta on akavalaisten avoin kritiikki puheenjohtajaansa kohtaan.

Kotimaa
 
Seppo Samuli / LEHTIKUVA
Elinkeinoelämän keskusliiton entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen on työmarkkinapolitiikan pitkän linjan sisäpiiriläinen.
Elinkeinoelämän keskusliiton entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen on työmarkkinapolitiikan pitkän linjan sisäpiiriläinen. Kuva: Seppo Samuli / LEHTIKUVA

Korkeakoulutettujen palkansaajien keskusjärjestön Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin harjoittama ”aggressiivinen” järjestöpolitiikka uhkaa kääntyä häntä itseään vastaan, arvioi työmarkkinapolitiikan pitkän linjan sisäpiiriläinen Lasse Laatunen. Tähän viittaa Fjäderin jäsenistöltä saama kritiikki.

HS kertoi lauantaina, että Akava on irtaantumassa osin palkansaajajärjestöjen yhteistyöstä. Syynä on ainakin osin järjestöjen keskinäinen nokittelu. Jotkut akavalaiset katsovat, että Fjäder haluaa kukistaa toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n.

Sekä Lakimiesliiton että Lääkäriliiton toiminnanjohtajat kritisoivat keskusjärjestönsä toimintaa ja palkansaajayhteistyön vaarantamista.

Laatusen mukaan merkittävintä HS:n lauantain uutisessa oli, että siinä perinteiset akavalaiset alat, lakimiehet ja lääkärit, esittivät avoimesti ja nimellään kritiikkiä keskusjärjestön puheenjohtajaa kohtaan.

”Jos olisin Fjäderin asemassa, olisin huolestunut”, hän sanoo.

Laatunen, Elinkeinoelämän keskusjärjestön entinen työmarkkinajohtaja, sanoo, että Akavan ja STTK:n huonot välit ovat olleet jo pitkään työmarkkinaosapuolten tiedossa, vaikka eivät ole julkisuuteen tulleetkaan.

”Kun itse olin rintamavastuussa ja neuvottelin vuoden 2014 eläkeuudistuksesta, nämä jännitteet olivat näkyvissä jo silloin”, eläkkeellä oleva Laatunen kertoo.

Huonot välit johtuvat ainakin osin kilpailusta jäsenistä. STTK:sta on siirtynyt jäseniä Akavaan.

Kilpailu jäsenistä sai lisävauhtia, kun STTK ja SAK suunnittelivat yhdistymistä uudeksi keskusjärjestöksi. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola liputti voimakkaasti yhdistymisen puolesta, mutta jäsenliitot kaatoivat hankkeen. Laatusen mukaan tämä heikensi STTK:n asemaa.

”Fjäder on taitava järjestöpolitiikan tekijä ja hän käyttää tilannetta hyväkseen.”

Laatusen näkemyksen mukaan Akavan aggressiivisen linjan takana on se seikka, että keskusjärjestö on jäänyt työmarkkinakysymyksissä muiden järjestöjen jalkoihin.

”Minusta Akava on jo pitkään ollut tässä jamassa.”

Hän ottaa esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman vuoden 2014 eläkeuudistuksen, joka nosti eläkeiän 65 vuoteen ja poisti viimeisiltä työvuosilta saadun niin kutsutun superkarttuman. Akavan hallitus ainoana hylkäsi sovun.

”He pelasivat itsensä täysin paitsioon”, Laatunen sanoo.

Hän ei usko, että STTK:n ja Akavan välinen kitka juurikaan vaikuttaa maan hallituksen sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen muodostaman kolmikannan toimintaan. Palkkaneuvottelut ovat joka tapauksessa siirtymässä keskusjärjestöiltä liitoille.

Mutta vaikka palkkavalta keskusjärjestöiltä viedään, niillä on perinteisesti ollut paljon sananvaltaa muilla politiikan aloilla kuten sosiaali-, työvoima- ja koulutuspolitiikassa.

”Kuinka heikentyneiden keskusjärjestöjen valta noteerataan poliittisessa päätöksenteossa, se on minusta olennainen ja suuri kysymys”, Laatunen sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat