Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutkijat löysivät uusia tekijöitä lasten lihavuuden taustalta: Sokeri saattaa lihottaa enemmän juotuna kuin kiinteänä – ja keisarileikkaus voi edistää lihomista

Ylipainoisten suomalaiskoululaisten määrä on jopa kolminkertaistunut 50 vuodessa – katso HS:n laskurista, liikkuuko lapsesi riittävästi.

Kotimaa
 
Sami Kero / HS
Tutkijat ovat saaneet uutta näyttöä siitä, että makeat juomat olisivat lihottavampia kuin tähän asti on tiedetty.
Tutkijat ovat saaneet uutta näyttöä siitä, että makeat juomat olisivat lihottavampia kuin tähän asti on tiedetty. Kuva: Sami Kero / HS

Tutkijat ovat löytäneet uusia tekijöitä lasten yhä yleistyvän lihavuuden taustalta. Ennestään tiedetään, että niin aikuisten kuin lasten lihavuuden taustalla on liikkumaton elämäntapa, ruudun tuijottaminen, entistä suuremmat ruoka-annokset ja roskaruuan saamisen helppous.

Nyt tutkijat ovat saaneet uutta näyttöä siitä, että makeat virvoitusjuomat olisivat lihottavampia kuin tähän asti on tiedetty.

”Juotu sokeri saattaa olla tutkimusten mukaan lihottavampaa kuin muusta ruoasta tuleva sokeri”, kertoo THL:n erikoistutkija Sari Niinistö.

”Virvoitusjuomat ovat joka tapauksessa liikaa juotuina epäterveellisiä ja mehuissa on usein yhtä paljon sokeria kuin limsoissa”, Niinistö muistuttaa.

Juomat ovat kuitenkin vain yksi lasten sokerin lähde. ”Lapset saavat mehujen ohella eniten sokeria makeutetuista maitotuotteista, kekseistä ja makeisista”, Niinistö kertoo.

Uutta tietoa on saatu myös suolistomikrobien vaikutuksesta lihavuuteen. Harvardin kansanterveyden laitoksen tutkijat havaitsivat äskettäin, että keisarinleikkauksella syntyneet lapset ovat 15 prosenttia todennäköisemmin lihavia kuin alateitse syntyneet.

Syynä on se, että keisarinleikkauksessa lapsi ei saa äidiltään yhtä hyvää suolistomikrobistoa kuin alatiesynnytyksessä. Mikrobistolla on tutkijoiden mukaan yhteys terveyteen ja myös lihomiseen. Syntymässä saatu lihomisen riski ulottuu näillä lapsilla aikuisikään asti.

Tutkimuksen mukaan keisarinleikkauksella syntyneet kuopukset olivat peräti 64 prosenttia suuremmalla todennäköisyydellä lihavia kuin heidän alateitse syntyneet sisaruksensa.

Harvardin kansanterveyden laitoksella tehdyn tutkimuksen aineisto koostui yli 22 000 nuorta aikuista kattavasta tietokannasta, ja siitä kertoo Sky News.

Niinistö pitää tulosta kiinnostavana.

”Suolistomikrobeja tutkitaan juuri nyt kiihkeästi. Tulevaisuudessa ymmärretään paremmin, miten ne vaikuttavat sairauksien taustalla. Sitä kautta saatetaan löytää myös uusia ehkäisykeinoja lihavuuteen ja sairauksiin”, Niinistö sanoo.

Lasten lihominen on Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan yksi 2000-luvun suurimmista terveyshaasteista. Maailmanlaajuisesti vuonna 2013 ylipainoisia alle viisivuotiaita oli 42 miljoonaa, heistä 31 miljoonaa kehittyneissä maissa.

Myös suomalaislapset ovat entistä lihavampia. ”Koululaisten ylipainon yleisyys on kaksin- tai jopa kolminkertaistunut 1970- ja 2010-lukujen välillä”, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Päivi Mäki.

”Keskimäärin joka viides kouluikäinen tyttö ja joka neljäs poika on ylipainoinen”, hän toteaa.

Leikki-ikäisten lasten lihavuuden yleisyydestä ja sen kehityksestä ei ole yhtä kattavaa tietoa kuin kouluikäisten. ”Pirkanmaalla tehdyn tutkimuksen mukaan leikki-ikäisten ylipainon yleisyys on pysynyt ennallaan. Viisivuotiailla lapsilla se oli 2000-luvulla samaa tasoa kuin 1980-luvulla: tytöistä vajaa 20 prosenttia ja pojista 10 prosenttia oli ylipainoisia”, Mäki kertoo.

Lisää tietoa pienten lasten liikuntasuosituksista löydät täältä.

Yhdeksi lasten lihomisen syyksi on esitetty muun muassa liiallista proteiiniin saantia. Tästä ei Niinistön mukaan ole kuitenkaan vielä riittävästi tutkimusnäyttöä.

”Suomalaislasten proteiinin saantia ei ole viime vuosina seurattu säännöllisesti. Uusimpien tutkimusten mukaan se näyttäisi olevan suunnilleen suositusten rajoissa”, Niinistö sanoo.

Lapsille ei kuitenkaan hänen mukaansa ole tarpeen antaa ylimääräistä proteiinia, esimerkiksi proteiinitäydennettyjä maitotuotteita.

Sari Gustafsson / Lehtikuva
Vastasyntynyt Helsingin Kätilöopiston sairaalassa.
Vastasyntynyt Helsingin Kätilöopiston sairaalassa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat