Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Jussi Niinistö: Ruotsi lähettää Venäjälle signaalia, että Gotlantia puolustetaan

Puolustusministeri kertoo saaneensa katsauksen Pääesikunnan tiedustelulta mediassa liikkuneista uhkatiedoista

Kotimaa
 
Juhani Niiranen / HS
Ruotsin ilmavoimien JAS Gripen -hävittäjä osallistui sotaharjoituksiin Gotlannissa syyskuun alussa.
Ruotsin ilmavoimien JAS Gripen -hävittäjä osallistui sotaharjoituksiin Gotlannissa syyskuun alussa. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) sanoo, ettei Suomella ole tietoa siitä, onko Ruotsin puolustusvoimat ja tiedustelu saanut uutta tietoa Venäjän kasvaneesta sotilaallisesta uhkasta.

”Olin yhteydessä Pääesikunnan tiedusteluosastoon, ja sain katsauksen asiasta. Meillä ei ole tietoa tästä uudesta erittäin salaisesta tiedosta”, Niinistö sanoi HS:lle.

Ruotsalainen sanomalehti Dagens Nyheter (DN) uutisoi sunnuntai-iltana sotilas- ja tiedustelulähteisiin vedoten, että Venäjän sotilaallinen uhka Ruotsia kohtaan olisi kasvanut.

Lehden mukaan tämä olisi ollut syynä siihen, että Ruotsin puolustusvoimien komentaja päätti viime viikolla yllättäen jättää Gotlannissa harjoituksissa olleen mekanisoidun jalkaväkikomppanian saarelle.

Niinistö arvelee, että Ruotsi haluaa lähettää Venäjälle viestin.

”Ruotsin suunnalta halutaan antaa signaalia, että Ruotsi on valmis puolustamaan Gotlantia. Suomen kannalta se on hyvä asia, ettei ole puolustuksellisesti vajavaisia alueita. Ruotsin tahto puolustaa Gotlantia vakauttaa Itämeren turvallisuuspoliittista tilannetta”, Niinistö sanoo.

”Jos Ruotsiin olisi kohdistunut välitön uhka, niin varmasti olisi ryhmitetty suurempi joukko Gotlantiin kuin mistä on nyt päätetty.”

Ahvenanmaa on Itämerellä juuri sellainen ”puolustuksellisesti vajavainen alue”, johon Niinistö viittaa.

”En kommentoi Ahvenanmaalle suunniteltuja joukkoja ja määriä, mutta suunnitelmia tietenkin on. Niitä on tietysti muuttuneessa ympäristössä jouduttu pohtimaan.”

Niinistö kertoo, että hänellä ja Ruotsin puolustusministerillä Peter Hultqvistilla on ”toimiva yhteys”. Niinistön mukaan Hultqvist kertoi hänelle etukäteen puhelimitse Ruotsin viime viikon päätöksestä jättää vahvennettu komppania Gotlantiin.

”Meillä on puolustusministeriöiden välillä salattu yhteys, joka avattiin jo viime vuoden lopulla.”

Niinistö pitää aiheellisena sitä, että Gotlannin kysymys on ollut Ruotsissa näkyvästi esillä.

”Se on seurausta muuttuneesta turvallisuusympäristöstä Krimin valtauksen jälkeen. Itämeren alueella on sotilasliikenne kasvanut niin ilmassa kuin merellä. On selvää, että Ruotsi on joutunut pohdiskelemaan ratkaisuja, joita se teki, kun se riisui Gotlannin niin sanotusti aseista.”

Suomen puolustusvoimien valmiutta ei ole muutettu, kertoi myös Puolustusvoimien valmiuspäällikkö, prikaatikenraali Markku Myllykangas maanantaiaamuna HS:lle.

”Meillä ollaan ihan perusvalmiudessa”, Myllykangas sanoi.

”Minulla ei ole mitään käsitystä ruotsalaisten tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. He tekevät ihan omia päätöksiään. Olen kyllä noteerannut uutisen, mutten osaa sanoa siihen sen kummempaa.”

Dagens Nyheterin uutisen mukaan Ruotsiin kohdistunut venäläisuhka olisi luokiteltu huippusalaiseksi. Lehti kertoo, että hallituslähteet myöntävät, että uhka on kasvanut. Puolustusministeri Peter Hultqvist ei kuitenkaan halunnut kommentoida asiaa DN:lle.

Ruotsalainen tiedusteluanalyysin professori Wilhelm Agrell arveli DN:lle, että ”tiedustelukuvassa on tapahtunut jotain”.

”Mutta me kansalaiset emme tiedä, mitä se on. Näemme kuitenkin sen seuraukset. Joukkojen nopea sijoittaminen Gotlantiin on poikkeuksellista.”

Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén sanoi viime viikolla Ruotsin televisiolle, että ulkoinen tilanne oli huonontunut, minkä vuoksi hän päätti sijoittaa mekanisoidun komppanian Gotlantiin. Bydénin mukaan turvallisuuspoliittinen tilanne on heikentynyt, mutta mitään välitöntä sotilaallista uhkaa ei Ruotsiin kuitenkaan kohdistu.

Gotlannissa ei ole ollut pysyviä joukkoa yli kymmeneen vuoteen. Ruotsi onkin aloittanut strategisella paikalla sijaitsevan saaren varustamisen uudelleen.

Ruotsin suunnitelmissa on perustaa Gotlantiin kahden komppania suuruinen panssaroitu taisteluryhmä. Toinen rynnäkköpanssarivaunuilla varustettu komppania olisi sijoitettu valmiiksi saarelle. Toisen komppania taistelupanssarivaunut varastoitaisiin saarelle ja miehistö tuotaisiin paikalle tarpeen vaatiessa.

Stridsgrupp Gotlandin piti alun perin olla operatiivisessa valmiudessa vuoden 2018 alussa. Tätä päivämäärää on nyt aikaistettu ensi vuoden heinäkuun alkuun.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat