Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ähtärin jättiläispandoista tulee rahareikä ja rahasampo – puisto maksaa vuosittain Kiinaan summan, joka ei ole ihan pieni

Jättiläispandat saattavat tuplata eläinpuiston kävijämäärän.

Kotimaa
 
Mikko Paakkanen / HS
Noin puolivuotias pandanpoikanen nukkui puussa pandakeskuksessa Kiinan Chengdussa.
Noin puolivuotias pandanpoikanen nukkui puussa pandakeskuksessa Kiinan Chengdussa. Kuva: Mikko Paakkanen / HS
Fakta

Kilokaupalla bambua

 Jättiläispanda syö jopa kaksitoista kiloa bambua päivässä. Ne painavat runsaat sata kiloa.

 Ne viihtyvät pääosin yksin ja hakeutuvat toistensa seuraan vain kun on paritteluaika keväisin. Jättiläispandat eivät nuku talviunta kuten karhut yleensä.

 Pandat elävät luonnossa noin 20-vuotiaiksi, tarhassa jopa 30-vuotiaiksi.

Ähtärin eläinpuistossa vietetään Suomen satavuotisjuhlaa erilaisissa merkeissä noin viidentoista kuukauden kuluttua, jos kaikki menee niin kuin nyt suunnitellaan. Eläintarha koettaa saada kiinalaiset jättiläispandat tiloihinsa joskus ensi vuoden lopussa.

”Hanketta rakennetaan monesta lähtökohdasta kuten pandojen suojelusta ja Suomen satavuotisjuhlan ympärille. Juhlistetaan Kiinan ja Suomen valtioiden välistä hyvää yhteistyötä metsä- ja ympäristöalalla”, sanoo toimitusjohtaja Juhani Haapaniemi Ähtärin Eläinpuistosta.

Ähtärin eläinpuistolle asia on tosin paljon enemmän kuin yksi tasavuotisjuhla. Se odottaa jopa tuplaavansa kävijämääränsä, jos se saa pandat näytille.

Viime vuonna kävijöitä oli 160 000, ja tänä vuonna tullee tätäkin enemmän, joten vähintäänkin taloudellisilla mittareilla katsottuna kahden pandan muutto Kiinasta Ähtäriin muuttaa myös koko eläintarhaa.

Mutta sitä ennen on paljon tehtävää, kuten esimerkiksi pandala, johon eläimet voidaan asuttaa – Kiinan viranomaisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden laatiman pandamanuaalin mukaisiin oloihin.

Uusi rakennus tulee lähelle Ähtäri-hallia, joka on aivan puiston pääsisäänkäynnin ja hotelli Mesikämmenen lähellä. Pandala hyödyntää alueen kallioista ja metsäistä maastoa.

”Manuaali määrittelee sisä- ja ulkotarhojen koot, eläinlääkintätilat ja rehuvarastot. Eläimille pitää olla riittävästi omaa tilaa ja suojaa.”

Hänen mukaansa Kiinan kanssa asiat ovat nyt poliittis-diplomaattisesti kunnossa. Taustalla on jo kaksi erillistä vierailua Kiinan metsähallituksen vieraiksi. Näillä matkoilla oli mukana myös maa- ja metsätalousministeriö Suomesta.

”Nyt rakennamme sopimusta. Uskomme, että kun selviää, millainen rakennus tulee ja kuka sen rakentaa, meillä on silloin myös sopimus valmiina.”

Auki on vielä esimerkiksi se, minkäikäiset kaksi pandaa Ähtäriin tulisi. Se on selvää jo nyt, että ne olisivat uros ja naaras, koska ne on tarkoitus saada myös pariutumaan. Pandan suojelun kannalta niiden lisääntyminen olisi tärkeätä, Haapaniemi sanoo. Jo nyt voi kuvitella, millainen kansainvälinen mediaspektaakkeli ähtäriläinen pandavauva olisi.

Yhdestä kiinnostavasta seikasta Ähtäri vaikenee. Pandat tulevat tavallaan lainaksi tai vuokralle, mitä kutsutaan breeding loan -termillä. Puisto maksaa vuosittain Kiinaan summan, joka ei ole ihan pieni.

”Niitä lukuja ei ole mistään käytettävissä emmekä mekään niitä tule kertomaan. Kiina haluaa pitää itsellään sen tiedon. Käytännössä se on raha, joka kohdistetaan sitten pandan suojeluun Kiinassa. Siihen vaikuttaa monikin asia.”

Jotain silti voidaan aavistella. Haapaniemikin kertoo ”nettiin vuotaneista” tiedoista, joiden mukaan vuokra olisi joissain aiemmissa tapauksissa luokkaa miljoona dollaria vuodessa.

Eläinpuisto on Ähtärin kunnan omistama, ja kun valtuusto syyskuun alussa hyväksyi pandahankinnan, puheenvuoroissa korostui kaksi asiaa: lajin suojelu ja hyöty. Niissä nähdään valtavaa hyötyä koko seutukunnalle, kun kävijämäärä nousee. Pandoissa suojelu tarkoittaa samalla kohonneita pääsylipputuloja.

”Ei sitä käy kiistäminen. Toisaalta tämä on eläinpuistolle suurin tarhainvestointi, mitä se koskaan tulee tekemään. Se investointi pitää jollain kattaa. Jos me kustannamme suojelun, toivomme tietysti myös yleisöä”, Haapaniemi sanoo.

”Euroopassa tarhat ovat kertoneet, että ensimmäisinä vuosina kävijämäärät ovat tuplaantuneet eikä se varmasti kaukana olisi Ähtärissäkään. Huomattava merkitys sillä olisi.”

Ruokansa pandat saisivat ainakin aluksi rahtina bambunviljelijöiltä Keski-Euroopasta. Näistäkin asioista puisto on parhaillaan neuvottelupöydissä.

”Voi bambua kasvattaa Suomessakin. Pohjanmaan ProAgrian kanssa on menossa hanke, jossa hankittiin taimia, jotka sopivat pohjoisiin oloihin. Niitä testataan nyt, ja kolmekymmentä viljelijää lähti mukaan. Toivottavasti osa tulisi kotimaastakin.”

On Ähtärissä toinenkin majoituskysymys avoinna. Jo nyt kaupungin ainoa hotelli, Mesikämmen, pyöri kesällä 90 prosentin täyttöasteella. Entä jos kävijämäärä tuplaantuu? Haapaniemen mukaan laajennus ja sesonkimajoitus on pohdinnassa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat