Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Rintasyöpä- ja tekonivelleikkaukset katoamassa kymmeniltä paikkakunnilta – sairaaloiden uusi työnjako keskittää rajusti

Kotimaa
 
Leif Rosas
Sote-remontin myötä kirurgiset leikkaukset on määrä keskittää ensi vuoden alusta lähtien kahteentoista erikoissairaalaan.
Sote-remontin myötä kirurgiset leikkaukset on määrä keskittää ensi vuoden alusta lähtien kahteentoista erikoissairaalaan. Kuva: Leif Rosas

Virkamiesesitys sairaalatoimintojen keskittämisestä on kalkkiviivoilla. Osana sosiaali- ja terveyspalvelujen suurremonttia vaativat kirurgiset leikkaukset on määrä keskittää ensi vuoden alusta lähtien 12 erikoissairaalaan.

Kymmeniltä paikkakunnilta on siten katoamassa vuoden–kahden sisään esimerkiksi rinta-, eturauhas- ja suolistosyöpäleikkaukset sekä tekonivel- ja sydänleikkaukset.

Hallitus on jo aiemmin linjannut, että 12 laajan päivystyksen sairaalaan kuuluvat viisi yliopistosairaalaa (Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio, Oulu) ja seitsemän keskussairaalaa (Lahti, Lappeenranta, Pori, Jyväskylä, Joensuu, Seinäjoki, Rovaniemi).

Virkamieslinjaus sairaaloiden työnjaosta on HS:n tietojen mukaan tulossa keskiviikkona. Tavoite on keskittää osaamista.

”Kaksi isoa keskittämisaluetta ovat syöpä- ja tekonivelleikkaukset. Ne keskitetään 12 laajan päivystyksen sairaalaan, kun nyt leikkauksia tehdään kymmenissä sairaaloissa”, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

”Yliopistosairaaloihin keskitetään taas sydänkirurgia ja esimerkiksi ruokatorvisyövän leikkaukset. Yläkropan leikkaaminen on sen verran haasteellista, että se halutaan keskittää.”

Rintasyöpäleikkauksia tehdään Keistisen mukaan nyt 32 sairaalassa, esimerkiksi Porvoossa.

”Ei Porvoosta ole kuitenkaan niin pitkä matka Helsinkiin, etteikö sinne voisi kerran elämässä tehtävään leikkaukseen matkustaa.”

”Tekoniveliä leikataan 55 sairaalassa, suolistosyöpiä ja eturauhasyöpää noin 30 sairaalassa”, Keistinen jatkaa.

Kahdeksaan keskussairaalaan (Kemi, Kajaani, Kokkola, Vaasa, Savonlinna, Mikkeli, Kotka ja Hämeenlinna) jäisivät tavalliset leikkaukset ja synnytykset Savonlinnaa lukuun ottamatta.

”Sappi-, tyrä-, suurin osa murtumaleikkauksista ja urologiset sekä gynekologiset leikkaukset”, Keistinen luettelee.

Työnjakoa sairaaloille ovat valmistelleet kaksi selvitysmiestä, professori Reijo Haapiainen Hyksistä ja Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolainen.

Työtä on tehty Virolaisen mukaan ”toiminnot edellä”.

”Kun nyt työvoima jakautuu hyvin moneen pisteeseen, tavoite on, että tulevaisuudessa se jakautuisi harvempiin pisteisiin, jonne saataisiin sitten enemmän osaamista.”

Vastedes esimerkiksi neurokirurgia ja kivessyöpäleikkaukset keskitettäisiin pariin yliopistosairaalaan; kaikkiin viiteen yliopistosairaalaan muun muassa sydän- ja keuhkosyövän kirurgia.

Virolainen korostaa, että keskittämällä resurssit saadaan taloudellisesti tehokkaaseen käyttöön, hoidon laatu paranee ja voidaan välttää uusintaleikkaukset.

”Tekonivelleikkauksissa kriittinen alaraja voisi olla vastedes 500 leikkausta vuodessa. Nyt alle puolet sairaaloista pääsee tähän määrään”, Virolainen sanoo.

”Pienessä sairaalassa voi olla taitava kirurgi, mutta ei sitten muuta hoitoa tukena, joka heikentää hoidon laatua. Kaikki ymmärtävät, että jos kymmenen kertaa elämässään leikkaa jotain, se on vaikeampaa kuin tehdä se kymmenen kertaa kuukaudessa.”

Hyvin harvinaisten sairauksien hoidossa jopa Pohjoismaista yhteistyötä voisi Virolaisen mukaan pohtia.

Keskittämisen ulkopuolelle jääville sairaaloillekin riittää työtä, esimerkiksi kuntoutuksessa.

”Tavoite on, että ihmiset voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Läheltä kotia pitäisi saada silmäsairauksien injektiohoitoja ja syövän sytostaattihoitoja”, Virolainen toteaa.

Lausuntokierros hallituksen keväällä linjaamasta sairaalaverkostosta päättyi viime viikolla.

”Päälinja 12 sairaalasta on hyväksytty”, sanoo sote- uudistusta vetävä alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti.

Erikoissairaanhoidon uudistuksen on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta. Siirtymäaikaa varataan 1-2 vuotta.

Keskittämisestä uutisoi maanantaina ensimmäisenä Yle.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat