Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Eduskunta saa budjetin eteensä – nämä ovat sen kiistellyimmät kohdat

Eduskunta aloittaa valtion tulojen ja menojen käsittelyn pitkällä keskustelulla. Budjetin käsittely jatkuu eduskunnassa koko syksyn.

Kotimaa
 
Lehtikuva
Eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat ovat tiistaina eduskunnassa huomion kohteena. Vasemmalla eläkeläisten mielenosoitus Helsingissä viime lokakuussa, keskellä työvoimatoimiston esite työttömille ja oikealla kokkiopiskelijoita ravintolakoulu Perhon keittiössä.
Eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat ovat tiistaina eduskunnassa huomion kohteena. Vasemmalla eläkeläisten mielenosoitus Helsingissä viime lokakuussa, keskellä työvoimatoimiston esite työttömille ja oikealla kokkiopiskelijoita ravintolakoulu Perhon keittiössä. Kuva: Lehtikuva

Valtion ensi vuoden talousarvion käsittely alkaa eduskunnassa tänään tiistaina lähetekeskustelulla.

Budjetista keskustellaan koko viikko, jonka jälkeen se lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Syksyn aikana oppositiopuolueet tekevät omat vaihtoehtobudjettinsa, joista puhutaan lokakuun lopussa. Budjettikäsittely päättyy joulunalusviikon äänestyksiin.

Helsingin Sanomat listasi budjetin kipupisteet, joihin oppositiopuolueet tulevat kohdistamaan arvostelunsa.

1. Verotus

Hallitus keventää ansiotulojen verotusta kaikissa tuloluokissa 0,6 prosenttiyksikköä. Euromääräisesti veronkevennykset ovat isoimmat hyvätuloisilla, josta vihervasemmisto tulee hallitusta höykyttämään. Tuloerojen kasvu on syksyn teema.

Pääoppositiopuolue Sdp on alkanut puhua hallituksen kaverikapitalismista: hallituspuolueet jakavat verohelpotuksia omille kannattajaryhmilleen.

Hallituksen yrittäjävähennys takaa viisi prosenttia elinkeinonharjoittajien tulosta verovapaaksi. Metsälahjavähennys tarkoittaa, että isoja metsätiloja voi luovuttaa lapsille ilman perintöveroa.

Vasemmistopuolueet haluavat laajentaa veropohjaa sinne missä maksukykyä on, esimerkiksi finanssisektoriin.

Kiinteistöveron alarajan korotus ei miellytä kristillisdemokraatteja. Korotus nostaa asumisen kustannuksia sekä vuokralla että omassa asunnossa.

2. Eläkeläiset

Eläkeläisten asema on vuorenvarma teema koko syksyn. Hallituksen veronkevennykset kohdistuvat myös eläkeläisiin, mutta Sdp:tä kaivertaa vuoden alussa voimaantullut uudistus, jossa palkansaajille työtulovähennyksen kautta annetut verohelpotukset jäivät saamatta eläkeläisiltä.

Lisäpotkua syksyn eläkeläiskeskusteluun tuo kansalaisaloite eläketulon indeksin muuttamisesta.

Sekä vasemmistoliitto että vihreät ovat teettäneet eduskunnan tietopalvelussa laskelmia, joiden mukaan kaikkien alle 2 500 euroa kuussa eläkettä saavien rahat riittävät ensi vuonna nykyistä vähempään.

Esimerkiksi takuueläkkeellä olevan eläkeläisen ostovoimasta leikkautuu 2 prosenttia ja keskimääräistä työeläkettä saavan eläkeläisen ostovoimasta 0,4 prosenttia.

Pienituloisten eläkeläisten ostovoimaa pienentää kansaneläkeindeksin leikkaus 0,85 prosentilla. Valtaosalla suomalaisista eläkeläisistä veronkevennykset eivät riitä kompensoimaan tätä ostovoiman laskua.

Kaikkiin indeksiin sidottuihin menoihin, muihinkin kuin eläkkeisiin, kohdistuu vajaan 200 miljoonan euron säästö. Siitä riittää eduskunnassa juttua pimeinä syysiltoina.

3. Työllisyystoimet

Opposition mukaan - oikealta vasemmalle - hallituksen työllisyystoimet ovat riittämättömiä tai vääriä. Oppositiossa ei uskota hallituksen tavoitteen 110 000 uudesta työpaikasta toteutuvan. Hallitus seisoo tumput suorina, sanoo oppositio.

Kolmikantaiselta työryhmältä odotetaan esityksiä, jotka lisäävät työllisyyttä vähintään 10 000 työllisellä. Sen työ on vielä kesken.

Hallitus tehostaa työvoimapalveluja, lisää työkokeiluja ja velvoittaa työttömän kolmen kuukauden välein tehtäviin määräaikaishaastatteluihin. Työllistymissuunnitelman toteutumista seurataan tarkkaan ja rikkomuksista rangaistaan.

Keppipolitiikka ei miellytä vasemmistoa. Vasemmistoliiton mukaan hallitus syyllistää työttömiä ja rankaisee työttömyydestä vaikka sen pitäisi kannustaa.

Rkp ihmettelee, että hallitus ei halua uudistaa perhevapaita ja kotihoidon tukea, vaikka sillä keinoin naisia saataisiin enemmän työelämään.

4. Velanotto

Sdp mielellään haukkuu hallitusta siitä, että se ei puheistaan huolimatta ole saanut velanottoa taittumaan. Toisaalta molemmat vasemmistopuolueet ovat myös liputtaneet lisävelanoton puolesta taloutta elvyttääkseen esimerkiksi korjaamalla homekouluja.

Vasemmistoliitto olisi vaihtoehtobudjetissaan tälle vuodelle ottanut jopa 1,5 miljardia lisää velkaa, kun hallitus otti 5,6 miljardia.

Ensi vuonna valtio ottaa 5,5 miljardia lisää velkaa. Hallituksen suunnitelma on lopettaa velaksi eläminen vuonna 2021. Silloin tulojen ja menojen pitäisi olla tasapainossa.

5. Päästökauppakompensaatio

Vihreiden yksi kärki on arvostella budjettiin sisältyvää uutta tukea teollisuudelle, päästökaupan kompensaatiota. Siinä valtio hyvittää paljon sähköä käyttävälle teollisuudelle päästökaupan aiheuttamia kustannuksia. Tällaisia epäsuoria kustannuksia tulee muun muassa sähkön hinnan noususta.

Ensi vuoden budjetissa tähän on varattu 43 miljoonaa euroa.

Vihreät pitävät tätä malliesimerkkinä tehottomasta yritystuesta, joka suosii vanhanaikaista teollisuutta ja hidastaa uusien energiamuotojen käyttöönottoa.

Hallituksen perusteluna on lisätä yritysten intoa pitää tehtaansa Suomessa ja turvata siten suomalaisia työpaikkoja.

Koko oppositio ei ole kompensaatiota vastaan. Hallituksen perustelut näyttävät kelpaavan ainakin sosiaalidemokraateille ja osin myös vasemmistoliitolle.

6. Koulutussäästöt ja opiskelijat

Hallitus voi varautua saamaan oppositiolta täyslaidallisen koulutukseen liittyvistä säästöistä, jotka eivät pääty ensi vuonnakaan. Budjettiesityksessä ammatillisesta koulutuksesta lähtee 190 miljoonaa euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa säästön niin, että rahoituksen perusteena olevasta oppilaitosten opiskelijamäärästä leikataan 12,5 prosenttia. Jokainen koulutuksen järjestäjä voi sen jälkeen toteuttaa säästöt joko vähentämällä sisään otettavaa opiskelijamäärää tai tehostamalla toimintaa.

Rahojen leikkaamisen jälkeen vuonna 2018 luvassa on ammatillisen koulutuksen uudistus, jonka yksityiskohdat ovat vielä auki.

Oppositio on haukkunut hallituksen jo etukäteen toimien järjestyksestä eli siitä, että ensin kouluilta viedään rahat, ja vasta sitten koulutuksen sisältö uudistuu.

Hallitus vedonnee puolustautuessaan siihen, että osa oppositiosta myöntyi samansuuruiseen säästötavoitteeseen ollessaan viime kaudella hallituksessa. Säästöjä ei kuitenkaan tuolloin ehditty toteuttaa, koska hallituskauden loppu meni riitelyksi, ja lakiesitykset raukesivat eduskunnassa.

Opintotukeen tehdään noin 47 miljoonan euron säästö muun muassa lyhentämällä tukiaikaa. Opposition mukaan minkään muun kansalaisryhmän perustoimeentuloa ei leikata yhtä ronskilla kädellä.

Tukiuudistuksessa on tosin myös opiskelijajärjestöiltä kiitosta saaneita yksityiskohtia, muun muassa opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin.

Oikaisu tiistaina kello 11.44: Artikkelissa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti, että hallitus keventää ansiotulojen verotusta kaikissa tuloluokissa 0,6 prosenttia. Oikea ilmaisu on 0,6 prosenttiyksikköä.

Lehtikuva
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat